Hyppää sisältöön

Opiskelijat etsivät rikollisen DNA:ta verisestä nenäliinasta – luonnontieteiden opetukseen haetaan uusia houkuttimia

Matematiikan ja luonnontieteiden osaajien pula huolestuttaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kannustamana kunnat perustavat tiedeluokkia.

Näytteiden käsittelyä LUMA-tiedeluokassa. Kuva: Mika Moksu / Yle

Niemen yliopistokampuksella Lahdessa on tapahtunut ympäristörikos. Toistaiseksi tunnistamaton henkilö on kaatanut maahan vierasta ainetta, jonka epäillään olevan myrkyllistä.

Lahden Lyseon lukiolaiset taltioivat todistusaineistoa, kauhovat maanäytteitä ja ovat silmittömän innoissaan kemiasta, fysiikasta ja biologiasta.

Todellisuudessa tapaus on lavastettu, ja lukiolaiset ovat paikalla opiskelemassa luonnontieteitä käytännön työn kautta.

– Valvontakameroiden kuvissa näkynyt henkilö on jättänyt jälkeensä muun muassa hansikkaan ja verisen nenäliinan, josta opiskelijat eristävät DNA:n, jotta tekijän henkilöllisyys saataisiin selville, kertoo Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen koordinaattori Tarja Kariola.

Töitä on tarjolla, osaajia ei

Korkeakouluissa ja yrityksissä on havahduttu siihen, että matematiikan, biologian, kemian, fysiikan ja maantieteiden vetovoima on hiipunut. Luonnontieteiden opiskelijamäärät ovat laskeneet, mikä näkyy jo työnhakijoiden määrässäkin.

Hakijoiden määrä on laskenut ja tarve kasvanut.

Jarkko Lampiselkä

– Jos tällaista osaamista edellyttäviin päällikkötason virkoihin tuli aikaisemmin parikymmentäkin hakemusta, saattaa niitä tänä päivänä tulla alle viisi. Hakijoiden määrä on laskenut ja tarve kasvanut, kiteyttää Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Jarkko Lampiselkä.

Kun kiinnostus on vähäistä, osaajilla on helpompaa. Esimerkiksi pitkän matematiikan lukeneilla lukiolaisilla on selkeä etumatka pyrittäessä yliopistoon.

– Tämä näkyy kohta Suomen kilpailukyvyssäkin, jos haluamme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, meidän pitää saada lisää matemaattis-luonnontieteellisten alojen osaajia, painottaa Lampiselkä.

Tulevaisuus ei Lampiselän mukaan tilannetta helpota – päinvastoin.

Kuva: Mika Moksu / Yle

– Yhteiskunta teknologisoituu ja eri ammateissa tarvitaan hyvin monipuolisesti näiden alojen osaamista. Kyse ei ole pelkästään laskemisesta tai kaavojen piirtämisestä, vaan tavasta hahmottaa maailmaa.

Niinpä lahtelaisessa tiedeluokassa halutaan lähestyä paperinmakuisia aiheita tekemisen ja oivaltamisen kautta.

Opetusministeriö on lähtenyt mukaan talkoisiin

Myös opetus- ja kulttuuriministeriössä pohditaan jatkuvasti sitä, millä eväillä tulevaisuuden työelämässä pärjätään.

– Lähtökohtana on se, että tulevaisuuden työelämässä tarvittavat taidot nojaavat entistä enemmän matemaattis-luonnontieteellisten aineiden hallintaan. Tästä syystä on tärkeää, että meillä on myös tulevaisuudessa mahdollisuus vastata näihin haasteisiin, muistuttaa johtaja Jari Rajanen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Se auttaa ymmärtämään paremmin sitä, mihin kaikkeen matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassamme liittyvät.

Jari Rajanen

Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti valtakunnallisen LUMA SUOMI -ohjelman rahoittamisen vuonna 2014 vastaamaan juuri näihin haasteisiin.

Verkosto on levinnyt ympäri maata, ja nyt 80 prosenttia Suomen kunnista on mukana LUMA SUOMI -toiminnassa (siirryt toiseen palveluun). Myös Niemen yliopistokampuksen tiedeluokka Lahdessa on saanut rahoituksensa ohjelman kautta.

Rajanen on sitä mieltä, että Lahdessa ollaan oikeilla linjoilla.

Kuva: Mika Moksu / Yle

– Kun kyseessä on varsin abstrakti aihepiiri, niin tekemällä ja kokemalla oppiminen sekä sen kytkeminen arjen tilanteisiin luovat motivaatiota. Lisäksi se auttaa ymmärtämään paremmin sitä, mihin kaikkeen matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassamme liittyvät.

Sheima ja Petteri ovat löytäneet kutsumuksensa

Kauhistuttavan, mutta onneksi lavastetun ympäristörikoksen selvittäminen jatkuu Niemen kampuksen tiedeluokassa. Ensin opiskelijoiden pitää oppia eristämään DNA todistusaineistosta.

Television poliisisarjoissa moinen operaatio on pikkujuttu, joka selviää muutamassa minuutissa. Tosielämä on toisenlainen.

Kuva: Mika Moksu / Yle

– Tässä menee noin tunti. Opiskelijat ovat aina yhtä yllättyneitä siitä, kuinka pienten kokonaisuuksien kanssa tässä tehdään töitä. Kaiken kaikkiaan tämän tapauksen selvittäminen kestää ensi vuoden puolelle, kertoo Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen koordinaattori Tarja Kariola.

Lyseon lukion toisella luokalla opiskeleva Sheima Barabari on niin innoissaan laboratoriotyöskentelystä, että posket suorastaan hehkuvat. Sheima on jo päättänyt tulevien opintojensa suunnan.

– Tulen ehdottomasti syventämään biologian ja kemian tietämystäni, ihan tarkkaa suunnitelmaa en vielä ole lyönyt lukkoon.

Piiloudun työpäivän päätteeksi komeroon ja jään tekemään omia kokeita.

Petteri Käpölä

Myös lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Petteri Käpölä on tehnyt tulevaisuuden suunnitelmia:

– Minulla on haaveena, että pääsisin joskus opiskelemaan lääkäriksi. Tämä on kyllä lisännyt innostusta valtavasti. Voi olla, etten lähde täältä laboratoriosta ollenkaan kotiin, vaan piiloudun työpäivän päätteeksi komeroon ja jään tekemään omia kokeita, nauraa Käpölä.

Nuoret ovat selvästi motivoituneita ja iloisia siitä, että ovat löytäneet uuden lähestymistavan luonnontieteisiin.

– Saman huomaa vaikkapa 10–12-vuotiaille tarkoitetuissa matematiikka- ja tähtitiedekerhoissamme. Siellä näkee selvästi, kuinka kiinnostus luonnontieteisiin syttyy, vakuuttaa Kariola.

Suosittelemme sinulle