OULU Yrityksen markkinoiminen sosiaalisessa mediassa on edullista, mutta onnistuakseen se vaatii todella paljon työtä.
Tämän tietää suomalaista designia myyvä Kure, jonka päämarkkinointikanava sosiaalinen media on.
Yhden julkaisun parissa työskennellään kaupan omistaja Hannu Laukkasen mukaan puolesta tunnista useaan päivään. Tärkeintä on, että jokainen postaus on suunniteltu kunnolla.
– Niitä pyöritellään kauan, jotta julkaisuista saadaan priimaa. Emme ikinä julkaise mitään puolitekoista.
Facebookia käyttää some-asiantuntija Harto Pöngän mukaan keskimäärin 2,5 miljoonaa suomalaista päivittäin. Myös yhä suurempi määrä yrityksistä löytyy jostain sosiaalisen median kanavalta, useimmiten Facebookista.
Seuraamme aina uusimmat suuntaukset ja teknologiat, joilla markkinointia voi toteuttaa.
Hannu Laukkanen
Sosiaalisen median merkitys on yrityksille monitahoinen. Siellä voi mainostaa ja markkinoida, palvella asiakkaita ja luoda julkisuuskuvaa. Pöngän kokemuksen mukaan monet yritykset eivät kuitenkaan ymmärrä kaikkia sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia.
– Monelle tuntuu tulevan yllätyksenä se, kuinka monenlaisia keinoja siellä on tehdä markkinointia ja kuinka kohdennettua se voi olla.
Resurssipula markkinoinnin esteenä
Kuren markkinoinnista ovat vastuussa Hannu Laukkasen lisäksi kaksi muuta omistajaa, Emma Pakanen ja Tuomas Knuutinen.
– Yksi meidän vahvuuksistamme verrattuna moniin muihin toimijoihin on ehdottomasti se, että meitä on kolme ihmistä suunnittelemassa markkinointia, Laukkanen kertoo.
Pienten yritysten ongelmaksi kehkeytyy usein se, ettei resursseja sosiaalisen median käyttöön ole tarpeeksi. Ainakaan niin paljon, että siitä oikeasti olisi yritykselle hyötyä.
– Se vaatii työntekijöitä ja rahallisia resursseja, jotta some-markkinointiin voidaan satsata. Sen takia isoissa yrityksissä ollaan tässä edellä, Pönkä sanoo.
Kure on pieni yritys, mutta kun omistajia on yhdeksän, on markkinoinnin suunnitteluun saatu useampi ihminen. Laukkasen mielestä yritysten ei kannata laiminlyödä sosiaalista mediaa.
– Siellä on hyvä olla läsnä edes jonkin verran. Julkaisujen laadun tulee olla hyvä, jotta se on uskottavaa. Some heijastaa yrityksen ilmettä ja arvoja, jos sen toteuttaa hyvin.
On kohtalaisen helppoa tietää, mistä muut tykkäävät, kun vain miettii, mistä itse pidämme.
Hannu Laukkanen
Jos yritys haluaa pysyä markkinoinnin aallonharjalla, täytyy somea Laukkasen mukaan myös seurata ahkerasti vapaa-ajalla.
– Me olemme pääosin itseoppineita. Seuraamme aina uusimmat suuntaukset ja teknologiat, joilla markkinointia voi toteuttaa.
Kuren tapauksessa markkinointia helpottaa myös se, että he ovat Laukkasen mukaan omaa kohdeyleisöään.
– On kohtalaisen helppoa tietää, mistä muut tykkäävät, kun vain miettii, mistä itse pidämme.
Mainonnan kohdentaminen helppoa
Facebook, Instagram ja Youtube ovat Harto Pöngän mukaan käytetyimmät sosiaalisen median kanavat vähittäiskauppojen keskuudessa.
Some-markkinoinnin parhaita puolia yrittäjän kannalta on se, että se mahdollistaa oman tuotteen myynnin kohdennetusti halutun ikäisille ja sukupuolisille ja minkä alueen asukkaille tahansa.
– Mainonta voidaan määritellä jopa niin, että jos ihminen on kiinnostunut tietyistä asioista, näkyy hänelle yrityksen Facebook-mainos.
Kun kohderyhmä on selvillä, täytyy yrityksen Pöngän mielestä tehdä sellaista markkinointimateriaalia, jolla päästään kohdeyleisön kanssa samalle aaltopituudelle.
– Eli yritetään tavoittaa markkinointimateriaalissa samanlainen maailmankuva tai samanlaiset kiinnostuksen kohteet kuin kuluttajallakin.
