Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomalainen kunnan- tai kaupunginjohtaja saa palkkaa keskimäärin 7 871 euroa kuussa. Vaihteluväli on kuitenkin huikea Sundin kunnanjohtajan 4 910 eurosta Vantaan kaupunginjohtajan 16 354 euroon.
Svenska Yle keräsi tiedot yhteensä 1 663 kuntajohtajan ja johtoryhmäläisen palkasta.
Kuntien johtoryhmissä on Ylen saamien vastausten perusteella muun muassa 38 ihmistä, jotka saavat kovempaa kuukausipalkkaa kuin vaikkapa pääministeri. Juha Sipilän kuukausipalkkio on pääministerin tehtävästä valtioneuvoston mukaan 10 920 euroa (siirryt toiseen palveluun). Isojen kaupunkien johtajien palkkojen lisäksi tämän tason ylittää muun muassa Varkauden johtoryhmään kuuluvan sosiaali- ja terveysjohtaja Seppo Lehdon kuukausipalkka (13 911 euroa). Tämä pätee tosin vain pääministerin tehtäväkohtaiseen palkkioon: kansanedustajana toimiville ministereille maksetaan myös puolet kansanedustajan palkkiosta.
Johtoryhmä toimii kunnanjohtajan johtamistyön apuna ja sen tärkein tehtävä on tuoda esille eri toimialojen näkemykset. Johtoryhmissä on paitsi korkeita viranhaltijoita, myös henkilöstön edustajia ja joskus myös kunnan ulkopuolisia henkilöitä.
Kunnan koko on tärkein yksittäinen tekijä, joka näkyy palkassa. Suuri asukasmäärä tuo suuret vastuut. Se ei kuitenkaan selitä kaikkea. On myös pieniä kuntia, jotka maksavat paljon.
Tulospalkkio Twitter-tilin avaamisesta
Kotkan kainalossa sijaitseva pieni Pyhtää sanoo haluavansa olla kokoluokkansa yrittäjämyönteisin kunta. Siksi ei ole yllättävää, että pyhtääläiset ovat valinneet johtoonsa miehen, jonka mielestä kuntaa pitää johtaa kuin yritystä (siirryt toiseen palveluun).
Pyhtään Olli Nuuttila on niitä harvoja ihmisiä kuntien johdossa, joiden palkka erottuu joukosta. Hänelle on maksettu lisineen lähes tuhat euroa kovempaa palkkaa kuin vaikkapa samankokoisessa Ilomantsissa. Tämä on ollut tietoinen valinta, vakuuttaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Jyrki Metsola.
– Meillä on poikkeuksellisen hyvän taustan omaava entinen yritysjohtaja kunnanjohtajana. Lähden itsekin yritysjohtajana siitä, että hyvästä osaamisesta ja draivista kannattaa maksaa.
Pyhtää on siinäkin mielessä erilainen tapaus, että se palkitsee johtajansa tulospalkkiolla erikseen määritellyistä tavoitteista.
Esimerkiksi viime kerralla kehityskeskustelussa todettiin, että kunnanjohtaja Nuuttila oli avannut Twitter-tilin ja vienyt eteenpäin Motellinranta-hanketta. Lisäksi laskettiin, että kunnasta oli mennyt mediassa läpi 404 positiivista juttua. Näiden ja muiden tavoitteiden laskemisen jälkeen todettiin, että kunnanjohtajalle voitiin maksaa vuodelta 5 175 euron bonus.
– Hyvä johtaminen on varmaan ykkösasia, mutta kunnanjohtajan tehtävä on myös edistää elinvoimaa ja olla kunnan kasvot ulospäin, kunnanjohtaja itse miettii.
Kunnat, joiden kunnanjohtajat ovat näkyvästi esillä, ovat myös usein niitä kuntia, joista riittää paljon positiivista kerrottavaa.
Timo Aro
Medianhallinnasta on tullut muuallakin yhä tärkeämpi kysymys, kun mietitään sitä, mistä kunnanjohtajalle kannattaa maksaa. Aluetutkija Timo Aro tiivistää: ennen oli paljon kuntia, joille median huomio oli pakollinen paha. Nyt mediasuhteet ovat kunnanjohtajan menestymiselle välttämättömyys.
– Kunnat, joiden kunnanjohtajat ovat näkyvästi esillä, ovat myös usein niitä kuntia, joista riittää paljon positiivista kerrottavaa, Aro miettii.
