Sellumarkkinoilla kysytään nyt, iskeekö metsäyhtiö UPM kultasuoneen vai ei.
UPM ja Uruguayn hallitus julkistivat keskiviikkona investointisopimuksen, jonka toteutuessa UPM rakentaa maahan uuden ison sellutehtaan.
Tilanne näyttää hyvältä, sillä maailman megatrendit pelaavat sopimuksen pussiin: ihmiskunta kaupungistuu ja keskiluokkaistuu, ja verkkokauppa jyllää.
Erityisesti Aasiassa miljoonia ihmisiä nousee vuosittain ansiotasolle, jossa heillä on varaa ostaa wc-paperia, talouspaperia, nenäliinoja ja vaippoja, ja tilata verkkokaupasta kotiinsa kartonkiin pakattuja tuotteita.
Niihin kaikkiin tarvitaan sellua, jota kysytään nyt maailmanmarkkinoilla enemmän kuin koskaan.
Jättitehdas
Investointisopimuksen mukaan UPM aikoo rakentaa Uruguayhin maailman suurimman sellutehtaan.
Tehtaan kapasiteettia on nostettu aiemmin arvioidusta noin puolestatoista miljoonasta tonnista peräti kahteen miljoonaan tonniin vuodessa.
– Jos tehdas toteutuu tällaisena, se olisi maailman suurin yksilinjainen sellutehdas, sanoo UPM:n biojalostusliiketoiminnan johtaja Heikki Vappula.
Samalla kyseessä olisi Suomen metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin ja kallein investointi.
Toistaiseksi ennätystä pitää hallussaan elokuussa käynnistynyt Metsä Groupin Äänekosken-sellutehdas, jonka kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia. Äänekosken-tehdas maksoi noin 1,2 miljardia euroa, kun Uruguayn-tehtaan hinnaksi on arvioitu 2 miljardia euroa.
Hanke on historiallinen myös Uruguaylle: se olisi maan historian suurin ulkomainen investointi.
UPM sai vaatimuksensa läpi
UPM on neuvotellut tehtaalle itselleen suotuisat ehdot.
Uruguayn hallitus ja presidentti Tabaré Vazquez ovat liputtaneet avoimesti tehtaan puolesta, ja UPM sai neuvotteluissa läpi tärkeimmät vaatimuksensa: Uruguay investoi hankkeeseen miljardi dollaria eli noin 860 miljoonaa euroa.
Rahoilla kunnostetaan ratayhteys sellujunille, ruopataan Montevideon satama isojen rahtialusten tarvitsemaksi syväsatamaksi ja parannetaan tieverkostoa, jotta jättitehtaan puunsaanti turvataan. Lisäksi Uruguay antaa tehtaalle verovapauden.
Nämä kaikki olivat UPM:lle kynnyskysymyksiä.
Yleinen mielipide Uruguayssa on hankkeen puolella, ja esimerkiksi ympäristökysymyksiä ei pidetä isona ongelmana. UPM:n vaatimukset ovat kuitenkin herättäneet kritiikkiä: antaako Uruguay liikaa ja saako se vastineeksi liian vähän? Asiasta on käyty vilkasta poliittista keskustelua maan lehdistössä.
UPM lupaa vastineeksi, että tehdas synnyttää 8 000 työpaikkaa, 600 pk-yritystä, 200 miljoonan dollarin palkkatulot ja 2 prosentin kasvun maan bruttokansantuotteeseen.
Uruguayssa on kiinnitetty huomiota myös siihen, ettei investointisopimus vielä sido suomalaisyhtiötä tehtaan rakentamiseen. UPM voi vetäytyä hankkeesta ilman sanktioita ennen lopullisen rakentamispäätöksen tekemistä, eli viimeistään helmikuussa 2020.
UPM: "Teemme kaikkemme, jotta tehdas syntyy"
Vappulan mukaan yhtiö ei epäröi, vaikka rakentamispäätöstä ei vielä ole tehty.
