Hissiyhtiö Koneen suuromistaja Antti Herliniltä saaduilla miljoonilla euroilla yritettiin pelastaa suomalaisten omistamaa veroparatiisipankkia.
Paratiisin papereista löytyy tilisiirto, joka paljastaa Herlinin omaisuudenhoitoyhtiön lähettäneen kolme miljoonaa euroa Maltalle. Rahat päätyivät kahden suomalaisen eli Mika Lehdon ja Heikki Niemelän omistaman Nemea-pankin pelastusoperaatioon.
Pankki oli ajautunut vaikeuksiin viranomaisten kanssa. Ylen tietojen mukaan yksi pankin työntekijöistä oli tehnyt ilmoituksen pankin toiminnassa olevista epäselvyyksistä Euroopan keskuspankille. Ilmiannon tehneen työntekijän mielestä Nemea toimi pankkitoimiluvan ehtojen vastaisesti.
Viranomaisia kiinnosti esimerkiksi kymmenen miljoonan euron talletus, jonka erään azerbaidžanilaisen naisen omistama yhtiö oli tehnyt pankkiin. Nemea-pankki oli rahoittanut myös pankin omistajien Lehdon ja Niemelän liiketoimia Suomessa.
Viranomaiset vaativat Nemea-pankkia hankkimaan pikaisesti kolme miljoonaa euroa lisää pääomaa pankille. Rahat tulivat lopulta Antti Herliniltä.
Ylen hallussa olevan tilisiirron mukaan Herlinin yhtiö lähetti rahat samana päivänä, jonka viranomaiset olivat asettaneet viimeiseksi ajankohdaksi lisätä pankin pääomaa.
Operaatio ei onnistunut, vaan suomalaisten omistamalta pankilta vietiin pankkitoimilupa. Viranomaiset perustelivat päätöstä tallettajien rahojen suojelemisella sekä pankin sääntelyyn liittyvillä puutteilla.
Pankin toinen omistaja Mika Lehto kiistää Ylelle, että Nemean toiminnassa olisi ollut mitään kyseenalaista. Hänen mielestään pankki joutui viranomaisten ajojahdin kohteeksi.
Suomalaiset pankkimiehet Maltalla
Mika Lehto ja Heikki Niemelä perustivat Nemea-pankin Maltalle vuonna 2008.
Lehdolla ja Niemelällä on kokemusta pankkitoiminnasta Suomesta. He olivat mukana islantilaisten omistaman Kaupthing-pankin Suomen toiminnoissa. Finanssivalvonta keskeytti Kaupthing-pankin toiminnan vuonna 2008.
Nemea toimi vain verkossa eli sillä ei ollut konttoreita tai toimipisteitä lukuun ottamatta Maltalla sijainnutta pääkonttoria.
Ulkoisesti näytti siltä, että suomalaisten pankki sai lentävän lähdön. Pankki keräsi tallettajilta pääomia, sillä oli toimitilat Maltan korkeimmassa rakennuksessa ja pankki rekrytoi paikallisia vaikuttajia.
Yhtiössä ovat työskennelleet esimerkiksi Maltan entinen pääministeri Lawrence Gonzi sekä Vatikaanin taloudellisena neuvonantajana toimiva maltalainen ekonomisti Joseph Zahra.
Ylen haastattelemien lähteiden mukaan etenkin Maltan entisen pääministerin palkkaaminen vaikutti lähinnä pr-tempulta, jolla haluttiin edistää asioiden hoitamista saarivaltiossa.
Gonzi ei Ylen lähteiden mukaan juuri tuntenut pankkitoimintaa.
Viranomaiset kiinnostuvat pankista
Syksyllä 2015 viranomaiset kiinnostuivat Nemea-pankin toiminnasta. Päävastuu pankin valvonnasta kuului Maltan finanssivalvonnalle.
Ylen haastattelemien useiden lähteiden mukaan Maltan finanssivalvonta oli kuitenkin pitkään haluton puuttumaan pankin toimintaan.
– Ikävä kyllä se, mitä muutaman viime vuosien aikana on tapahtunut, osoittaa että valvonta Maltalla ei toimi, sanoo Maltan vihreiden entinen puheenjohtaja ja professori Arnold Cassola.
Cassola on arvostellut näkyvästi Maltan hallintoa sekä valvontakoneistoa. Hän oli myös Nemea-pankin asiakas. Hänellä oli yli sadan tuhannen euron talletus pankissa.
