Oikeusministeriö on alkanut selvittää positiivisia luottotietoja koskevan rekisterin perustamista.
Selvityksessä pohditaan muun muassa, millaisia positiivisia luottotietoja luotonantajilla pitäisi olla käytettävissä ja millaisiin tarkoituksiin. Myös käytännön toteutusvaihtoehdot ja tietojenvaihtoa koskevat tavat on määrä arvioida.
– Asiasta on välttämätöntä tehdä selvitys, jossa arvioidaan tällaisen luottotietojärjestelmän toimivuutta eri osapuolten – niin luotonantajien kuin luotonhakijoiden ja muidenkin tahojen – näkökulmasta, sanoo oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) tiedotteessa.
Positiivinen luottorekisteri sisältää yleensä tiedot kuluttajan kaikista lainoista ja tuloista, ei vain maksuhäiriömerkintöjä, kuten nykyinen luottorekisteri. Luotonantaja pystyisi näin arvioimaan kuluttajan maksukykyä nykyistä paremmin, jolloin ylivelkaantumista voidaan hillitä.
Maksuhäiriömerkintä on noin 370 000 suomalaisella. Muun muassa Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja Takuusäätiö ovat ilmoittaneet kannattavansa positiivista luottorekisteriä.
Suomalaisten kulutusluottojen määrä on ollut viime aikoina kasvussa.
Selvityksen pitäisi valmistua kesäkuun loppuun mennessä.
Edellinen selvitys kaatui 2013
Edellisen kerran asiaa selviteltiin vuonna 2013, jolloin idea hylättiin oikeusministeriössä muun muassa henkilötietojen suojaan liittyvien huolien vuoksi.
Ylen tämän vuoden elokuussa kansanedustajille tekemästä kyselystä selvisi, että positiivinen luottorekisteri saa laajaa kannatusta eduskunnassa yli puoluerajojen. Suhtautuminen rekisterin perustamiseen on siis muuttunut dramaattisesti vuodesta 2013.
Useimmissa EU-maissa on käytössä positiivinen luottorekisteri, josta lainanantajat voivat tarkistaa myös lainanhakijan muut lainat ja tulot.
Lue myös:
Ylen kysely kansanedustajille: Positiivinen luottorekisteri saa laajaa kannatusta