Jos pienelle tai vähän isommallekin lapselle on kertynyt jonkin verran omaisuutta, vanhemmat voivat olla hankalan tilanteen edessä: miten lapsen rahoja kannattaisi säilyttää tai sijoittaa mahdollisimman viisaasti siihen asti, että lapsi on itse tarpeeksi vanha päättämään omista raha-asioistaan.
Pyysimme kahta sijoittamisen asiantuntijaa panemaan järjestykseen eri sijoitusvaihtoehtoja ja kertomaan niiden hyödyistä ja haitoista.
Osakesäästäjien keskusliiton toimitusjohtaja Antti Lahtinen ja Finanssiala ry:n analyytikko Elina Salminen olivat järjestyksestä hyvin samanmielisiä. Molempien mielestä parhaita pitkän ajan sijoituskohteita ovat osakkeet ja osakerahastot. Huonoimpina vaihtoehtoina kumpikin piti rahojen säilyttämistä kotona ja sijoittamista arvotaiteeseen. Salminen myös korosti, että varoja kannattaa mahdollisuuksien mukaan sijoittaa useampaan kohteeseen.
Eri sijoitusvaihtoehdot on listattu alle paremmuusjärjestyksessä.
1. Osakkeet ja osakerahastot
Molemmat asiantuntijat arvioivat osakkeet ja osakerahastot eri sijoitusvaihtoehdoista parhaimmiksi.
Osakkeisiin sijoittamisessa on tyypillisesti korkea riski. Asiantuntijoiden mukaan pitkällä sijoitushorisontilla riskiä voi kuitenkin ottaa reippaammin kuin lyhyellä aikavälillä sijoitettaessa. Lapsen rahoja sijoitettaessa sijoitushorisontti on yleensä pitkä. 5-vuotias tuskin tarvitsee rahoja käyttöönsä vuoden tai kahden päästä, vaan ehkä vasta noin 20 vuoden päästä.
Vaikeutena osakkeissa on se, että niiden hankkiminen vaatii jonkin verran perehtymistä ja seurantaa, eivätkä ne siksi välttämättä ole kaikille mieleen. Finanssiala ry:n Salminen huomauttaa, että osakerahastot voivatkin käytännössä olla parempi vaihtoehto, koska keskivertovanhemmalla ei välttämättä ole osaamista, halua eikä aikaa seurata osakemarkkinoita aktiivisesti.
Asiantuntijoiden mukaan suora osakesijoittaminen ei ole kovin järkevää pienillä kuukausisummilla, vaan ensin kannattaa kerätä isompi summa ja hankkia sitten osakkeita kerralla enemmän.
– Yksittäiseen osakkeeseen ei kannata transaktiokulujen takia sijoittaa muutamaa satasta pienempää summaa. Jos rahat haluaa laittaa suoriin osakesijoituksiin, pitäisi puhua tuhannesta eurosta ylöspäin, Osakesäästäjien Lahtinen sanoo.
Osakerahastojen avulla lapselle voi säästää myös pienellä kuukausisummalla. Rahastojen avulla on lisäksi mahdollista sijoittaa markkinoille, joihin muuten on vaikea päästä.
2. Muut rahastot
Rahastot eivät oikeastaan ole itsessään sijoituskohteita, vaan välineitä. Niiden avulla sijoitetaan eri kohteisiin, kuten osakkeisiin, asuntoihin tai korkoihin. Asiantuntijoiden mukaan rahastojen hyvä puoli on se, että melko pienillekin rahasummille saa hyvän hajautuksen ja varojen menettämisen riski on näin ollen pienempi.
Salminen huomauttaa, että hyvä puoli rahastoissa on myös se, että ne on helppo muuttaa rahaksi. Lapsi voi halutessaan myydä rahasto-osuudet ja saa niistä rahat tililleen parissa päivässä.
Korkorahastoissa sijoitetaan korkoa tuottaviin arvopapareihin. Riskitaso eri korkorahastoissa vaihtelee. Lahtinen huomauttaa, että korkotaso on tällä hetkellä niin alhaalla, että juuri nyt ei ehkä ole oikea hetki laittaa rahojansa korkorahastoon.
Yhdistelmärahastoissa sijoitetaan sekä osakkeisiin että korkotuotteisiin. Näin ollen tuotto ja riski ovat matalammat kuin osakerahastoissa, mutta yleensä korkeammat kuin pelkissä korkorahastoissa.
Asuntorahastojen avulla asuntosijoittamiseen pääsee kiinni pienillä kuukausisummilla. Niiden mahdollistama hajautus vähentää riskiä esimerkiksi huonon vuokralaisen seurauksista.