Maltan finanssivalvontaa on johtanut 25 vuoden ajan Joe Bannister. Hän on yksi johtavassa asemassa olevista virkamiehistä, jonka salatut yhteydet veroparatiisiyhtiöön paljastuivat Paratiisin papereista.
Lähipiirilainoja ja riskikasautumia
Ylen lähteiden mukaan viranomaiset kiinnostuivat Nemea-pankin toiminnasta useiden syiden takia.
Yksi syy oli 10 miljoonan euron talletus, jonka azerbaidžanilainen nainen oli tehnyt Nemean tilille. Pääosa Nemean talletuksista oli vain muutamia tuhansia euroja. Näin suuri yksittäinen talletus herätti kysymyksiä rahojen alkuperästä.
Yle sai selville, että talletuksen oli tehnyt maltalainen yhtiö, jonka taas omistaa luxemburgilainen yhtiö. Omistusketjun päästä löytyy Pariisissa asuva azerbaidžanilaisnainen.
Ylen ei onnistunut tavoittaa häntä.
Viranomaiset kiinnittivät huomiota myös siihen, että Nemea oli myöntänyt lainoja Mika Lehdon ja Heikki Niemelän lähipiiriyhtiöille eli talletusrahaa oli päätynyt omistajakaksikon liiketoimiin Suomessa.
Kolmas ongelma oli riskien kasautuminen. Nemea oli lainannut kymmeniä miljoonia euroja yhdelle Virossa pääkonttoriaan pitävälle pikalainayhtiö Aasa Global Oü:lle.
Pikalainayhtiön tilinpäätöstiedoista käy ilmi, että osapuolet neuvottelivat myös mahdollisuudesta nostaa lainojen määrä jopa sataan miljoonaan euroon.
Lisäksi viranomaiset kiinnittivät huomiota pankin hallinnossa oleviin ongelmiin.
Mika Lehdon mielestä Nemea on joutunut aiheetta viranomaisten mielivallan kohteeksi.
Lehto ei antanut Ylelle haastattelua, vaan vastasi kysymyksiin sähköpostitse.
– Nemea Bank on ollut täysin terve pankki, ja mitään laillisia edellytyksiä sen toimiluvan peruuttamiseksi ei missään olosuhteissa ole. EKP:n ja Maltan finanssivalvonnan toiminta tässä tapauksessa on ollut laitonta, härskiä ja poikkeuksellisen törkeää, ja ne ovat rajusti väärinkäyttäneet valtuuksiaan, Lehto kertoo sähköpostissaan.
Lehdon mukaan Nemealla ei ollut pieniä hallinnollisia puutteita huolimatta mitään ongelmia, jotka antaisivat aiheen pankkitoimiluvan perumiselle.
Pankki pulassa - Herlin rientää apuun
Huhtikuussa 2016 Maltan finanssivalvonta lähetti Nemean omistajille kirjeen, jossa esitettiin vaatimus: Nemean omaa pääomaa on lisättävä kolmella miljoonalla eurolla tai pankilta voidaan viedä toimilupa.
Rahojen maksamiselle annettiin takarajaksi 10. toukokuuta.
Paratiisin papereista löytyy tilisiirtoa koskeva kuitti, josta selviää, että juuri samana päivänä Antti Herlinin omaisuudenhoitoyhtiön Security Trading Oy:n tililtä lähetettiin kolme miljoonaa euroa Nemea-pankin tilille Maltalle.
Maltan kaupparekisteristä löytyy asiakirja, jonka mukaan rahat menivätt Nemea-pankin pääomittamiseen. Miljoonat eurot käytettiin operaatioon, jolla yritettiin pelastaa Nemea-pankki.
Kirkkonummen kummallinen kauppa
Herlinin omaisuudenhoitoyhtiön lähettämät rahat liittyivät kiinteistökauppaan ja miljoonalainaan, jonka Antti Herlin oli antanut Nemea-pankin toiselle omistajalle Mika Lehdolle. Herlinin maakauppojen käänteistä on kertonut myös Seura-lehti.
Nemea-pankilla on Suomessa tytäryhtiö nimeltä Revestor Oy, jonka kautta on hallinnoitu kiinteistö- ja muita omistuksia Suomessa.
Revestor Oy omisti 50 prosenttia Långvik South -nimisestä yhtiössä, joka omisti Kirkkonummen Långvikissa yhdeksän kiinteistöä sekä 78 hehtaaria maata.
Yhtiössä oli osakkaana myös neljä yksityishenkilöä.
Toukokuun 10. päivä 2016 Kirkkonummen kiinteistöt ja maa-alueet myytiin Antti Herlinille.
