Suomalaiset pikavippiyrittäjät ovat näkyvästi esillä Paratiisin papereiden Maltaa koskevassa aineistossa.
Maltalta käsin on toiminut esimerkiksi kavalluksesta vastikään tuomittu finanssi- ja pikavippialan yrittäjä ja sijoitusneuvoja Reijo Kirstua.
Maltalta löytyy myös yhtiö, jonka johtajana toimii laajassa rikosvyyhdissä epäiltynä oleva pikavippiyrittäjä Tuomo Mäki. Yksi laajan rikostutkinnan epäillyistä on myös takavuosien formulatähti Mika Salo. Häntä epäillään verorikoksesta.
Keskusrikospoliisin johtamassa tutkinnassa on Ylen tietojen mukaan yli 20 rikosnimikettä.
Malta on Euroopan unionin jäsen, joka houkuttelee yrityksiä ja sijoittajia maahan veroeduilla sekä vahvalla pankki- ja yrityssalaisuudella.
Veroparatiisiyhtiön omistaminen tai veroparatiisista käsin toimiminen ei ole laitonta. Yhtiöistä saadut tulot on kuitenkin ilmoitettava verottajalle.
Fundiorin pikavippimies jo toisessa vuodossa
Ruotsissa pääkonttoriaan pitäneellä finanssialan yhtiöllä Fundiorilla oli Maltalla kaksi tytäryhtiötä.
Tukholman pörssissä noteerattu Fundior meni konkurssiin vuonna 2014. Yhtiö myi muun muassa sijoituspalveluita, vakuutuksia sekä myönsi pikavippejä ja tarjosi muita rahoituspalveluita.
Fundiorin suurin omistaja oli Reijo Kirstua. Hän hallinnoi omistuksiaan maltalaisen yhtiön kautta.
– Valitettavasti Fundior AB:n osakekurssi ei kehittynyt odotusten mukaisesti ja tästä yhtiöstä syntyi minulle vain merkittävä tappio, Kirstua kertoo Ylelle sähköpostitse.
Kirstua tuomittiin Helsingin käräjäoikeudessa lokakuussa 2017 kavalluksesta vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden mukaan hän oli kavaltanut iäkkään pariskunnan varoja. Kirstua on toiminut Suomessa toimitusjohtajana sijoituspalveluyhtiö Benefit Brokersissa, jonka toimintaan tuomio liittyi.
Oikeuden mukaan pariskunnan rahoja oli mennyt muun muassa Fundiorin osakkeisiin, Reijo Kirstuan taloyhtiölle, ulosottovirastolle ja verohallinnolle. Helsingin Sanomien mukaan yksi maksu meni selitteellä ”BMW” ja kaksi maksua selitteellä ”tilisiivox”.
Kirstua on valittanut tuomiosta hovioikeuteen eli tuomio ei ole lainvoimainen.
Hänet on merkitty johtajaksi myös bahamalaiseen yhtiöön, jonka nimi on Fundior Investment Ltd.
Tämä yhteys tuli esille tietovuodosta, jossa kansainväliselle toimittajajärjestö ICIJ:lle luovutettiin perustietoja bahamalaisista yhtiöistä.
– Fundior Investment Ltd perustettiin Bahamalle vuonna 2012 tarkoituksena hakea toimilupa sijoituspalveluyritykselle. Eräs Fundior AB:n ruotsalainen osakas tunsi Bahamalta asianajotoimiston, jonka avustamana päätimme perustaa ko. yhtiön sinne, Kirstua kertoo Ylelle sähköpostitse.
Kirstuan mukaan Maltalle ja Bahamalle perustetut yhtiöt ovat tuottaneet vain tappiota, eikä niiden toiminnasta ole syntynyt voittoa tai verotettavaa tuloa.
“Tuomon tupa” raastupaan
Tuomo Mäki oli vuosikausien ajan yksi merkittävimmistä pikavippialan yrittäjistä Suomessa. Hänen yritysrypästään kutsuttiin “Tuomon tuvaksi”. Mäen yritykset tarjosivat pikavippejä useilla nimillä, kuten Etulaina, Easylaina ja Apulaina.
Maltalla Mäki on johtanut yhtiötä nimeltä Matadors Holding. Sen omistaa virolainen yhtiö, jonka takaa löytyy Tuomo Mäki.
Mäki ja hänen yhtiökumppaninsa ovat omistaneet tai johtaneet kymmeniä yhtiöitä eri puolilla maailmaa. Näistä valtaosa liittyy pikavippibisnekseen. Yhtiöistä useat ovat lopettaneet toimintansa tai menneet konkurssiin.
Britanniassa Mäellä on ollut yhteinen yhtiö venäläis-suomalaisen Roman Rotenbergin kanssa.
Rotenberg on jääkiekkoseura Jokereiden ja Hartwall Areenan osaomistaja. Yhdysvallat katsoo Rotenbergin suvun kuuluvan Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin, jonka johdosta Roman Rotenberg on Yhdysvaltain pakotelistalla.
Mäki on saanut liiketoimintoihinsa rahoitusta ainakin Kanadasta, jossa hänen yhtiönsä on ajautunut konkurssiin. Tapauksen asiakirjojen mukaan Mäki on saanut paikalliselta yhtiöltä yli 70 miljoonan Kanadan dollarin lainan.
