Joulunodotus itsenäistyvässä Suomessa sujui jännittyneissä tunnelmissa. Vuonna 1917 Turussakin elettiin kuohuvia aikoja.
Kulttuurihistorioitsija Rauno Lahtinen toteaa, että keväällä alkaneet tapahtumat kulminoituivat syksyä kohti, jolloin lokakuussa pidettiin eduskuntavaalit, ja marraskuussa koko maa seisahtui suurlakkoon.
– Vielä alkuvuodesta tsaari oli vallassa ja Suomessa oli tiukka sensuuri. Helmikuun vallankumouksen jälkeen maaliskuussa Suomessa ja myös Turussa olot hyvin nopeasti vapautuivat. Voi sanoa, että tuli suorastaan vapauden purskahdus.
Olojen vapautuminen mahdollisti vapaan sanomalehtikirjoittelun, mielenosoitukset ja lakkoilun.
– Yksi ensimmäisiä vaatimuksia, jota työväestö keväällä 1917 alkoi ajaa, oli kahdeksan tunnin työpäivään siirtyminen. Vaatimuksiin suostuttiin hyvin nopeasti, Turussakin suurimmilla työpaikoilla jo huhtikuussa, sanoo Lahtinen.
Kahdeksantuntinen työpäivä vakiintui koko maassa eduskunnan marraskuisella päätöksellä.
Kystä kyllä mustasta pörssistä
Uudenlaisesta vapaudesta huolimatta ajat eivät olleet helpot. Elintarvikepula oli alkanut tuntua kaupungissa ensimmäisen maailmansodan pitkittyessä.
– Turkuun oli muuttanut todella paljon nuoria työläisiä, kaupungissa teollisuustuotanto kukoisti Venäjän ostaessa niin paljon tavaroita kuin pystyttiin tekemään. Mutta vallankumouksen jälkeen kauppa tyrehtyi, mikä Turussakin näkyi työttömyyden lisääntymisenä ja elintarvikepulana, kertoo Rauno Lahtinen.
Ruokaa kyllä oli saatavilla, mutta monen kukkarolle liian kalliiseen hintaan.
– Kovasti lehdissä kirjoiteltiin, mistä jouluruokia oikein köyhälle riittää. Ongelmahan oli erityisesti vähävaraisten työläisten, rahalla ruokaa kyllä sai mustasta pörssistä.
Porvaripuolella pelästyttiin hirveästi, että kansa ryövää voita.
Rauno Lahtinen
Jo elokuussa tilanne oli kärjistynyt elintarvikepulasta kärsineiden työläisten käydessä voivarkaissa.
- Voi oli siihen aikaan aivan peruselintarvike, ja sen loppuminen oli viimeinen pisara, joka sai kansan liikkeelle. Sadat työläiset varastivat Valion voivarastosta tuhansia kiloja voita, jotka sitten jaettiin ilmaiseksi kansalaisille.
Turun voimellakoiden seurauksena ilmapiiri kiristyi.
– Porvaripuolella pelästyttiin hirveästi, että kansa ryövää voita ja muita elintarvikkeita. Turkuunkin perustettiin suojeluskunta, ja sen seurauksena taas punakaarti aktivoitui. Kun vielä lisätään siihen syksyn kiivas eduskuntavaalikampanjointi, niin siinä oli jo kaikki onnettomuuden ainekset kasassa, sanoo Rauno Lahtinen.
Sosialistien pettymykseksi porvaripuolueet saivat enemmistön eduskuntaan. Venäjällä Lokakuun vallankumous nosti Leninin ja bolsevikit valtaan. Suomessa työläiset järjestivät vallankumouksen sijaan viikon mittaisen suurlakon, ja Turussa järjestysvalta siirtyi poliisilta miliisille ja punakaartille seuraavaksi puoleksi vuodeksi.
Lippu salkoon mielen mukaan
Suomen julistautuessa itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917 juhlinta oli pienimuotoista. Turun VPK:n talolla järjestettiin seuraavana päivänä pieni juhlatilaisuus.
– Silloin ei vielä ollut kovin varmaa, miten itsenäisyysjulistuksen edes käy. Kun itsenäistymispäätös oli eduskunnassa tehty porvarien äänin, ei liikaa haluttu korostaa tästä syntynyttä vastakohtaisuutta.
Turun tilanne oli koko maankin kannalta erittäin kriittinen.
Rauno Lahtinen
Kaduilla kuitenkin juhlittiin jonkin verran, ja liputkin liehuivat – eri väreissä.
Rauno Lahtisen mukaan enemmistö piti erilaisia vaihtoehtoja punakeltaisesta lipusta todennäköisimpänä tunnuksena maallemme, mutta toisin kävi.
– Kun lehdessäkin kehotettiin, että laittakaa lippu salkoon itsenäisyysjulistuksen kunniaksi, niin sai valita, millaisen lipun laittoi. Ehkä punakeltainen vaihtoehto oli siihen aikaan vielä suositumpi kuin sittemmin valittu siniristilippu.
”Kauhujen öitä” joulun alla
Joulunalus oli Turussa levotonta aikaa. Järjestystä ylläpitänyt punainen miliisi meni joulukuun puolivälissä lakkoon vauhdittaakseen palkkavaateitaan.
– Kukaan ei pitänyt järjestystä yllä, joten kaupungissa koettiin ”kauhun öitä”. Kansa saattoi mennä rikkomaan kauppojen ikkunoita ja ryöstellä niitä mielin määrin. Turun tilanne oli koko maankin kannalta erittäin kriittinen, sanoo Rauno Lahtinen.
Senaatin myöntäessä palkkarahat järjestys palasi kaupunkiin muutamassa päivässä. Joulurauha jäi silti julistamatta Brinkkalan talon parvekkeelta jouluna 1917.
– Joulurauhan julistamista pidettiin jotenkin ironisena mellakoinnin jälkeen. Lehtitietojen mukaan Turussakin päästiin silti viettämään joulua suurin piirtein rauhallisissa oloissa.
Ovella oli jo kuitenkin vuosi 1918 synkkine tapahtumineen. Puoli vuotta kestänyt punainen aika päättyi kevään korvalla Sirkkalan kasarmille muodostetulle punaisten vankileirille.
Joulumarkkinoiden sivuilla on kulttuurihistorian dosentti Rauno Lahtisen koostama, tarkempi aikajana tapahtumista Turussa 1917-1918.
Lue lisää:
Uutuusteos: Turku oli sisällissodassa Suomen vallankumouksellisin kaupunki