– Teemme kaikkemme, jotta tehdas syntyy. Se on kristallinkirkasta, ja tahtotila Uruguayn kanssa on yhteinen. Näen tämän enemmän ajoituskysymyksenä kuin epävarmuutena siitä tuleeko tehdasta vai ei, eli kyse on lähinnä siitä milloin on oikea aika tehdä päätös, Vappula sanoo.
UPM:llä on rahaa isoon investointiin. Yhtiö tekee erinomaista tulosta, kuten esimerkiksi Kauppalehti kertoi lokakuussa.
UPM:llä on rahaa isoon investointiin.
Vappula tyrmää kritiikin siitä, että UPM voisi rauhassa tarkkailla markkinoita kaksi vuotta ennen lopullista päätöstä, kun Uruguay investoi satoja miljoonia pistääkseen infrastruktuurinsa kuntoon suomalaisyhtiötä varten.
– Meidän pitää suunnitella tehdas ja hakea ympäristöluvat. Lisäksi olemme vuodesta 2010 lähtien investoineet maa-alueisiin, istuttaneet puita ja hankkineet kolmannen osapuolen partnereita, eli paljon miestyövuosia ja kehitysrahaa on pantu kiinni Uruguayn metsäsektoriin. Uskoisin, että siinä vaiheessa kun investointipäätös tehdään, UPM on investoinut enemmän uuteen tehtaaseen kuin Uruguayn hallitus.
UPM haluaa uuden tehtaan nimenomaan Uruguyahin. Taustalla on ennen kaikkea raaka-aine: Uruguay on harvaan asuttu maa, jossa on tilaa eukalyptusplantaaseille. Raaka-aine on verraten halpaa, sitä on riittävästi ja eukalyptus kasvaa 5–10 kertaa nopeammin hakkuukuntoon kuin vaikkapa suomalaiset havupuut.
Se on ihanteellista raaka-ainetta tuottoisaan sellunkeittoon.
Markkinat ovat suotuisat juuri nyt
Maailmanlaajuinen sellumarkkina on isoa investointia ajatellen juuri nyt suotuisa, arvioivat Ylen haastattelemat asiantuntijat.
– Sellulla on tehty viime aikoina hyvin rahaa. Hinnat on nousseet, ja bisnes on ollut hyvin kannattava, Pellervon taloustutkimuksen (PTT) metsäekonomisti Matleena Kniivilä sanoo.
– Hinta on hyvä ja tähdet hyvässä asennossa. Vaikka kapasiteettia on tullut merkittävästi lisää, tarjonta on kärsinyt tuotannon teknistä murheista johtuen, sanoo Pöyry Management Consultingin selluryhmän vetäjä Petri Jokinen.
Kysyntää on siis ollut enemmän kuin tarjontaa, mikä on pitänyt sellun hinnan hyvänä.
UPM:n hanke valmistuu kuitenkin aikaisintaan vuonna 2021 tai 2022, ja myös muut selluyhtiöt suunnittelevat investointeja kuumille markkinoille. Heilahtaako alan kannattavuus viidessä vuodessa?
– Siihen vaikuttaa paitsi kysynnän kehitys, myös se millä vauhdilla uusista tehtaista päätetään seuraavien parin vuoden aikana eli muut yhtiöt lisäävät kapasiteettiaan, Jokinen sanoo.
– On vielä hankala arvioida, mikä on kysynnän ja tarjonnan suhde viiden vuoden päästä. Mitään romahdusta ei ole näkyvissä, mutta jonkin verran tullaan alaspäin jo ensi vuonna, Kniivilä jatkaa.
Kannattaa, mutta kannattaako tarpeeksi?
Päätös tehdään ainakin parinkymmenen vuoden markkinoita tähyillen, UPM:n Vappula sanoo.
– Olemme hyvin luottavaisia, että globaali sellumarkkina kasvaa tasaisesti 15–20 vuotta. Uskomme, että on hyvää bisnestä investoida siihen.
Asiantuntijat eivät epäile, etteikö UPM saisi tehtaastaan kannattavaa.
Kyse on ennemminkin siitä, onko tehdas isoja investointeja mutta myös isoja voittoja vaativilla markkinoilla riittävän kannattava.