Näistä hän ottaa esimerkiksi Kempeleen, Kontiolahden, Inarin ja Kuhmon kuntajohtajat. Perinteisesti kuntien johdossa on ollut paljon julkisen puolen hallinnon ammattilaisia, joiden tyypillinen urapolku on kulkenut pienestä kunnasta isomman ruoriin. Aluetutkija Aron mielestä on pelkästään hyvä, kun joukkoon tulee johtajia ulkopuolelta.
– Se tuo dynamiikkaa. Kunnat kilpailevat yhä enemmän ulkoisen toimintaympäristön kanssa resursseista.
"Pystyisimme kilpailemaan palkalla yritysten kanssa, mutta emme halua"
Kunnilla on keskinäinen palkkamaltti, josta poikkeavat Svenska Ylen saamien tietojen perusteella vain harvat kunnat. Asukaslukuunsa nähden korkeaa palkkaa maksavat johtajalleen esimerkiksi Rauma (12 762 euroa kuukaudessa), Alavus (9 908 euroa), Maarianhamina (9 846 euroa), Kauniainen (9 765 euroa) ja Kärsämäki (7 722 euroa).
Vastaavasti suhteellisen pienipalkkaisia ovat Puumalan (5 204 euroa), Savitaipaleen (5 700 euroa), Kristiinankaupungin (6 106 euroa), Haapajärven (6 048 euroa) ja Riihimäen (8 433 euroa) kuntajohtajat.
Kuntatyönantajien tutkimuspäällikkö Mika Juutisen mukaan kuntien ylimmille viranhaltijoille ei määritellä minimipalkkaa. Palkka riippuu muun muassa kunnan rakenteesta: ison kaupungin johtaja on kuin konsernijohtaja, pikkukunnassa hän tekee käytännössä kaikki hallinnolliset tehtävät ja vähän päälle. Hyvä talous antaa myös kunnalle neuvotteluvaraa.
Peruspalkan lisäksi kuntajohtajien ja johtoryhmäläisten tilipussi karttuu kirjavista lisistä. Esimerkiksi Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekan palkkaa nostaa yli 600 euron kokemuslisä. Taipalsaaren kunnanjohtaja Jari Willman puolestaan saa lähes 1 200 euron henkilökohtaiset bonukset. Vaasassa johtoryhmälle maksetaan kaksikielisyydestä kielilisää.
Nyt kun julkisen alan työntekijät ovat osallistuneet kilpailukykysopimukseen, ei ole syytä ryhtyä mihinkään palkkaralliin.
Antti Kivelä
Pyhtäällä kunnanjohtajan tulospalkkiosta on saatu sen verran rohkaisevia kokemuksia, että ne on otettu käyttöön myös muulla johtoryhmällä ja esimiehillä.
Yrittäjähenkisen pikkukunnan esimerkki kiinnostaa Kuopiossa, jossa valitaan parhaillaan uutta kaupunginjohtajaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Kivelän mielestä tulospalkkaus sopii erityisesti johtotehtäviin ja on sen vuoksi harkitsemisen arvoinen asia tulevan kaupunginjohtajan sopimuksessa.
– Se voisi liittyä esimerkiksi elinvoiman, kaupunkirakenteen, investointirakenteen ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Kriteerien pitää kuitenkin olla mitattavissa, hän miettii.
Kuopiossa loppusuoralla on kolme ehdokasta, jotka ovat kukin jättäneet omat palkkatoiveensa. Kivelän mukaan finalistit "ovat googlanneet" edeltäjänsä palkkatiedot niin tarkkaan, että eroja ei sillä puolella synny. Kunnanjohtajan palkka ei muutenkaan ole sellainen asia, jossa kannattaa ryhtyä kilpailemaan.
– Pystyisimme kilpailemaan vaikkapa yritysten kanssa, mutta emme halua. Kuntajohtajan tehtävä on toisenlainen. Ja varsinkin nyt kun julkisen alan työntekijät ovat osallistuneet kilpailukykysopimukseen, ei ole syytä ryhtyä mihinkään palkkaralliin.
