Päiväkodit ovat paikoin alkaneet huutaa apuun psykiatrisen hoidon ammattilaisia lasten joskus rajujenkin oireiluiden vuoksi. Näin on tehty hiljattain muun muassa Nurmijärvellä, missä kunta etsii psykiatrista sairaanhoitajaa päiväkodin esiopetusryhmään haastavien lasten hoitoavuksi.
Levottoman päiväkotilapsen rauhoittaminen vaatii osaamista, mutta sitä ei löydy aina tarpeeksi, sanoo lastentarhanopettaja ja Lastentarhanopettajaliitossa varhaiskasvatuksen viestintäsihteerinä työskentelevä Jaana Lahdenperä-Laine.
– Vain koulutetun lastentarhanopettajan taidot riittävät tilanteessa, jossa lasta alkaa ärsyttää tai lapsi alkaa riehua. Ei riitä, että sanotaan vaan, että noin ei saa käyttäytyä. Täytyy tarjota vaihtoehtoinen malli toimia.
Alan koulutusta lisätään
Seesteisempiä aikoja päiväkoteihin haetaan kouluttamalla alalle lähivuosina lisää ammattilaisia. Viime keväänä valmistuneen opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan mukaan päiväkotien toimintaa käännetään sosiaalityöstä pedagogisempaan suuntaan.
Yliopistollisen lastentarhaopettajakoulutusta lisätään nyt niin, että koulutuksen aloituspaikkoja nostetaan tuhannella.
– Se riittää joksikin aikaa pyrkimyksenä, että jokaiseen ryhmään saadaan yliopistokoulutuksen saanut lastentarhanopettaja, Lahdenperä-Laine sanoo.
Olennaista on mielestäni, että kaikenlaista osaamista löytyy.
Eija Salmi
Lahdenperä-Laine liputtaa lisääntyvän koulutuksen puolesta. Hänen mielestään päiväkotitoiminta on mielletty Suomessa viime vuosiin saakka pitkälti sosiaali- ja työvoimapoliittiseksi toiminnaksi.
– Jokaisessa päiväkotiryhmässä pitäisi olla koulutettu lastentarhanopettaja.
Lahdenperä-Laineen arvion koulutuksen merkityksestä alleviivaa kuusamolaisen Rukan päiväkodin johtaja Marika Puustinen.
– Pedagogiikalla on todella suuri merkitys. Jos työntekijällä ei ole pedagogista taitoa, ei hän pysty välttämättä ennakoimaan esimerkiksi sitä, mihin ryhmään tai millaiseen toimintaan kukin lapsi olisi sopiva.
Pienemmät ryhmät rauhoittaisivat
Yksi lääke levottomuuteen saattaa olla hyvinkin yksinkertainen: ryhmät pilkotaan tarvittaessa pienemmiksi, sanoo kuusamolaisen Rukan päiväkodin johtaja Marika Puustinen. Puustinen liputtaa myös hyvän koulutuksen puolesta.
– Mitä paremmat päiväkodin työntekijän opetus- ja kasvatustaidot ovat, sitä paremmin työntekijä osaa puuttua rauhoittavasti tilanteeseen, Puustinen sanoo.
Suomen Lastenhoitoalan liitossa pidetään ryhmäkokojen vaihtelua yhtenä merkittävimpänä tekijänä lasten oireilussa.
– Kaikista tärkein asia on, että sopimuksia, ryhmäkokokattoja ja suhdelukuja noudatetaan työpaikoilla, sanoo liiton toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari.
Myös alati vaihtuvat kasvot päiväkodin maisemassa saavat lapset oireilemaan.
– Jatkuvasti muuttuva ryhmä tekee lapset levottomiksi, sanoo myös oululaisen Mäntylä-Snellman päiväkodin johtaja Eija Salmi.
Ryhmäkokojen kanssa kikkaillaan
Eila Seppälä-Vessarin mukaan päiväkodeissa usein kikkaillaan henkilökunnan ja ryhmäkokojen kanssa.
– Uupumista lisää se, että ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin oma ammattietiikka edellyttäisi.
– Ei hirveästi auta, jos omassa ryhmässä on henkilökuntaa poissa, mutta naapuriryhmässä on vähemmän lapsia. Ja sitten todetaan, että suhdeluvut koko talossa on kunnossa, Seppälä-Vessari puuskahtaa.
Ryhmien pilkkominen ei onnistu, jos henkilökuntaa on vähän.
Marika Puustinen
Eila Seppälä-Vessari perustelee näkemystään muun muassa tuoreella kuntakierroksella.
– Olemme kiertäneet kuluneen syksyn aikana 13 eri paikkakunnalla ja saaneet viestiä suoraan työntekijöiltä runsaasti. Erot kunnissa ovat todella suuria esimerkiksi tavassa palkata sijaisia päiväkoteihin. Tai millaiset ovat henkilökunnan mahdollisuudet päästä täydennyskoulutukseen.
