Pääministeri Juha Sipilä sanoo suoraan, että rajoituslain kiristyksillä pyritään nyt estämään Länsipohjan sairaanhoitopiirin kaltaisten, pitkien yksityistämissopimusten tekeminen.
Rajoituslaki on ollut voimassa viime vuoden kesästä, mutta nyt siihen tehdään kiristyksiä pikavauhdilla. Hallitus yrittää saada muutokset voimaan jo vuodenvaihteessa.
Kiristykset koskevat investointeja eli uusia rakennuksia eli lupamenettelyä arvioidaan jatkossa tiukemmin. Ulkoistuksia tai osaulkoistuksia rajoitetaan, jotta 2020 syntyviä maakuntia ei voida nyt sitoa liian laajoihin tai irtisanomisehdoilta kalliisiin sopimuksiin.
Sipilä haluaa tukkia porsaanreiän
Sipilä kuvaa, että Kemi-Tornion seudun yksityistämissopimuksen tekijät ovat käyttäneet nykypykälissä olevaa porsaanreikää.
Länsipohjan sairaanhoitopiirin ja yksityisen Mehiläisen 15-vuotinen sopimus vaikeuttaa pääministerin mukaan koko hallituksen suurta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistushanketta eli sotea.
- Nämä voivat viedä sitä väärään suuntaan. Kyllä maakuntien tehtävänä on arvioida miten erikoissairaanhoito järjestetään. Jos siellä tehdään sellaisia järjestelyjä, jotka sitovat pitkäksi aikaa ja joiden purkaminen on kallista, niin se ei ole tämän järjestelmän kokonaisetu.
Sipilä ei pidä heikkouden merkkinä sitä, että hallitus nyt lähtee lakipykälin suitsimaan kuntapäättäjien yksityistämishaluja. Sipilän mukaan suurten muutosten yhteydessä syntyy aina tilanteita, joita käytetään väärin hyväksi. Siksi poikkeuksellisiin lakimuutoksiin joudutaan turvautumaan usein.
Ketkä käyttävät hyväksi? Tarkoitatteko näitä yksityisiä terveysalan yrityksiä?
– No yksityiset toimijat näitä tarjouksia ovat tehneet.
Sipilä ei vastaa kysymykseen onko pettynyt Meri-Lapin Mehiläis-sopimukseen, vaikka siltä näyttääkin. Valtiovarainministeri, kokoomusjohtaja Petteri Orpo sanoo olevansa yllättynyt pitkästä sopimuksesta, joka ei hänen mielestään vie asioita oikeaan suuntaan.
Kiristykset voimaan pikavauhtia
Rajoituslain kiristykset on sovittu hallituksen reformiryhmässä, johon hallituspuoilueiden puheenjohtajat eivät kuulu. Silloin kun puhe on sotesta puheenjohtajana toimii perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.)
Saarikon mukaan kiristyksiin pikavauhdilla on selvä syy: hallituksessa tiedetään, että keskusteluja yhteisratkaisuista käydään suurten yritysten kanssa eri puolilla Suomea.
– Osa niistä on mennyt maaliin, osa jäänyt suunnitelmien tasolle. Kyllä tällä on toivoaksemme vahva viesti kuntakentälle, että maakuntajärjestäjälläkin on vahva halu turvata lähipalvelut.
Sekä Sipilä että Saarikko sanovat ymmärtävänsä kuntapäättäjän huolen, mutta Saarikon mukaan ratkaisua ei kannattaisi nyt hakea pitkistä ja kalliisti purettavista sopimuksista yksityisten yritysten kanssa, vaan malttaa antaa päätösvalta pian perustettaviille maakunnille.
Voiko Meri-Lapin sopimus peruuntua?
Saarikon mukaan kirityksillä hallitus haluaa viestiä kuntakentälle, että sote-uudistus etenee ja maakuntien pitää aidosti saada miettiä palveluverkkojen järjestämisen tapa avoimelta, puhtaalta pöydältä, ilman että sitä sitoo kalliit irtisanomisehdot, mikä monissa tapauksissa näissä yhteisratkaisuissa yritysten kanssa on koitunut lopputulokseksi.
Kysymykseen voivatko tiukemmat lakipykälät vielä estää Kemin ja Tornion seudun suuryksityistämisen ministerit eivät vastaa.