Naiset saavat vähemmän palkkaa kuin miehet
Naiset saavat kunnanjohtajina yleensä pienempää palkkaa kuin miehet. Kyselyyn vastanneissa kunnissa naiskunnanjohtajien mediaanipalkka on 6 832 euroa kuukaudessa. Mieskunnanjohtajien mediaanipalkka kohoaa 7 555 euroon.
Naisten matalampaa palkkaa selittää se, että naiset ovat miehiä useammin pienten kuntien johtajina. Ylen kyselyssä mukana olevista naiskunnanjohtajista noin 80 prosenttia on alle 10 000 asukkaan kuntien johdossa. Miehistä samansuuruisten kuntien johdossa on vain noin 65 prosenttia.
Kunnan johtoon halutaan tänä päivänä henkilöitä sellaisista tehtävistä, joissa työskentelee enemmän miehiä.
Raija Potila
Naisia on myös kaiken kaikkiaan selvästi vähemmän kunnanjohtajina kuin miehiä. Reisjärven kunnanjohtaja Raija Potila arvelee tietävänsä tähän yhden syyn.
– Olen huomannut, että kunnan johtoon halutaan tänä päivänä henkilöitä sellaisista tehtävistä, joissa työskentelee enemmän miehiä. Tällaisia ovat esimerkiksi kehitysjohtajat, Potila sanoo.
Potila saa palkkaa 6 000 euroa kuukaudessa. Hänen mielestään kunnanjohtajan palkkaa ei pitäisi niinkään vertailla muiden kuntien kunnanjohtajiin vaan pikemminkin saman kunnan muihin johtajiin ja työntekijöihin.
– Palkat pitäisi asettaa siihen kokonaisuuteen, mitä muut kunnassa saavat, Potila sanoo.
Ylen kyselyyn vastanneista kunnista suuripalkkaisin nainen löytyi Oulun johdosta. Siellä kaupunginjohtaja Päivi Laajala tienaa 13 800 euroa kuukaudessa. Kyselyn jälkeen ohi ovat menneet Ritva Viljanen, josta tuli Vantaan uusi kaupunginjohtaja (siirryt toiseen palveluun) sekä Turun kaupunginjohtajana marraskuussa aloittanut Minna Arve.
"Varmaan kunnanjohtajia on paremmin tarjolla kuin lääkäreitä"
Monessa paikassa kunnanjohtaja ei yllättäen olekaan kuntansa korkeimmin palkattu työntekijä. Johtoryhmissä on yksittäisiä lääkäreitä, jotka nostavat korkeampaa palkkaa kuin kunnanjohtajat. Useimmissa tapauksissa lääkäreillä on silloin myös johtavan lääkärin, johtavan ylilääkärin tai sote-johtajan tehtävä.
Varsinkin syrjäisten pikkukuntien terveyskeskuksiin on joskus houkuteltu lääkäreitä huikeilla palkoilla. Kunnanjohtajien palkkauksessa tällaista ilmiötä ei ole: pienet ja syrjäiset kunnat maksavat yleensä johtajilleen vähemmän kuin kasvukeskukset.
– Varmaan kunnanjohtajia on paremmin tarjolla kuin lääkäreitä, naurahtaa kehityspäällikkö Jarkko Majava Kuntaliitosta.
Hän jatkaa, että vaikka kunnanjohtajien palkkaus jääkin jälkeen yritysmaailmasta, koko yhteiskunnan mittapuulla kunnanjohtajan työ on kuitenkin varsin hyvin palkattu tehtävä.
_Alla olevasta laskurista voit katsoa kotikuntasi johtajien ja johtoryhmän palkkatiedot, mikäli kunta on ne luovuttanut. _
Näin juttu tehtiin: Svenska Yle lähetti julkisuuslain mukaisen tietopyynnön kaikkiin kuntiin syyskuun alussa. Kunnilta pyydettiin tietoja johtoryhmien jäsenistä: titteleitä, nimiä, ikiä, lukumäärää, palvelusvuosien määrää ja palkkatietoja. Tässä jutussa keskityttiin kuntajohtajien palkkaa – jatkamme materiaalin avaamista tulevissa jutuissamme.
Artikkelia täydennetty 27. marraskuuta 12.58: Artikkelin aikaisemmasta versiosta saattoi saada kuvan, että pääministerin palkkio on ainoa pääministerille maksettava palkka. Tosiasiassa hän voi saada sen päälle puolet kansanedustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta, kuten myös muut ministerinä toimivat kansanedustajat.