Varsinais-Suomen käräjäoikeus pui parhaillaan tapausta, jossa nuoren miehen väitetään ampuneen suden Nousiaisissa vuonna 2015. Miestä syytetään törkeästä metsästysrikoksesta.
Hänen puolustusasianajajansa Teppo Laineen mukaan metsän reunaan ammuttu eläin ei ollut susi.
– Päämieheni teki havaintoja eläimen ulkonäöstä ja käyttäytymisestä ja tuli siihen tulokseen, että kyse ei voi olla puhtaasta sudesta, sanoo asianajaja Teppo Laine.
Me lähdemme siitä, että hän ei ampunut sutta vaan hybridin.
Teppo Laine
Asianajajan mukaan päämies päätti tämän jälkeen ampua eläimen, koska oli varma, että kyseessä on koirasusi eli hybridisaatio. Tämä tarkoittaa sitä, että joku kyseisen eläimen esivanhemmista olisi ollut koira.
– Me lähdemme siitä, että hän ei ampunut sutta vaan hybridin, joka on haittaeläin. Ne pitäisi poistaa kaikki luonnosta, koska hybridisaatio heikentää susipopulaation geneettistä pohjaa, Laine sanoo.
Suurpetotutkija: Ammuttu eläin oli suden pentu
Luonnonvarakeskuksen suurpetotutkija Katja Holmalan mukaan Nousiaisissa ammuttu eläin oli täysin varmasti susi. Holmala toimi todistajana Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
– Eläimen päästä tehtyjen DNA-analyysien perusteella asiasta ei ole mitään epäselvyyttä.
Holmalan mukaan eläimen hampaat paljastivat, että se oli varsin nuori.
– Kyseessä oli 6–9 kuukauden ikäinen suden pentu, Holmala sanoo.
Suden ampujaksi epäillyn miehen asianajaja Teppo Laine on sitä mieltä, että ammutusta eläimestä tehty DNA-analyysi ei ole luotettava osoittamaan, onko kyse sudesta vai koirasudesta.
– Syyte perustuu siihen, että eläin on määritelty sudeksi DNA-tutkimuksella, jossa on käytetty vain 17 mikrosatelliittimarkkerin teknologiaa, Laine sanoo.
Asiantuntija lensi Englannista asti
Puolustus marssitti Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen todistajaksi Liverpoolin John Moores -yliopistossa DNA-tutkijana toimivan Jari Louhelaisen. Mies saavutti kansainvälistä mainetta muutama vuosi sitten, kun hänen uutisoitiin paljastaneen Viiltäjä-Jackin henkilöllisyyden DNA-analyysin avulla. Tiedeyhteisö kiistelee yhä Louhelaisen tutkimustuloksista ja Viiltäjä-Jackin henkilöllisyydestä.
Louhelainen on sitä mieltä, että susianalyyseissä käytetty 17 mikrosatelliittimarkkeria on melko vähän. Se lisää epävarmuutta.
– Uusimmissa tutkimuksissa markkereita on jopa 50 000, Louhelainen sanoo.
Osa aiemmissa tutkimuksissa sudeksi määritellyistä saattaakin olla hybridi.
Jari Louhelainen
Tutkija Holmala lisää, että Oulun yliopistossa käynnissä olevassa väitöstutkimuksessa suden, koiran ja koirasuden erottelua on testattu 170 000 markkeria käsittävällä aineistolla. Kyseinen laaja analyysi ei tuonut Suomesta ilmi uusia risteymätapauksia, ja aineistosta erottuivat jo tunnistetut tapaukset.*)
Jari Louhelaisen mielestä suomalaisten susitutkimuksessa on muitakin ongelmia. Hänen mukaansa epävarmuustekijät liittyvät verrokkiaineistoihin. Osa eläimistä, jotka on aiemmissa tutkimuksissa määritelty susiksi, saattaa Louhelaisen mukaan olla todellisuudessa hybridejä. Tämä kertautuu myöhemmissä tutkimuksissa.
Tutkija on vertaillut Suomessa tehtyjä DNA-analyysejä ulkomaisiin, samankokoisiin aineistoihin.
– Suomalaistutkimuksen erottelukyky susien ja hybridien välillä ei ole niin hyvä kuin ulkomaisissa tutkimuksissa, Louhelainen sanoo.
Kuinka moni Suomen susista ei olekaan susi?
Jari Louhelainen sanoo suoraan, että esiin nousee väkisinkin epävarmuus siitä, kuinka paljon Suomessa tähän mennessä määritellyistä eläimistä onkin ollut hybridejä eli koirasusia.
– Esimerkiksi Virossa 400 näytteen joukosta löydettiin jopa kymmenen hybridiä, Suomessa vain kolme, Louhelainen sanoo.
Tutkija Katja Holmala korjaa, että Suomessa risteymiä on tavattu yhdeksän yksilöä, kolmessa eri risteytymistapauksessa, ja kaikkien tutkittujen susinäytteiden määrä tällä hetkellä on peräisin yli 500 eläinyksilöstä. Virossa löydettiin kyseisessä tutkimuksessa yhteensä kuusi risteymää.**)
Luonnonvarakeskuksen suurpetotutkija Katja Holmala ihmettelee Jari Louhelaisen lausuntoja oikeudelle.
– Hän ei ole villieläinten genetiikkaan liittyen mikään huippuasiantuntija, Holmala sanoo.
Jari Louhelainen sanoo, että hänellä on yli 20 vuoden kokemus mikrosatelliittimarkkeiden analysoinnista, ja samat lainalaisuudet koskevat sekä eläimiä että ihmisiä.
Oikeus päättää, minkälainen eläin ammuttiin
Varsinais-Suomen käräjäoikeus antaa päätöksen Nousiaisten salokaadosta 27. marraskuuta. Syyttäjä vaatii noin vuoden mittaista ehdollista tuomiota törkeästä metsästysrikoksesta. Lisäksi miestä vaaditaan korvaamaan suden arvo eli noin 4500 euroa.
– Jos kyse ei ole sudesta vaan hybridistä, se ei voi missään nimessä täyttää törkeän metsästysrikoksen tunnusmerkkiä, sanoo asianajaja Teppo Laine.
Tuomiota määrittäessä käräjäoikeus joutuu siis ottamaan kantaa siihen, oliko Nousiaisissa ammuttu eläin susi vai koirasusi, ja miten asia vaikuttaa tuomioon.
Juttu on muokattu 23.11. klo 16.51:
- Otsikossa luki aiemmin "Oliko Nousiaisissa ammuttu eläin susi vai koirasusi? – Viiltäjä-Jackin paljastanut DNA-tutkija todistajana oikeudessa".
- Muutettu osittain lausetta "Mies saavutti kansainvälistä mainetta muutama vuosi sitten paljastamalla Viiltäjä-Jackin henkilöllisyyden DNA-analyysin avulla."
- Lisätty lause "Tiedeyhteisö kiistelee yhä Louhelaisen tutkimustuloksista ja Viiltäjä-Jackin henkilöllisyydestä."
- Juttua korjattu 29.11. klo 15.02 täydentämällä sitä tähdellä merkityillä kappaleilla, joissa tutkija korjaa numerotietoja.