Yliopistojen tulevaa todistusvalintaa pohtinut työryhmä (siirryt toiseen palveluun)esitteli viime viikolla pisteytystyökalua, joka voitaisiin ottaa käyttöön opiskelijoiden hakiessa korkeakouluun valintauudistuksen jälkeen. Työkalun matematiikkapainotteisuus ja reaaliaineille annetut painotuserot ovat herättäneet hämmästystä.
Ehdotettu työkalu (siirryt toiseen palveluun) antaa pitkälle matematiikalle suuren painoarvon. Pitkän matematiikan laudatur antaa hakijoille enemmän pisteitä kuin mikään muu tulos, vaikka hakukohde olisi humanistinen tai yhteiskuntatieteellinen.
Hakutyökalussa yliopisto voi painottaa yhtä ainetta, esimerkiksi historiaa tai maantietoa. Näistä painotetuissa aineissa maksimipistemäärä on kuitenkin matalampi kuin pitkän matematiikan arvosanasta saadut pisteet.
Harkittu valinta
Pisteytystyökalua valmistellut työryhmä toteaa taustamuistiossaan (siirryt toiseen palveluun), että matematiikan painottaminen on harkittu valinta.
– Menestys näissä aineissa [matematiikka ja äidinkieli] näyttää ennustavan parhaiten tulevaa opintomenestystä, ja --- useilla aloilla on pulaa matemaattisesta osaamisesta. Matematiikan ja äidinkielen korostuminen pistetaulukoissa kannustaa lukiolaisia panostamaan näihin aineisiin, muistiossa todetaan.
Reaaliaineiden arvosanat eivät tuota taulukossa samoja pistemääriä.
Esimerkiksi historian laudatur on ehdotuksen mukaan huomattavasti arvokkaampi kuin filosofian tai terveystiedon laudatur – ja myös arvokkaampi kuin korkein arvosana biologiasta. Psykologia on arvokkaampi kuin yhteiskuntaoppi, josta puolestaan saa enemmän pisteitä kuin uskonnosta.
Yleisten valintapisteiden lisäksi taulukkoon on tehty erilliset valintataulukot kieli- ja matemaattisille aineille.
Ehdotus hämmentää
Aiheesta on käyty laajaa keskustelua opinto-ohjaajien ja yliopistoväen keskuudessa.
Tutkija, kasvatustieteen tohtori Tuukka Tomperi Tampereen yliopistosta arvioi, että valintamallin käyttöönotto johtaisi merkittäviin muutoksiin siinä, minkälaisia oppiaineita opiskelijat valitsevat lukiossa. Tällä olisi merkitystä lukion yleissivistävän tehtävän kannalta.
– Konstikasta tilanteessa on, että uutta mallia kiirehditään. Yliopistoja vaaditaan siirtymään uuteen valintatapaan nopeassa tahdissa. Tahtia pitäisi hidastaa. Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ei ole rikki niin paljon kuin siinä väitetään olevan, Tomperi sanoo.
Käyttöön lähivuosina
Pisteytyksen uusi malli lähtee jo tässä kuussa esittelyyn yliopistoille, ja lausuntoa pyydetään helmikuun loppuun mennessä. Todistusvalinnan kriteereistä pitäisi päättää ensi keväänä, ja todistusvalinta halutaan käyttöön kaikilla aloilla vuonna 2020.
Yliopistoille jäisi edelleen myös mahdollisuus valita opiskelijoita pääsykokeilla. Uudistuksen tavoitteena on vähentää koulutuksen välivuosia ja lisätä ylioppilastutkinnon painoarvoa valinnoissa. Tämän uskotaan poistavan tarvetta esimerkiksi kalliiden valmennuskurssien käymiselle.