Ylen haltuunsa saaman kauppakirjan mukaan Antti Herlinin omaisuudenhoitoyhtiö Security Trading Oy osti Långvik Southin eli käytännössä maa-alueet ja kiinteistöt.
Herlin omistaa jo ennestään suuria maa-alueita Kirkkonummella.
Kauppahinnaksi sovittiin 8,5 miljoonaa euroa. Käteisenä Herlin sitoutui maksamaan kuitenkin vain 1,5 miljoonaa euroa.
Loppu seitsemän miljoonaa euroa kauppahinnasta oli tarkoitus hoitaa järjestelyllä, jossa Herlin ottaa vastuulleen yhtiön velat.
Kauppakirjan ovat allekirjoittaneet Mika Lehto ja Antti Herlin. Lisäksi Lehto allekirjoitti kauppakirjan valtakirjalla myös neljän Långvik Southin osakkaan puolesta.
Muut osakkaat kertovat kuitenkin, etteivät he tienneet mitään osakekaupoista.
Yksi osakkaista eli Mikko Pyykkö kertoo kuulleensa kaupoista vasta neljä kuukautta myöhemmin.
– Mika Lehdolla ei ollut mitään valtakirjaa tehdessään tätä kauppaa. Hän on vain allekirjoittanut nimeni päälle oman nimensä. Tietysti vähän hämmentää se, että ostajana ollut Antti Herlinin sijoitusyhtiö Security Trading ei vaivautunut yhden paikallispuhelumaksun verran investoimaan siihen, että olisi soittanut yhdellekin vähemmistöosakkaalle ja kysynyt onko kaupan edellytykset olemassa, sanoo yksi Långvik Southin osakas Mikko Pyykkö.
Syksyllä 2017 osakkaat jättivät asiasta poliisille tutkintapyynnön, jossa pyydetään arvioimaan ovatko Mika Lehto ja Antti Herlin toimineet kaupoissa lainvastaisesti.
Mika Lehdon mukaan muut osakkaat tiesivät kaupoista.
– Väite on täysin valheellinen eikä pidä paikkaansa. Kauppa sovittiin suurimman vähemmistöosakkaan ollessa täysin tietoinen kaupasta, Lehto kirjoittaa.
Långvik Southin toiseksi suurin omistaja Henrik Lindfors ei antanut Ylelle haastattelua. Hänen allekirjoittamassaan tutkintapyynnössä kerrotaan kuitenkin, ettei hän tiennyt 10. toukokuuta 2016 tehdyistä kaupoista.
Miljoonariita oikeudessa
Kauppakirjan mukaan Antti Herlinin piti maksaa Kirkkonummen kaupoista käteisenä 1,5 miljoonaa euroa.
Paratiisin papereista löytyy tilisiirtokuitti, jonka mukaan Herlin on kuitenkin lähettänyt Maltalle kolme miljoonaa euroa.
Miksi Herlin lähetti kaksinkertaisen summan Maltalle?
Antti Herlin ei antanut Ylelle haastattelua. Hänen edustajansa lähetti Ylelle vain kaksi lyhyttä sähköpostia.
Herlinin edustajan mukaan Herlin maksoi paitsi kauppahinnan, hän myös lainasi 1,5 miljoonaa euroa Mika Lehdolle.
Tämä selittää Herlinin edustajan mukaan sen, että Herlin lähetti yhtiönsä tililtä kolme miljoonaa euroa Maltalle.
Neuvotteluja jo ostetusta kohteesta
Sekavan tuntuinen kauppa sai kesällä ja syksyllä 2016 entistä oudompia käänteitä.
Långvik Southin pienosakkaiden mukaan Antti Herlinin edustaja alkoi käydä neuvotteluja siitä, että Herlin ostaisi Kirkkonummen maat ja kiinteistöt – vaikka kauppakirjan mukaan Herlin oli ostanut ne jo toukokuussa 2016.
Kaupat oli tarkoitus tehdä syksyllä 2016. Tapauksen tiimoilta tehdyn tutkintapyynnön mukaan Långvik Southin osakkaat ja Herlin eivät kuitenkaan päässeet yksimielisyyteen kaupan ehdoista.
Syksyllä 2016 Herlinin edustaja Jukka Ala-Mello kertoi, että Herlinin yhtiö oli ostanut Långvik Southin jo keväällä.
Mikko Pyykön mukaan hän sai tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa kuulla toukokuussa 2016 tehdyistä Långvik Southin osakekaupoista.
