Porvoon koululaisten liikenneturvallisuutta on parannettu muutaman vuoden ajan uudenlaisella toimintamallilla.
Porvoon alueen vanhempainyhdistykset kysyivät lapsilta ja vanhemmilta, mitkä ovat koulumatkojen vaaranpaikat, ja kaupunki ryhtyi vastausten pohjalta toimeen.
– On rakennettu pieniä pätkiä kevyenliikenteenväylää ja suojateille keskikorokkeita. On muutettu liikennevalojen vihreän ja punaisen vaihtuvuusastetta jalankulkijalle pidemmäksi. On maalattu suojateitä, ja tuotu paikalle puuttuvia suojatiemerkkejä. On leikattu näköesteinä olleita puita ja pensaita. On myös alennettu nopeusrajoituksia, luettelee Mari Mikkonen Porvoon vanhempainyhdistykset ry:stä.
Ajatus vaaranpaikkojen kartoittamisesta Porvoossa syntyi muutama vuosi sitten Kuuluuko nuorten ääni -tapahtumassa. Tilaisuudessa oli liikenneosuus, jossa nuoret nostivat esiin koulumatkojen ongelmia.
– Vanhempainyhdistyksissä oivallettiin silloin, että koskaan ei ole oikeastaan kysytty lapsilta ja nuorilta, miten he kokevat koulumatkansa, Mikkonen kertoo.
Kartoitukseen tullut tuhansia vastauksia
Ensimmäisen vaaranpaikkakyselyn vanhempainyhdistykset toteuttivat vuonna 2014. Kokeilussa oli mukana kolme koulua.
Oppilaat vastasivat kyselyyn koulussa ja vanhemmat kotona. Kartoitukseen osallistuttiin innokkaasti: vastauksia tuli yhteensä 919 kappaletta.
Olemme käyneet katsomassa ja valokuvaamassa kaikki paikat.
Mari Mikkonen
Kokeilun jälkeen kartoituksia on tehty lähes kaikissa Porvoon kouluissa. Tähän mennessä kyselyyn on vastannut yhteensä noin 5 700 porvoolaista.
– Kolmen vuoden aikana on ilmoitettu 377 eri paikkaa. Jokaiseen pisteeseen liittyy lukuisia ilmoituksia.
Vanhempainyhdistykset ovat sijoittaneet kyselyissä ilmoitetut vaaranpaikat kartalle, mutta pelkiksi pisteiksi kartalla ne eivät ole jääneet.
– Olemme käyneet katsomassa ja valokuvaamassa kaikki paikat.
Suurin muutos korvien välissä
Eniten ilmoituksia on tullut Kuninkaantien varresta. Hinthaaraan haluttaisiin 10 kilometriä pitkä kevyenliikenteenväylä. Siitä on tullut 101 ilmoitusta. Uuden tien rakentaminen ei ole suuresta ilmoitusmäärästä huolimatta näköpiirissä.
– Se on vaikeasti toteutettavissa. Noin pitkän tien rakentaminen maksaa paljon ja se on pitkä prosessi, arvioi Mikkonen.
Porvoossa on siis kolmen vuoden aikana tehty useita rakenteellisia muutoksia lasten koulutien turvallisuuden parantamiseksi. Merkittävin muutos on Mikkolan mukaan kuitenkin tapahtunut porvoolaisten korvien välissä.
– Suurin muutos on, että ilmapiiri on muuttunut sellaiseksi, että huomioidaan lapsia ja nuoria paremmin liikenteessä, kiteyttää Mikkonen.