Asian voi kääntää myös toisin päin: yritykset voivat yrittää vaikuttaa kuluttajien maailmankatsomukseen.
Kuren arvoihin esimerkiksi kuuluu kestävä kehitys. Tätä aatetta he toivat esiin omilla somekanavillaan muun muassa ilmoittamalla, etteivät he osallistu Black Friday -alennusmyynteihin, koska haluavat ihmisten miettivän omia kulutustottumuksiaan.
Ihmiset saatava reagoimaan
Yritysten yksi isoimpia haasteita some-markkinoinnissa on erottautua muista. Se voi Laukkasen mukaan olla aika ajoin melko turhauttavaakin.
– Ihmiset ovat niin kiireisiä, etteivät aina ehdi keskittymään yksittäisiin juttuihin. Vaikka työstäisin kaksi päivää yhtä postausta, saattaa ihminen pysähtyä puoleksi sekunniksi julkaisun kohdalla.
Somepalveluissa ihmisten huomiosta on kova kilpailu. Siksi yritysten kannattaa Pöngän mielestä pyrkiä tuottamaan sisällöltään tai muodoltaan muista erottuvaa materiaalia.
– Puhtaan markkinointisisällön tuottamisen lisäksi tulee some-tileillä olla muutakin toimintaa. Voidaan esimerkiksi järjestää kilpailuja, joilla pyritään saamaan ihmiset reagoimaan ja osallistumaan
Tärkeää on Pöngän mukaan myös vastavuoroisuus – jos ihminen kommentoi jotakin some-tilillä olevaa julkaisua, olisi siihen hyvä reagoida ripeästi.
Useiden yritysten tapa järjestää kilpailuja ei aina kestä päivänvaloa.
Harto Pönkä
Aina kommentit eivät ole positiivisia ja yritykset saattavat joutua kohtaamaan hyvin kärkkäitäkin asiakaspalautteita. Kun asiakaspalvelutilanne tapahtuu julkisessa some-tilassa, luodaan siinä Pöngän mukaan mielikuvia siitä, miten yritys vastaa ja pitää huolta asiakkaista.
– Jos somen kautta tulee reklamaatio tai kritiikkiä, saadaan siinä nopeasti ja paljon negatiivista huomiota. Jos sen pystyy kääntämään positiiviseksi, on se todellinen imagovoitto.
Yritykset rikkovat sääntöjä somessa
Sosiaalinen media on suhteellisen tuore markkinointikanava, ja joillekin yrityksille siellä vallitsevat säännöt saattavat olla epäselviä.
Monet yritykset rikkovat some-kanavillaan Pöngän mukaan markkinointisäännöksiä. Esimerkeiksi hän nostaa piilomainonnan ja erilaiset Facebook-kilpailut.
– Kilpailujen järjestämistä säätelee muun muassa somepalvelujen käyttöehdot sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston linjaukset. Esimerkiksi kilpailujen sääntöjen kanssa on oltava tarkkana, ja pitäisi olla selvää, miten osallistujien tietoja saadaan käyttää.
Kilpailu- ja kuluttajavirastoon voi ottaa yhteyttä, jos kokee, että jonkun yrityksen markkinointiin tai sopimusehtoihin liittyy lainvastaisuutta.
Some-markkinointiin liittyviä ilmoituksia on tullut Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Serina Kavoniuksen mukaan todella vähän.
– Reilun neljän vuoden aikana olemme vastaanottaneet 62 ilmoitusta.
Ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.
Serita Kavonius
Siihen nähden, miten paljon yritykset markkinoivat sosiaalisen median eri alustoilla, on luku todella pieni. Kavonius luulee sen johtuvan siitä, etteivät kaikki kuluttajat välttämättä osaa kiinnittää lainvastaisuuksiin huomiota.
– Jos markkinoinnissa on lainvastaisuuksia, niin se ei kohdistu kuluttajaan samanlaisena ongelmana kuin esimerkiksi silloin, jos kuluttaja ostaa tuotteen ja siinä on virheitä.
Kavonius painottaa, että some-markkinointiin pätee samat säännöt kuin muuhunkin markkinointiin.
– Markkinointiviestin tulee olla selkeä. Ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Ja esimerkiksi Facebook-kilpailuissa tulee ilmoittaa kilpailun alkamis- ja päättymispäivä.
Korjattu 25.11.2017 klo: 18:48 Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimiehen nimi oli kirjoitettu Serita Kavonius, oikea nimi on Serina Kavonius.