Epäselvää on, miksi Antti Herlin neuvotteli Långvik Southin omistamien maa-alueiden ostamisesta, kun kauppakirjan mukaan hän oli hankkinut jo yhtiön omistukseensa.
Antti Herlin tai hänen edustajansa eivät kommentoineet kaupan yksityiskohtia mitenkään Ylelle.
– Kuten eräissä muissa yhteyksissä olemme kuitenkin todenneet, voimme osaltamme vahvistaa, että Security Trading Oy tai edustajansa eivät ole syyllistyneet mihinkään laittomuuksiin Långvik South Oy:n osakekannan kaupassa, totesi Jukka Ala-Mello Ylelle lähettämässään sähköpostissa.
Muille osakkaille vain mätkyjä
Långvik Southin pienosakkaiden mukaan he eivät ole saaneet euroakaan 1,5 miljoonasta, jonka Herlin maksoi käteisenä toukokuussa 2016.
Ylen hallussa olevan asiakirjan mukaan Antti Herlin ei myöskään toimittanut kauppaan liittyviä tietoja verottajalle lain määräämässä ajassa.
Kauppaan liittyen Herlinin olisi pitänyt tehdä varainsiirtoveroilmoitus kahden kuukauden sisällä.
Ilmoituksen Herlinin yhtiö jätti kuitenkin vasta viisi kuukautta myöhemmin. Ylen hallussa on kopio Herlinin verottajalle lähettämästä varainsiirtoveroilmoituksesta.
Herlin on maksanut veronkorotusta ilmoituksen myöhästymisen takia.
Kun varainsiirtoveroilmoitus oli tehty, muisti verottaja Långvik Southin pienosakkaita jälkiveroilla.
Pienosakkaiden mukaan he eivät siis ole saaneet euroakaan kauppahinnasta, mutta verottaja on esittänyt silti kauppasummaan liittyen heille verovaatimuksen.
Herlin ei ottanut Långvik Southia ja sen hallussa olevia maa-alueita sekä kiinteistöjä haltuunsa heti kaupan jälkeen.
Epäselvä tilanne kiinteistökauppojen osalta jatkui maaliskuuhun 2017, jolloin Långvik South ajautui konkurssiin.
Syksyllä 2017 konkurssipesä myi hallussaan olevat maa-alueet ja kiinteistöt Antti Herlinille.
Nemea-pankki ei pelastu
Antti Herlinin miljoonat eivät lopulta pelastaneet Nemea-pankkia.
Keväällä 2017 Maltan finanssivalvonta ilmoitti, että Nemean pankkitoimilupa on peruttu.
Tieto aiheutti pienimuotoisen kohun Maltalla – olihan esimerkiksi maan entinen pääministeri työskennellyt pankissa.
Maltalaiseen professoriin Arnold Cassolaan uutinen iski henkilökohtaisesti.
– Minulla on edelleen saamatta pankista neljän vuoden palkkaa vastaava summa, Cassola sanoo.
EU:n pankkitalletussuojan mukaisesti Cassola sai sata tuhatta euroa talletuksiaan pois pankista. Loppusumman kohtalo on edelleen epäselvä.
Mika Lehto ja Heikki Niemelä ovat haastaneet Euroopan keskuspankin sekä Maltan finanssivalvonnan oikeuteen. EKP:lta kaksikko vaatii kymmenen miljoonan euron korvauksia.
Antti Herlinin edustajan mukaan Mika Lehto ei ole maksanut takaisin toukokuussa 2016 Antti Herlinin antamaa 1,5 miljoonan euron lainaa.
– Tämän vuoksi olemme toukokuussa 2017 nostaneet Espoon käräjäoikeudessa velkomusasiakanteen Mika Lehtoa vastaan, Herlinin edustaja toteaa sähköpostissaan.
Käräjäoikeuden papereista käy ilmi, että Lehto puolestaan kertoo odottavansa edelleen Herliniltä seitsemän miljoonan euron suoritusta kauppoihin liittyen.
Jutussa on käytetty lähteinä Maltan, Suomen ja Viron kaupparekisterin tietoja, Paratiisin papereiden tietoja, konkurssiin liittyviä asiakirjoja sekä haastateltu useita nimettömänä pysytteleviä lähteitä Suomessa ja Maltalla.
Aihetta käsitellään myös MOT-ohjelmassa kello 20 TV1:ssä.
Lisää aiheesta:
Ylen Paratiisin paperit -sivusto
Tällainen yhtiö on jättimäinen veroparatiisipalveluja tarjoava Appleby