– Henkilöstö on paikoin aika uupunutta, kun on paljon tilanteita, joissa joutuu vastaamaan isosta lapsiryhmästä liian pienellä henkilöstöllä, Seppälä-Vessari sanoo.
Osaajia tarvitaan eri aloilta
Oululaisen Mäntylä-Snellman päiväkodin johtaja Eija Salmi pitää oululaisten päiväkotien työntekijöiden koulutustaustaa verrattain hyvänä, ei kuitenkaan täydellisenä.
– Pääsääntöisesti yli 3-vuotiaiden ryhmissä Oulussa on kaksi lastentarhanopettajaa ja lastenhoitaja. Usein yliopistosta valmistunut ja sosionomitaustainen lastentarhanopettaja työskentelevät työparina. Yliopistotaustaisia lastentarhanopettajia ei ole Oulussakaan tarpeeksi. Pedagogista osaamista tarvitaan lisää päiväkoteihin.
Päiväkotiryhmässä pitää olla koulutettu lastentarhanopettaja.
Jaana Lahdenperä-Laine
– Olennaista on mielestäni, että kaikenlaista osaamista löytyy päiväkodista. Tarvitaan pedagogista osaamista, tarvitaan sosiaalipoliittiselta puolelta asioita katselevia lastentarhanopettajia ja tarvitaan lastenhoitajia, Salmi luettelee.
Eija Salmi näkee, että keskustelu alan koulutustaustasta on osin karannut käsistä.
– Kun tätä arkea pyörittää niin huomaa, että kaikilla on tehtävänsä, Salmi naurahtaa.
Jaana Lahdenperä-Laineen laskelmien mukaan lastenhoitoalan henkilöstöstä noin 20 prosenttia on lastentarhanopettajia.
– Nythän koulutusta on erilaista niin, että lastentarhanopettajalla ei ole välttämättä pedagogista koulutustaustaa. Uudistuvan koulutuksen myötä tavoitteena on saada pedagogisen taustan saaneiden opettajien määrää nousemaan.
Pedagogisella koulutustaustalla Lahdenperä-Laine viittaa opettajakoulutukseen. Sosionomitaustaisten lastentarhanopettajan opintoihin kuuluu vähintään 60 opintopistettä muun muassa sosiaalipedagogisia opintoja.
– Alan koulutusta ei ole seurattu samalla tavalla, kuin muiden opettajien koulutusta vuosien varrella. Toivottavasti tähän tulee nyt muutos, Lahdenperä-Laine sanoo.
Oulu lisäsi työntekijöitä
Oulussa päiväkodit heräsivät viime keväänä lasten lisääntyneisiin, hallitsemattomiin tunteenpurkauksiin. Asiaan tartuttiin kaupungilla palkkaamalla alalle lisää työntekijöitä. Kaupunki on varannut keväällä ilmenneiden tapausten vuoksi 1,5 miljoonaa euroa lisärahaa kohdennettuna juuri vallitsevaan tilanteeseen.
Oulun 10 000 päiväkotilasta hoitaa nyt nelisenkymmentä ihmistä enemmän, kuin viime keväänä.
– Tilannetta seurataan rauhallisella mielellä puolin ja toisin, sanoo Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä.
– Painimme edelleen samojen ongelmien kanssa, kuin keväällä. Tahtotila on nyt kuitenkin se, että muutos parempaan tapahtuu, toteaa Mäntylä-Snellman päiväkodin johtaja Eija Salmi.
Täsmennetty juttua 15.11. kello 14.25: Juttuun on täsmennetty, että Jaana Lahdenperä-Laine viittaa pedagogisella koulutustaustalla opettajankoulutukseen. Sosionomitaustaisilla lastentarhanopettajillakin opintoihin kuuluu pakollisina muun muassa sosiaalipedagogisia opintoja.
Juttua korjattu 16.11. klo 10.00: Korjattu lause ”Se uuvuttaa työntekijöitä ja rapauttaa Seppälä-Vessarin mukaan työntekijöiden työmoraalia. Ja heikko työmoraali heijastuu lapsiin” muotoon: ”Uupumista lisää se, että ei voi tehdä työtään niin hyvin kuin oma ammattietiikka edellyttäisi.”
Täsmennys 16.11. klo 12.10: Juttuun on täsmennetty, että sosionomitaustaisten lastentarhanopettajan opintoihin kuuluu vähintään 60 opintopistettä muun muassa sosiaalipedagogisia opintoja._ Aiemmin jutussa luki, että opintoihin kuuluisi 60 opintopistettä sosiaalipedagogisia opintoja. _