3. Asunto
Molemmat asiantuntijat pitävät asuntoa melko hyvänä sijoituskohteena. Ongelmana on se, että asunto on yksikköhinnaltaan niin kallis, että alkupääomaa tarvitaan paljon. Harvalla vanhemmalla on mahdollisuutta ostaa lapselleen asunto.
Asuntoon sijoittamisessa riskinä on hajautuksen puute. Huonon vuokralaisen sattuessa kohdalle, menetykset voivat olla suuret, Salminen huomauttaa.
4. Joukkovelkakirjat ja valtion obligaatiot
Joukkovelkakirjat ovat esimerkiksi pankkien, yritysten tai valtion liikkeeseen laskemia lainoja. Niillä yritykset keräävät rahoitusta pitkäaikaisiin investointeihin ja valtiot juokseviin menoihin.
Joukkovelkakirjoissa tuoton ja riskin järkevyys riippuu yrityksen riskitasosta. Joukkovelkakirjojen ostaminen vaatiikin osaamista ja itsenäistä hajauttamista.
Joukkovelkakirjoihin sijoitettava rahasumma on yleensä melko suuri, usein vähintään tuhat euroa. Lahtinen huomauttaa, että harvalla lapsella on riittävän paljon rahaa joukkovelkakirjojen hankkimiseen.
Valtion joukkovelkakirjoja eli obligaatioita on tavallisesti pidetty pieniriskisinä sijoituksina. Niiden tuotto ja riski riippuvat valtiosta. Salminen huomauttaa, että esimerkiksi länsimaiden valtioiden obligaatioiden korot eivät tällä hetkellä ole kovin houkuttelevat.
5. Kulta
Osakesäästäjien keskusliiton Lahtinen ei laittaisi missään nimessä kaikkia rahoja kultaan. Hänen mielestään kulta voisi kuitenkin olla mukana yhtenä pienenä hajautuselementtinä.
Molempien asiantuntijoiden mielestä huono puoli kullan omistamisessa on se, että sen omistamisesta ei saa mitään muuta kompensaatiota kuin mahdollisen arvonnousun. Esimerkiksi osakkeet tuottavat osinkoa ja monet muut sijoitusmuodot tuottavat säännöllistä korko- tai vuokratuottoa, mutta kulta ei tuota mitään.
Toisaalta pitkällä aikavälillä kulta on säilyttänyt arvonsa ja sen arvo on jopa noussut, joten pääoman menettämisen riski on pieni. Lyhytaikaiseen sijoittamiseen kulta on selvästi huonompi kuin pankkitili, koska sen ostamisesta ja myymisestä saattaa tulla transaktiokustannuksia ja välityspalkkiokuluja.
Lahtinen huomauttaa myös, että kultakaan ei ole aivan takuuvarma sijoituskohde. Teoriassa on mahdollista, että jostain löytyisi joku suuri kultaesiintymä, joka voisi laskea kullan arvoa.
6. Pankkitili
Pankkitilillä varat ovat melko varmassa turvassa, mutta toisaalta tililtä rahoille ei juuri saa korkoa.
Inflaatio syö talletuksen arvoa, ja sen seurauksena nostohetkellä rahan arvo on pienempi kuin mitä tilille on yhteensä talletettu. Tästä syystä pitkällä aikavälillä pankkitili ei ole asiantuntijoiden mielestä hyvä ratkaisu.
7. Rahat kotona patjan alla
Käteisen rahan säilyttäminen kotona on pankkitiliäkin huonompi vaihtoehto. Asiantuntijat huomauttavat, että kotona oleville rahoille ei saa mitään tuottoa, ja on myös olemassa vaara menettää rahat.
– Käteinen raha on alttiina fyysiselle turmeltumiselle, esimerkiksi vesivahingolle tai tulipalolle. Tai lapsi voi vaikka löytää ja repiä rahat. Sen lisäksi, että inflaatio syö rahoja, ne voivat ihan fyysisestikin vaurioitua, Lahtinen varoittaa.
8. Arvotaide
Vaikka arvotaide säilyttää usein reaaliarvonsa ja voi tarjota näin inflaatiosuojan, molemmat asiantuntijat arvioivat sen sijoitusmielessä huonoimmaksi vaihtoehdoksi.
Lahtinen huomauttaa myös, että taide voi joissain tilanteissa tuottaa visuaalista arvoa tai nautintoa, mutta kullan tavoin se ei tuota minkäänlaista kassavirtaa.
Muita huonoja puolia taiteeseen sijoittamisessa on, että se vaatii paljon asiantuntemusta ja taide-esineet voi olla vaikeaa muuttaa halutessaan rahaksi.