TAMMELA Siikosen tilalla oli vielä kolmisen vuotta sitten 1 200 sikaa. Nyt yksi kolmesta sikalarakennuksesta on jo remontoitu sirkkahuoneita varten.
Sikalan rakennelmat ja kalusteet on purettu, lattiat tasoiteltu, minkä jälkeen suureen tilaan rakennetaan kasvatushuoneita. Kasvatustiloissa pystytään huonekohtaisesti säilyttämään halutut olosuhteet. Huoneisiin pitää saada trooppinen ilmasto, sillä sellaisissa olosuhteissa kotisirkka viihtyy parhaiten.
Päätös sianlihantuotannosta luopumisesta oli vaikeaa, mutta kuitenkin helpompaa kuin ottaa tuotantotiloihin aivan uudenlaisia tuotantoeläimiä. On tärkeää, että tammelalaistila pääsee aloittamaan sirkkatuotannon tilanteessa, missä ei vielä ole ylituotantoa, sanoo Kirsi Siikonen.
– Sen jälkeen, kun on tehnyt päätöksen luopua karjataloudesta, kotisirkkatuotannon aloittaminen ei tunnu suurelta päätökseltä.
– Toisaalta tämä on nyt todella innostavaa. Ajatus siitä, että tämä on tulevaisuuden ala, kantaa. Suunnittelun alkuvaiheessa ei ollut tämänkään vertaa konkreettista. Nyt on jo helpompaa, kun sirkkoja varten rakennamme. Ja on myös tosi hieno juttu, että tämä on lain tulkinnan mukaan jo sallittu elintarvikkeeksi, jatkaa Kirsi Siikonen
Jouko Siikonen sanoo, että sikojen vaihtaminen sirkoiksi on melko samanlaista kuin minkä tahansa tuotantosuunnan muuttaminen.
– Sen verran on eroa, että hyönteistuotantoon ei ole saatavissa kauheasti kokemuksia. Paljon me joudumme itse opettelemaan. Me tulemme ottamaan näidenkin eläinten hyvinvoinnin huomioon niin hyvin kuin pystymme.
Tammelan malli kloonataan muualle maahan
Siikosten sirkkafarmista tulee koetila, missä selvitetään sirkkojen ruokintaan liittyviä asioita. Sirkkojen toimittaja, hyönteisteknologiaan erikoistunut Entocube haluaa luoda Siikosilla mallin, jota muut Suomen sirkkatuottajat voivat käyttää. Vielä Siikosilla pyörii mielessä paljon kysymyksiä.
– Suurin on se, miten ruokinta- ja juomateknologiaa voidaan kehittää. Tämä on hyvin merkittävää laajentamisenkin kannalta, sanoo Kirsi Siikonen.
Ensimmäiset sirkat lähtevät elintarvikejalostukseen tammelalaistilalta ensi vuoden alkupuolella.
Kirsi Siikonen
Siikoset odottavat kasvattajalta Espoosta alkupopulaatiota joulukuun puoleenväliin mennessä. Tämän jälkeen alkaa sirkkojen kasvatus ja lisääminen – myös sadonkorjuu.
Sirkkoja munitetaan munitushuoneessa, eli ne lisääntyvät omavaraisesti. Tavoite on saada kokoon 2,5 miljoonaa sirkkaa.
– Viikoittain sitten pakastamme sirkkoja, ja ensimmäiset sirkat lähtevät elintarvikejalostukseen tammelalaistilalta ensi vuoden alkupuolella, kertoo Kirsi Siikonen.
Alussa oli 3 000 kotisirkkaa
Siikosille meneviä sirkkoja on kasvatettu ja lisätty hyönteisteknologiaan ja ruokaan erikoistuneen Entocuben konteissa Espoossa. Entocuben perustaja Robert Nemlander kertoo, että kaikki lähti kolme vuotta sitten. Hän ja hänen isänsä tekivät pieneen varastokonttiin ensimmäisen farmin, ja tarkoitus oli testata, onnistuuko farmaus ylipäätään.
Alku oli jännittävää, muistelee Robert Nemlander.
– Ensimmäinen sirkkapopulaatio, mikä konttiin saatiin, oli Hollannista. Lähdin yhtiökumppanin kanssa hakumatkalle Ruotsin kautta Hollantiin. Ajoimme Wageningenin yliopistoon, missä hierottiin paikallisten kanssa sirkkabisnestä. Me otimme 3 000 kotisirkkaa takaboksiin ja ajoimme samaa reittiä takaisin.
