Hallitus pääsi jälleen kerran yksimielisyyteen soteuudistuksen valinnanvapausmallista lokakuussa. Sitä edelsi pitkä vääntö ja julkinen keskustelu muun muassa siitä, tuoko valinnanvapaus hyötyä Suomen kansalle vai ensisijaisesti yksityisille lääkärifirmoille.
Kysymykseen saatiin lisätietoa tänä aamuna julkaistusta, Sitran rahoittamasta ja Hanken Centre for Corporate Governancen laatimasta raportista. Siinä arvioitiin valinnanvapausmallin vaikutuksia Ruotsista saatujen kokemusten perusteella.
Ruotsissakin väännettiin 1990-luvulta asti valinnanvapaus-uudistuksesta, joka lopulta toteutettiin vuonna 2010. Suomella olisi siis tilaisuus välttää länsinaapurin virheitä, vaikka maiden suora vertailu onkin vaikeaa. Mitä Ruotsista voisi oppia?
1. Ruotsi on tiheämmin asutettu, ja sillä on merkitystä
Valinnanvapausjärjestelmää perustellaan sillä, että kun yksityiset lääkärifirmat tuottavat entistä suuremman osan terveyspalveluista, syntyy kilpailua, joka pakottaa tuottamaan palvelun tehokkaammin. Jotta valinnanvapauden edellyttämää kilpailua kuitenkin syntyisi, pitäisi väestöä olla alueella runsaasti ja tiheästi.
Tässä mielessä Suomi ei ole Ruotsi, raportti muistuttaa. Ruotsissa on lähes kaksi kertaa enemmän väkeä, jotka asuvat tiiviimmin kuin suomalaiset. Esimerkiksi Tukholman hallintoalueella asuu 348 ihmistä neliökilometrillä kun Uudenmaan väestötiheys on 180. Uusimaa on myös ainoa maakunta, jonka väestöntiheys ylittää 50 ihmistä neliökilometrillä. Ruotsissa vastaavia alueita on kuusi.
2. Ruotsissa on kokeneemmat maakuntahallinnot kuin Suomella
Toinen ongelma liittyy maakuntiin, joiden on jatkossa tarkoitus järjestää sotepalvelut kuntien sijaan. Ruotsin maakunnalliset hallintoelimet – maakäräjät – ovat verrattain itsenäisiä ja ne ovat keränneet veroa ja järjestäneet kansalaisille palveluita jo yli sata vuotta.
Suomen maakunnilla ei ole tällaista kokemusta. Niiden vastuulla on toistaiseksi ollut esimerkiksi maakuntakaavoitus ja alueiden kehittäminen. Terveyspalvelujen hallinnoiminen on aivan eri mittaluokan vastuu pelkästään rahassa mitattuna.
"Suomen maakuntien suuri haaste onkin houkutella tarvittavaa osaamista pyörittämään niiden soten ja erikoissairaanhoidon palveluita", raportti toteaa.
3. Valinnanvapaus on tuonut Ruotsissa hyötyä - mutta ei kaikille
Onko valinnanvapausmalli sitten parantanut terveyspalvelujen laatua Ruotsissa? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysytään.
Raportin mukaan valinnanvapausuudistus on synnyttänyt Ruotsissa paljon uusia yksityisiä hoitoyksiköitä ja lisännyt vastaanottokäyntejä. Laajat valintamahdollisuudet ja nopeampi hoitoonpääsy ovat toteutuneet etenkin siellä, missä bisnes kannattaa: tiheän asutuksen alueilla, joilla asuu hyvinvoivaa väkeä.
Tyytyväisimpiä valinnanvapauteen ovat suhteellisen terveet ja hyvin pärjäävät asukkaat. Sen sijaan paljon hoitoa tarvitsevat ja huonompiosaiset ruotsalaiset ovat kärsineet katkonaisista hoitosuhteista ja huonosta koordinoinnista eri palveluntuottajien välillä. He myös käyttävät parempiosaisia vähemmän mahdollisuuttaan päättää mihin menevät hoitoon. Yhtenä syynä tähän pidetään potilasmaksuja.
Kokonaisuudessaan hoidon laatu on raportin mukaan parantunut viimeisten kymmenen vuoden aikana Ruotsissa. On kuitenkin vaikea sanoa, paljonko se johtuu valinnanvapauden toimeenpanosta.
4. Ruotsin julkiset ja yksityiset terveyskeskukset riitelevät rahasta
Sekä yksityiset että julkiset sotepalveluiden tuottajat ovat Ruotsissa tyytymättömiä maakäräjien käyttämiin korvausjärjestelmiin, joilla hoitoa rahoitetaan. Raportin mukaan maakäräjät ovat nostaneet vaatimustasoaan palvelun laadun suhteen. Tämä on nostanut palvelun tuottamisen kustannuksia, mutta saadut korvaukset eivät kuitenkaan ole nousseet. Sen vuoksi esimerkiksi vuonna 2014 maakäräjien omistamista terveyskeskuksista 48 prosenttia ja yksityisistä terveyskeskuksista 28 prosenttia toimi tappiollisesti. Toiminta oli sitä tappiollisempaa, mitä harvaanasutummalla alueella terveyskeskus toimi.
Tämän vuoksi maakäräjät tukevat omistamiaan terveyskeskuksia rahallisesti ja esimerkiksi IT-palveluiden muodossa. Julkiset terveyskeskukset ovat siis voineet jatkaa toimintaansa tilanteessa, jossa yksityisen toimijan olisi lopetettava toimintansa kannattamattomana. Ruotsin yksityisten firmojen mielestä tämä luo epäreilun kilpailuasetelman. Toisaalta julkiset joutuvat viime käden vastuunsa vuoksi toimimaan myös niillä alueilla, joilla terveydenhuolto ei yksinkertaisesti ole taloudellisesti kannattavaa.
5. Suomi pääsee aloittamaan puhtaalta pöydältä
Ruotsin maakäräjillä on historia itsenäisinä toimijoina, minkä vuoksi niillä on ollut vapaus toteuttaa valinnanvapaus haluamallaan tavalla. Ruotsin merkittävin ongelma valinnanvapauden vaikutusten arvioinnissa on ollut vertailukelpoisen tiedon puute. Vertailu on kuitenkin tärkeää, kun arvioidaan valinnanvapauden toimivuutta.
Suomessa maakunnat pääsevät aloittamaan puhtaalta pöydältä ja uudistus tehdään koordinoidusti koko maassa. Tämä antaa Ruotsiin verrattuna hyvät mahdollisuudet yhtenäisen valinnanvapausmallin luomiseen. Yhtenäisen tiedon kerääminen tulisikin Suomessa aloittaa heti uudistuksen alusta saakka, raportti neuvoo.
**Lue lisää: **
Analyysi: Sotesota ei ole ohi, vaikka asiakassetelistä saatiin luova sopu – hintalappu voi hirvittää
Luvassa lisää sotevääntöä – Hallituspuolueilla yhä eri tulkinnat valinnanvapauslain etenemisestä