Sisäministeriö julkaisi perjantaina viimeisimmät viilaukset paljon puhuttuun siviilitiedustelulakiin.
Lakiin on sisäministeriön mukaan tarkennettu muun muassa "kansallisen turvallisuuden uhan" käsitettä, suojelupoliisin valvontaa on tiukennettu ja tiedusteluvaltuuteun toimintamahdollisuuksia on laajennettu.
Mikä Suomeen suunniteltu tiedustelulaki oikein on?
Suomessa ei ole aikaisemmin ollut tiedustelulakia. Uusi laki antaisi viranomaisille valtuudet tehdä tiedustelua ilman, että siihen liittyy rikosepäilyä.
Lain perusteella puolustusvoimat ja suojelupoliisi saisivat valvoa ulkomailla olevia ihmisiä sekä suurta osaa Suomessa oleskelevista ihmisistä, mikäli kansallinen turvallisuus olisi uhattuna.
Tiedustelukeinoja olisivat muun muassa postilähetysten jäljittäminen, tietoliikenteen seuranta, toiseksi ihmiseksi tekeytyminen sekä laitteiden suojauksien ja salasanojen murtaminen. Esimerkiksi peitetehtävissä suojelupoliisi voisi vaikkapa seistä baaritiskin takana esittämässä baarimikkoa.
Tiedustelulainsäädännön uudistamiseen liittyvän parlamentaarisen seurantaryhmän jäsen, kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) nostaa tiedustelun esimerkkikohteeksi epäilyttävät tonttikaupat tai jonkin muun toiminnan, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.
Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan suurin Suomeen kohdistuva uhka on terrorismi. Lue Ilta-Sanomien uutinen asiasta.
Kasvin mukaan Suomi on Euroopan ainoa maa, jolla ei ole laissa määritelty sitä, miten tiedusteluasiat hoidetaan.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on toista mieltä. Hänen mukaansa valtaosalla EU:n jäsenmaista ei ole olemassa televalvontaan liittyvää toimivaltuutta.
Toimeksianto suojelupoliisin suorittaman tiedustelun painopisteille tulisi presidentin kansliasta tai valtioneuvostosta. Lupa valvonnalle tulisi pääsääntöisesti hakea tuomioistuimelta. Tiedusteluvaltuutettu valvoisi toiminnan lainmukaisuutta.
Voisiko poliisi lukea juuri minun sähköpostini tai pikaviestini ja kuunnella keskustelujani baarissa?
Sisäministeriön lainsäädäntöneuvos Marko Meriniemi vakuuttaa, että tavallinen kansalainen voi olla täysin huoleti. Meriniemen mukaan laissa esitetään hyvin tarkoin kriteerein, kehen ja kenen väliseen viestintään sillä on mahdollista puuttua.
Meriniemi sanoo, että tiedustelu kohdistettaisiin ainoastaan henkilöihin, jotka ovat kansallisen uhan lähteitä.
Lausuntokierroksella tiedustelulakia kritisoitiin kansallisen uhan epämääräisyydestä, ja nyt ministeriöt ovat tarkentaneet lakitekstiä. Yksi lain kriittisimmistä tarkastelijoista on ollut kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Effi ry.
Effin hallituksen jäsen Ahto Apajalahti huomauttaa, että valvonta ei rajautuisi ainoastaan valvonnan kohteeseen. Apajalahti näkee, että valvonnan piirissä olisivat myös kaikki ne tahot, joiden kanssa varsinainen valvonnan kohde olisi tekemisissä.
Apajalahden mukaan ainakin ihmiset, jotka haastavat viranomaisten toimintaa, toimittajat ja turvapaikanhakijoita auttavat ihmiset voisivat olla sellaisia, joiden tekemisiin tiedustelu saattaisi tulevaisuudessa kohdistua.
Miten poliisi voisi hyödyntää näitä saamiaan tietoja?
Mikäli siviilitiedustelulaki astuisi voimaan, suojelupoliisin tehtäväksi tulisi analysoida ja jakaa tietoa eteenpäin.
Tietoa luovutettaisiin valtionjohdolle, kansallisen turvallisuuden viranomaisille, muulle poliisille, maahanmuuttoviranomaisille, rajavartiolaitokselle ja tullille.
Käytännössä suojelupoliisin saama tieto esimerkiksi mahdollisesta terrori-iskusta välitettäisiin paikallispoliisille. Paikallispoliisi yhdessä muiden viranomaisten kanssa tekisi varsinaiset toimenpiteet iskun ehkäisemiseksi.
Saisinko koskaan tietää, että minua on valvottu?
Lainsäädäntöneuvos Marko Meriniemen mukaan jokaisella olisi oikeus tehdä tutkimispyyntö omasta tiedustelustaan. Meriniemi kertoo, että pyyntö tehtäisiin tiedusteluvaltuutetulle, joka selvittäisi tilanteen.
Laki on muotoiltu niin, että tiettyjen tiedustelukeinojen käytöstä ei tarvitse ilmoittaa kohteelle jälkikäteen, mikäli asiassa ei aloiteta rikostutkintaa.
Effin Ahto Apajalahti näkee, että sillä ei ole väliä, onko tapauksessa aloitettu esitutkinta vai ei. Effin mielestä ihmisen yksityiselämän suojaan on jo näissä tapauksissa puututtu.
Perjantaina julkaistussa lakiluonnoksessa tiedustelun kohteelle ilmoittamista säätelevät pykäliin on lisätty tapauksia, joissa kohteelle ei tarvitsisi ilmoittaa tiedustelusta.
Milloin uusi laki voisi astua voimaan?
Seuraavaksi lakiluonnos lähtee lainsäädännön arviointineuvoston tarkasteltavaksi. Helsingin Sanomien mukaan parlamentaarinen seurantaryhmä käsittelee uusia lakiluonnoksia ensi viikolla.
Etenkin Turun elokuisten puukotuksien jälkeen niin tasavallan presidentti (Kauppalehti) kuin monet poliitikotkin (Ilta-Sanomat) kiirehtivät uutta tiedustelulakia.
Lakiluonnoksen voimaanastuminen vaatisi kuitenkin muutoksia perustuslain yksityisyyden suojaa käsittelevään pykälään.
Onkin väläytelty, että laki ajettaisiin läpi kiireellisenä perustuslain muutoksena.
Perjantaina pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi, että hän haluaa odottaa oikeusministeriön arviota asian kiireellisyydestä ennen lopullisia päätöksiä. Sisäministeri Paula Risikko (kok.) puolestaan aikoo esitellä lain kiireellisenä.
Eduskunta voisi julistaa perustuslain muutoksen kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä ja myöhemmin 2/3 enemmistöllä.
Sisäministeriön lainsäädäntöneuvos Marko Meriniemi uskoo, että laki astuu voimaan aikaisintaan vuonna 2019, mikäli se julistetaan kiireelliseksi. Normaalimenettelyllä laki voisi olla käytössä aikaisintaan vuonna 2020.
Lue myös:
Varo baarimikkoa, hän voi olla kohta Supon poliisi
Mistä puhutaan, kun puhutaan tiedustelulaista – 7 keskeistä termiä selitettynä