Paluumatka oli Nemlanderin mukaan eeppinen. Esimerkiksi rajamuodollisuudet hyönteisten suhteen olivat vielä siinä vaiheessa epäselvät.
– Yhtiökumppanini oli Pohjoismaiden johtava hyönteisprofessori. Me halusimme varmistaa, että hyönteiset tulevat elävinä Suomeen. Farmarit olivat kuitenkin pakanneet sirkat Hollannin päässä huonosti. Yhdellä lautalla huomasimme, että kaasujalalla pomppii pari sirkkaa, nauraa Nemlander.
Tiloilla kiinnostus hyönteiskasvatukseen kasvanut kohisten
Entocubelle on ilmoittautunut jo viitisenkymmentä sirkkakasvatuksesta kiinnostunutta tuottajaa, joilla on tyhjiä sikaloita tai navetoita. Entocube odottaa myös markkinoilta paljon.
Tiimiin kuuluva Robert Nemlander kertoo, että sekä Turun yliopiston että Itä-Suomen yliopiston kuluttajatutkimukset ovat osoittaneet suomalaisten suhtautuvan sirkkojen käyttöön elintarvikkeena myönteisesti.
Jouko Siikonen sanoo, että tilalla nuotit ovat selvät, jos suomalaiset innostuvat syömään sirkkoja.
– Me olemme jo valmistautuneet siihen, että tulemme laajentamaan tuotantoa. Nyt sirkkalaksi muutettuun sikalaa pystytään laajentamaan vielä viisinkertaiseksi, jolloin sirkkoja olisi jo yli miljardi. Meillä on vielä kaksi rakennusta lisää. Jos puhutaan työmäärän ja liikevaihdon kannalta, niin pääsemme silloin suurin piirtein samaan laajuuteen kuin silloin kun meillä oli sikoja, sanoo Jouko Siikonen.
Sirkkoja myös tutkitaan ahkerasti
Myös tutkimus ja koulutus ovat hyvässä vauhdissa hyönteisten saralla.
Hyönteisille tarkoitettujen uusien kotimaisten rehuseosten kehittäminen ja testaus on aloitettu Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteishankkeessa. Nämä selvittävät kotimaisen teollisuuden kasviperäisten sivuvirtojen sopivuutta jauhopunkin toukan, kotisirkan, kaksitäpläsirkan ja hepokatin rehuseoksiin.
Hämeen ammattikorkeakoulu on perustanut Hämeenlinnan Visamäkeen jopa oman sirkkalan, jossa tehdään sirkkojen ruokintakokeita.
Projektityöntekijä Satu Nokkonen kertoo, että puutarhatuotannosta syntyy suuria määriä sivuvirtoja, jotka menevät esimerkiksi kompostointiin tai jäävät peltoon.
Tällä hetkellä meillä oppilaat ruokkivat sirkkoja erilaisilla proteiinirehuilla ja seuraavat niiden kasvua päivittäin.
Satu Nokkonen
– Aika moni ylijäävä maistuu sirkoille. Esimerkiksi kurkun lehdet ovat tehneet kauppansa. Myös itse kurkut ja sipulit tai tomaatin varkaat maistuvat niille hyvin. Tällä hetkellä meillä oppilaat ruokkivat sirkkoja erilaisilla proteiinirehuilla ja seuraavat niiden kasvua päivittäin.
Tämän lisäksi HAMK hakee tietoa myös siitä, miten sirkkojen makua mahdollisesti voidaan muuttaa ruokinnalla ihmiselle mieluisaksi.
– Entocube on ruokkinut sirkkoja ennen niiden lopettamista erilaisilla yrteillä. Täällä vaihto-oppilaat tekevät aistinvaraista arviota siitä, miten yrttien maku on vaikuttanut sirkkoihin, kertoo Satu Nokkonen.
Sirkkatuottaja Jouko Siikonen sanoo pitävänsä sirkkojen mausta. Hän on sitä mieltä, että sirkka maistuu yhtä hyvältä kuin vaikkapa neulamuikku. Hänen mielestään kotisirkka on otollinen ruoka-aine, koska sillä ei ole selvää ominaismakua. Se pystytään valmistamaan mausteilla jokaiselle sopivaksi.