Ylen tietojen mukaan Keskusrikospoliisi (KRP) on saanut valmiiksi laajan rikostutkinnan, jonka pääepäilty Tuomo Mäki on. Vyyhdissä on yli 20 rikosnimikettä.
Yhdessä rikostutkinnan haarassa on epäiltynä entinen formulakuski Mika Salo. Häntä epäillään verorikoksesta.
Yle ei ole tavoittanut Tuomo Mäkeä. Mika Salo ei halunnut kommentoida tapausta. Aiemmin hän on kiistänyt asianajajansa välityksellä syyllistyneensä mihinkään rikokseen.
Keskusrikospoliisi tai tapaukseen nimitetty syyttäjä eivät kommentoineet asiaa, koska esitutkintaan liittyvä aineisto ei ole vielä julkista.
Pankkitoimilupa Maltalta ja ex-ministeri hommiin
Maltalla toimivista suomalaisista pikavippiyhtiöstä suurin on Ferratum. Frankfurtin pörssiin listautunut Ferratum haki 2010-luvun alussa Suomesta pankkitoimilupaa.
Yhtiö tarvitsi sen, koska osassa Euroopan maista pikalainayhtiöt eivät voi käytännössä toimia ilman pankkitoimilupaa.
Suomessa Ferratum keskeytti lupaprosessin. Sen sijaan se haki ja sai pankkitoimiluvan Maltalla vuonna 2012.
Ferratumin viestinnästä kerrotaan Ylelle, että lupaa haettiin Maltalla muun muassa sen vuoksi, että maan finanssivalvonnalla on enemmän kokemusta kansainvälisten pankkien valvonnasta. Ferratum toimii 25 maassa.
Maltaa on arvosteltu siitä, että se on myöntänyt pankkitoimilupia löyhin perustein. Kritiikkiä on esitetty myös Maltan sisällä.
– Luvan hakemiseen meni kaksi vuotta, eikä prosessi ollut yhtään helpompi tai kevyempi kuin muissa EU-maissa, Ferratumin viestinnästä sanotaan.
Kun pankkitoimilupa myönnettiin, Maltan valtiovarainministerinä toimi Tonio Fenech. Fenech jätti politiikan vuonna 2013, minkä jälkeen hänet nimitettin Ferratum Bankin hallitukseen. Maltan media on kertonut Fenechin yhteyksistä veroparatiisiyhtiöihin sekä käsitellyt hänen rooliaan niin sanotussa pyöröoviongelmassa.
Tällä tarkoitetaan ilmiötä, jossa poliitikko tai virkamies siirtyy pian tehtävänsä jätettyään yritysten palvelukseen, joiden valvominen on aiemmin kuulunut hänen vastuulleen.
Fenech ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.
Ferratumin mukaan Tonio Fenechillä ei ollut mitään vaikutusta pankkitoimiluvan myöntämisessä.
– Pankkitoimiluvan myöntävät Euroopan keskuspankki sekä paikalliset viranomaiset. Valtiovarainministerillä ei ole mitään roolia luvan myöntämisessä, Ferratumista todetaan.
EKP tekee päätöksen pankkitoimiluvan myöntämisestä kansallisen viranomaisen tekemän ehdotuksen pohjalta.
Omistukset Maltalle pakon edessä
Ferratumin pääomistajalla Jorma Jokelalla on Maltalla myös omaisuudenhoitoyhtiö. Jokela omistaa sen kautta noin 27 prosentin osuuden Ferratumista.
Jokelan Maltan kautta junailtujen omistusten arvo on noin 150 miljoonaa euroa. Loppuosaa yli 300 miljoonan euron omistuksistaan Ferratumissa Jokela hallinnoi Viron kautta.
Jokelan mukaan omistukset kulkevat Maltan ja Viron kautta, koska Suomen lainsäädäntö kieltää hallintarekisterin käytön suomalaisilta. Frankfurtin pörssissä osakkeiden omistaminen hallintarekisterin kautta on Jokelan mukaan pakollista.
– Voidakseni halutessani ostaa lisää tai myydä perustamani Ferratum Oyj:n osakkeita, jätti nykyinen hallintarekisterilainsäädäntö minulle kaksi vaihtoehtoa: siirtää Ferratumin pääkonttori pois Suomesta tai siirtää omistamani osakkeet ei-suomalaisten yhtiöideni omistukseen. Päätin mieluummin siirtää omistukseni yhtiöilleni, Jokela kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa.
Maltan kaupparekisteriin Jorma Jokela on ilmoittanut kotipaikakseen Sveitsin. Frankfurtin pörssiin listautuneen Ferratumin markkina-arvo on yli 600 miljoonaa euroa.
Ilpo Kokkila teki miljoonia Ferratumilla
Yksi Ferratumin omistajista oli aikaisemmin rakennusliike SRV:n pääomistaja ja Elinkeinoelämän keskusliiton entinen puheenjohtaja Ilpo Kokkila. Kokkilan suomalainen asiainhoitaja oli aiemmin Ferratumin Maltan-yhtiön hallituksen jäsen.
Kokkila myi omistuksensa Ferratumissa pian sen jälkeen yhtiö oli listautunut pörssiin. Ylen laskelmien mukaan hän sai osuudestaan kymmeniä miljoonia euroja.
Kokkilan omistukset kulkivat virolaisen omaisuudenhoitoyhtiön kautta, johon osakemyynnistä saadut tulot myös päätyivät.