Kun Suomesta tuli Suomi -sarja seuraa Suomen tietä itsenäiseksi valtioksi. Toimittaja Esko Varhon yhdentoista tarinan kokonaisuus kulkee tammikuusta 1917 aina vuoden loppuun. Jokaisesta osasta löytyy myös tv-versio areenavideona. Tv-tarinat on pääosin leikannut Petteri Latomäki.
Kun Suomesta tuli Suomi, ensimmäinen osa – Tammikuu 1917: Uppiniskainen kansa
Tammikuussa 1917 Suomi on Venäjän imperiumin erikoisin osa, autonominen alue, joka on pysynyt syrjässä maailmansodan taisteluista. Venäjä on mobilisoinut sotaan 16–18 miljoonaa sotilasta – vaan ei Suomesta. Meitä suojaa uppiniskaisuus. Emämaan mielestä olemme suorastaan vaarallisen epäluotettavia. Ensimmäisessä osassa valotetaan myös jääkärien värväystä ja venäläistämistoimia.
Helmikuussa 1917 vallankumous on jo ovella. Tyytymättömyys sotaan ja pahenevaan elintarvikepulaan on tehnyt Pietarista ruutitynnyrin. Tsaarin kaatuminen on enää ajan kysymys. Suomessa on käynnissä toinen sortokausi, mutta suomalaisten tyytymättömyys ei kohdistu vain venäläisiin. Tuloerot ovat suuret. Työmiehen vuosipalkka on noin 1 000 markkaa, mutta säveltäjä Jean Sibelius laskee tarvitsevansa elämiseen 3 000 markkaa kuussa. Sarjan toisessa osassa kerrotaan venäläisistä vallanpitäjistä Suomessa ja sosiaalisista oloista vallankumouksen aattona.
Kun Suomesta tuli Suomi osa 3 – maaliskuun vallankumous: murha-aalto Helsingin jäillä
Venäjän vallankumous kaataa viimeisen tsaarin keväällä 1917. Venäjän keisarillisen armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheim herää Pietarissa keskellä vallankumousta ja huomaa, että hänen kantamansa univormu on käynyt vaaralliseksi. Valepuvun ja vahtimestarin avulla Mannerheim pakenee. Suomessa Venäjän vallankumousta tervehditään hurraten. Porvarikin pukee ylleen punaisen rusetin. Sarjan kolmas osa kuvaa maaliskuun vallankumouksen dramaattisia päiviä Suomessa ja Venäjällä.
Kun keisarikunta kaatuu, Pietariin lähtee neuvottelemaan valtuuskunta, jossa on mukana kolme tulevaa Suomen presidenttiä, mutta myös sosialistien johtohahmoja. Maaliskuun manifesti palauttaa Suomen laillisen aseman. Poliitikot juhlivat railakkaasti Pietarin yössä. Vajaa vuosi myöhemmin samat miehet ajautuvat sisällisodan eri puolille. Sarjan neljäs osa kuvaa sortokauden päättymistä Suomessa.
Osa 5: Kahdeksan tunnin työpäivä saavutettiin sata vuotta sitten yhdessä päivässä – aseella uhaten
Vappuna 1917 tunnelma kiristyy ja järjestysvalta järkkyy. Teollisuustyöpaikoilla kuohuu. Epäsuosittuja työnjohtajia herjataan ja kannetaan ulos tehtaista. Tavoitteena on kahdeksan tunnin työpäivä. Metallityöväen liitto ajaa asiaa maan laajuisella lakolla ja mielenosoituksilla. Työajan lyhennys heltiää lopulta yhden päivän aikana – aseella uhaten. Mielenosoitukset huipentuvat vappukulkueisiin. Kymmenettuhannet ihmiset marssivat eri puolilla Suomea. Sarjan viidennessä osassa kerrotaan vapun tapahtumista, metallityöväen lakosta ja poliisien korvaamisesta miliisillä.
Toukokuussa Turku on vallankumouksen partaalla. Palomiehet ovat vaatineet epäsuositun palomestarin erottamista. Mitätön riita kasvaa ja sosialistien lakkomiliisit hallitsevat useiden päivien ajan Turkua. Ylioppilaat ja muut porvarinuoret kahakoivat miliisin kanssa, joka vie heitä työväentalolle kuulusteltavaksi. Kaupunginvaltuusto otetaan panttivangiksi. Sosialistien oma senaattori Oskari Tokoi ja prokuraattori P.E. Svinhufvud saapuvat Turkuun sovittelemaan kriisiä. Sarjan kuudennessa osassa ollaan loppukeväässä: punakaartit ja suojeluskunnat saavat alkukipinänsä.
