Kuluttaja kaivaa kuvettaan kaksi kertaa osassa Suomea, mitä tulee pakkausjätteen kierrättämiseen. Ensin kuluttaja maksaa pakkauksen kierrättämisestä ostamansa tuotteen hinnassa. Joillain alueilla Suomessa kuntalainen maksaa pakkausjätteen kierrättämisestä syntyneitä kuluja myös kunnallisen jätelaitoksen jätemaksuissa.
– Taloudellisesti tämä ei ole järkevää ja logistiikka ei ole järkevää, sanoo Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen.
Tilanne syntyi, kun uusi jätelaki määräsi, että vastuu lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkausten keräyksestä siirtyy kunnilta pakkausjätteen tuottajille eli valmistajille ja maahantuojille. Tätä järjestelmää varten perustettiin uusi voittoa tavoittelematon yritys, Suomen Pakkauskierrätys Rinki. Rinki on kerännyt pakkausjätettä ylläpitämillään ekopisteillä ympäri Suomea vuoden 2016 alusta.
Ringin ekopisteverkosto ei kuitenkaan ole ollut kaikkien asukkaiden tai kuntien mielestä riittävä osassa Suomea. Esimerkiksi Kuopion alueella Pohjois-Savossa kunnallinen jätelaitos Jätekukko on joutunut täydentämään Ringin ekopisteverkostoa omilla kierrätyspisteillään. Kaksi järjestelmää tarkoittaa kaksia kuluja, jotka eivät näy kuluttajalle suoraan.
Palveluverkosto ei ole ollut riittävä ja kunnallinen jätelaitos on joutunut täydentämään verkostoa.
Kuopion kaupunki
Kuluttajia kismittää ekopisteiden roskaisuus
Kuluttajille näkyvämpi ongelma ekopisteiden suhteen on niiden sotkuisuus. Esimerkiksi kuopiolaista yrittäjää Nina Rytköstä odottavat töihin tullessa usein revityt muovipussit, litistyneet kahvikupit ja raadellut vaippapakkaukset. Rytkönen omistaa pubin, jonka ovea vastapäätä on Ringin kierrätyspiste.
– Ne laatikot ovat niin täynnä, että roskat eivät mahdu sinne. Sitten ihmiset jättää ne ulkopuolelle, josta harakat ja varikset levittelee roskat ympäriinsä, Rytkönen kuvailee tilannetta pubinsa pihalla.
Rytkönen kertoo, että hän on ollut yhteydessä Rinkiin useampia kertoja. Sen jälkeen piha on hetken aikaa siistinä, mutta jonkun ajan päästä tilanne "levähtää" taas. Rytkönen ei ole valituksensa kanssa yksin, vaan Rinki-pisteistä puhutaan esimerkiksi sosiaalisen median ryhmissä tasaiseen tahtiin.
Kuopiossa Petosen ekopistettä käyttävä Jani Teerijoki on myös hämmentynyt sotkuisuudesta. Hän myöntää, että osasyynä sotkulle ovat myös pisteen käyttäjät itse.
– Sinne saatetaan jättää kierrätykseen kelpaamatonta tavaraa. Esimerkiksi mikroja ja nojatuoleja olen nähnyt, Teerijoki pohtii.
Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen toteaa, että järjestelmän alkuaikoihin verrattuna palautetta tulee nykyisin vähän.
– Siisteydestä tuli alussa palautetta. Siinä kestää hetken, että uusi tilanne saadaan stabiiliksi. Nyt tilanne on tasainen, Tanskanen vakuuttaa.
Hän kehottaa myös kierrättäjiä tarkistamaan, ettei jätepuristinten "Hätä seis" -nappi ole jäänyt pohjaan, sillä se pysäyttää puristinten toiminnan.
Kuntalaiset toivovat kierrätyspisteitä
Ympäristöministeriö keräsi viime kesänä lausuntoja valtakunnallisen jätesuunnitelman luonnoksesta kunnilta ja eri organisaatioilta. Muun muassa Kuopion ja Turun kaupungit kritisoivat vastauksissaan pian kaksi vuotta sitten pystyyn laitettua tuottajavetoista Rinki-ekopistejärjestelmää. Kritiikissä tuodaan esiin Rinki-pisteiden siisteys ja se, että ekopisteitä ei ole tarpeeksi tiheässä.
– Toivoisin, että Ringin pisteitä tulisi enemmän lisää. Ihmiset toivovat, että asutuskeskuksissa sekä liitoskunnissa olisi muovinkeräystä niin, ettei sitä kunnallisen jäteyhtiön tarvitsisi ylläpitää, sanoo Kuopion lausuntoa kirjoittamassa ollut ympäristöjohtaja Tanja Leppänen.
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimialueella oli yhteensä 524 keräyspistettä. Uudistuksen jälkeen Rinki-ekopisteitä on 162. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy täydentää verkostoa 142 pisteellä sellaisilla alueilla, missä Rinki-ekopisteet tai taloyhtiöiden omat keräykset eivät palvele asukkaita.
Turun kaupunki
Ringille on asetettu pakkausjäteasetuksessa minimäärät siitä, kuinka monta kierrätyspistettä eri materiaaleille täytyy olla. Ringillä on 1 850 kartonkia, lasia ja metallia keräävää pistettä. Näistä pisteistä 500 pitää vähintään olla muovinkeräys. Ennen Rinki-järjestelmää jätekeräyspisteitä oli 4 000, mutta näissä pisteissä ei välttämättä kerätty kaikkia materiaaleja.
Ringin toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen korostaa, että Ringin tehtävänä on saada tehokkaasti pakkausjätettä kierrätykseen. Hänen mukaansa kunnat ja kunnalliset jätelaitokset ajattelevat asiaa puolestaan kuntalaisten toiveiden näkökulmasta.
– Mielestäni palvelu on hyvä nyt. Tuottajat saavat kierrätystavoitteet saavutettua ja kunnat voivat halutessaan täydentää verkostoa, jos haluavat lisätä palveluita asukkaille. Tämä on ollut lainsäätäjänkin idea.
Vaakakupeissa kuluttajien toiveet ja kierrätyksen tehokkuus
Ringin toimitusjohtajan mielestä tilanne on nyt hyvä kierrätyksestä saatavan hyödyn kannalta suhteessa kuluihin. Kierrätyspisteitä laitetaan myös alueille, jossa jätemäärät ovat pieniä. Tämä lisää kuluja, mutta ei välttämättä tuo lisähyötyjä pakkausjätteen tehokkaan kierrättämisen kannalta. Järjestelmän ylläpitäminen syö rahaa.
– Paras esimerkki on se kysymys, että kannattaako Lapissa kerätä eri materiaaleja, kun välimatkat on niin pitkät. Meilläkin on yksi piste Kilpisjärvellä ja siitä seuraava piste on 200 kilometrin päässä. Siinä voi miettiä, että onko siinä mitään järkeä, Tanskanen toteaa.
Lisää pisteitä Rinki-ekopisteiden yhteyteen tai muutoin. Pitkät matkat lajittelupisteisiin on ensisijainen syy lajittelemattomuuteen.
Limingan kunta
Kuopiossa omakotitalossa asuvalle Jani Teerijoelle kierrätyksen suhteen tärkeintä on, että järjestelmä toimii. Toimijalla ei sinänsä ole väliä, mutta Teerijoki pelkää, että kaksi kierrätyksen järjestävää tahoa tuo lisäkustannuksia.
– Ei kuulosta hyvälle, että kierrätyksestä maksetaan kahteen kertaan. Jos on kaksi kappaletta kierrätyksen järjestäjiä, se on uskoakseni yhteiskunnallekin kalliimpaa.
Juttua korjattu 4.12. klo 10.54: Ensimmäisen osion lause "kaksinkertainen järjestelmä tarkoittaa kaksinkertaisia kuluja" vaihdettu tilannetta oikeammin kuvaavaan muotoon "kaksi järjestelmää tarkoittaa kaksia kuluja".