Osa 7: Sosialistit pyrkivät itsenäistämään Suomea jo heinäkuussa 1917 – porvarit harasivat vastaan
Kesällä 1917 Helsingin Senaatintori on jatkuvien mielenosoitusten näyttämö. Tsaarin kaaduttua on epäselvää, kenelle korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa kuuluu. Suomen eduskunnassa sosialidemokraateilla on enemmistö. Maan hallituksessa eli senaatissa porvarit ja sosialistit jakavat vallan. Maassa on yli 100 000 venäläistä sotilasta. Perinteinen poliisilaitos on korvattu paikallisella miliisillä. Järjestyshäiriöt pahenevat, talous heikkenee. Työttömyys ja nälkä vaivaavat. Sarjan seitsemäs osa kuvaa valtataistelua ja kertoo, miten sosialistit pyrkivät itsenäistämään Suomea ja miten salaisissa järjestöissä valmistaudutaan aseelliseen taisteluun venäläisiä vastaan.
Venäjän väliaikainen hallitus määrää Suomen eduskunnan hajotettavaksi. Kaupungeissa nälkäinen työväestö epäilee, että ruokaa piilotellaan keinottelutarkoituksessa. Turussa puhkeavat voimellakat. Helsingissä puolestaan riehuvat työttömyysmellakat. Järjestysvallan järkkyminen alkaa kääntyä valtataisteluksi, jossa sosialistit ja porvarit syyttelevät toisiaan. Sarjan kahdeksas osa kertoo eduskunnan ja Venäjän väliaikaisen hallituksen valtataistelusta, nälästä ja kuolonuhrin vaatineesta välikohtauksesta.
Suomen lopullinen kahtiajakautuminen sosialisti- ja porvarileireihin käynnistyy alkusyksystä. Kaupungeissa on huutava pula elintarvikkeista. Nälän lisäksi kasvaa pelko. Venäläissotilaat tekevät rikoksia rankaisematta. Turvattomuutta lisäävät huhut, joita lehdistön yhä kiihkeämmäksi käyvä syyttely vauhdittaa. Eri puolilla Suomea alkaa syntyä kunnallisia järjestysjoukkoja, suojeluskuntia. Sosialidemokraattien puoluetoimikunta perustaa oman järjestysmiehistön. Lenin pakenee kesällä Suomeen ja piilottelee alkusyksystä Helsingin Hakaniemen torin laidalla sijaitsevassa talossa. Suojan tarjoaa Helsingin miliisin päällikkö Kustaa Rovio. Sarjan yhdeksäs osa kuvaa Suomen kahtiajaon kärjistymistä alkusyksyllä 1917. Se kertoo tunnelmista ennen lokakuun eduskuntavaaleja.
Lokakuussa suojeluskuntia ja työväen järjestyskaarteja perustetaan kiihtyvään tahtiin. Lehdissä aletaan puhua kansalaissodan, siis sisällissodan uhasta. Marraskuun 7. päivänä Lammilla Mommilan kartanossa koetaan pelätty aseellinen yhteenotto venäläisten sotilaiden ja suojeluskunnan välillä. Sekavassa tilanteessa venäläismatruusi surmaa suurliikemies Alfred Kordelinin. Kahakassa kuolee 20 ihmistä. Läheltä pitää, ettei heidän joukossaan ole myös tuleva presidentti Risto Ryti. Leninin bolševikit tekevät vallankumouksen Pietarissa. Sarjan kymmenes osa kuvaa historiallisia käänteitä loka-marraskuussa 1917.
Marraskuussa Suomen sosialistit aloittavat suurlakon, joka on kääntyä täydeksi vallankumoukseksi. Samaan aikaan eduskunta julistautuu korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Svinhufvudin itsenäisyyssenaatti nimitetään ja se julistaa Suomen itsenäiseksi. Itsenäisyyden tunnustamisen saamiseksi ulkomailta tarvitaan kuitenkin sosialistien apua. Hurjan vuoden päättävät poliiittiset käänteet nähdään aivan vuoden 1917 viimeisillä minuuteilla. Sarjan yhdestoista ja viimeinen jakso käsittelee vuoden 1917 loppuvuoden historiallisia tapahtumia.
Ensi vuonna tarina jatkuu samojen tekijöiden tv-dokumentilla Suomen sisällissodasta.
