Tupakka on myrkyllistä, haittaa terveyttä ja savu haisee pahalle - eikä savuke ole edes sosiaalisen statuksen nostaja. Tällaisia tuloksia nousee esiin Nuorisotutkimusseuran julkaisemasta haastattelututkimuksesta.
Tilastot ovat jo aiemmin näyttäneet, että nuorison tupakointi vähenee. Nyt tutkija Mikko Piispan toteuttamassa julkaisussa on haastateltu 13–17-vuotiaita nuoria tarkoituksena selvittää, millaisia asenteita ja mietteitä löytyy nuorten tupakoinnin vähenemisen takaa. Sammuuko savuke, nouseeko nuuska? -tutkimuksessa haastateltiin 33 nuorta eri puolilla Suomea.
Yhessä kohtaa se oli sillee, et tosi siistii, et vetää röökii ja tälleen. Ei se nyt enää hirveen siistiä oo, vaik vedän vieläkin.
Lainaus "Sammuuko savuke, nouseeko nuuska" -tutkimuksen vastauksista.
Nuorten mielestä kuka tahansa saattaa polttaa – tupakointia ei siis sinänsä tuomita. Statussymboliksi tupakasta ei kuitenkaan ole, vaan tupakka nähdään ennemmin turhana tai tyhmänä tapana.
– Nuorten vastauksissa korostuu ajatus yleisesti terveellisistä elämäntavoista, joihin tupakointi ei sovi, Mikko Piispa kertoo.
Piispa korostaa, että on tärkeää pitää mielessä, että yhä suurempi enemmistö nuorista ei koske tupakkatuotteisiin lainkaan. Ne jotka koskevat, aloittavat käytön usein kokeilemalla savukkeita. Muiden tupakkatuotteiden käyttöä aloitetaan harvoin suoraan, vaan esimerkiksi nuuskan tai sähkötupakan käyttäjät usein joko polttavat tai ovat aiemmin polttaneet tupakkaa.
Nuoret ovat kuitenkin hyvin monipuolinen ryhmä. Tutkimuksessa huomautetaan, että suhde tupakkatuotteisiin vaihtelee voimakkaasti niin alueellisesti kuin sosioekonimisestikin. Samalla muistutetaan, etteivät haastattelujen tulokset ole välttämättä täysin yleistettävissä väestötasolle.
Muiden tupakkatuotteiden suosiota kannattaa pitää silmällä
Samalla, kun tupakan poltto vähenee, on muiden tupakkatuotteiden käyttö jonkinasteisessa nousussa. Esimerkiksi poikien nuuskaaminen on lisääntynyt nopeasti.
Tupakkatuotteiden käyttö on laskussa myös kokonaisuudessaan, mutta Piispa kehottaa kiinnittämään tulevaisuudessa tarkemmin huomiota siihen, korvautuuko osa tupakanpoltosta nuuskalla ja sähkötupakalla.
Tupakan huonot puolet tiedostetaan, eivätkä sähkötupakkaan tai nuuskaan liitetyt mielikuvat ole nekään erityisen positiivisia.
Sähkösavukkeista nuorilla oli yleisesti tupakkaa vähemmän tietoa ja kokemuksia. Sähkötupakkaa käyttäneet pitivät sitä jossain määrin vähemmän haitallisena kuin tupakkaa. Sähkösavukkeet ovat kuitenkin nuorten parissa sen verran harvinaisia, että monet ajattelivat niitä trendituotteena. Erityisesti nikotiinittomia sähkösavukkeen nesteitä pidettiin harmittomana harrastuksena.
Myös nuuska nähtiin tupakkaa parempana siltä osin, ettei sen ajateltu haittaavan urheilua yhtä paljon kuin tupakoinnin. Osa nuorista arveli nuuskan suosion kasvavan myös siksi, että sitä on tupakkaa helpompi käyttää huomaamatta esimerkiksi koulussa – savun hajun kun huomaa kauas. Muuten nuuskaan liitetyt mielikuvat olivat kielteisiä.
Tutkimuksessa arvellaan, että yksi este nuuskan suosion tiellä on, että erityisesti tytöt mieltävät nuuskan vastenmieliseksi. Moni nuori näkee nuuskan kokonaisuudessaan yhtä haitallisena kuin tupakan.
Kun sä oot niitten seurassa, jotka ei polta tai ei käytä nuuskaa, ei sunkaan tee mieli. Kukaan ei oo sillee, et hei mennää röökille tai puhu siitä. Niin sit ei tuu itekään ajatelleeks sitä asiaa niin paljoa.
Lainaus tutkimuksen vastauksista.
Nuuskan myyminen on Suomessa kiellettyä, mutta se ei jarruta nuuskan käyttöä. Monet nuoret näkivät nuuskan hankkimisen jopa tupakkaa helpompana. Tupakkaa myydään valvotusti kaupoissa, mutta nuuskaa myös täysi-ikäiset joutuvat hankkimaan monenlaisia reittejä pitkin.
Yleinen kommentti tutkimuksessa oli, että täytyy vain tuntea oikeat ihmiset, niin nuuskaa kyllä saa.
Pullottaako nuuska lätkänpelaajan huulessa?
Nuuskaan liittyvä erityispiirre on sen suhde urheiluun ja etenkin jääkiekkoon. Tutkimuksessa haastatellut nuoret pitivät nuuskaa urheilijalle tupakkaa parempana vaihtoehtona. Erityisesti jääkiekkoon liittyy vahva mielikuva siitä, että sen pelaajat myös käyttävät nuuskaa. Jääkiekon ja nuuskan suhde nousi esiin kaikissa tutkimuksen haastatteluissa.
– Ei niinkään, että ajateltaisiin kaikkien lätkänpelaajien käyttävän nuuskaa, mutta kun nuorilta kysyttiin, ketkä nuuskaa käyttävät, vastaus oli usein, että ainakin jääkiekkopiireissä se on yleistä, kommentoi Mikko Piispa.
Nuuska, sehän on jääkiekkoilijoiden ykköshitti. Jääkiekkoilijat sillon kun ne pelaa, niin ei ne voi pitää tupakkaa poskessa. Siks siellä on just nuuska.
Lainaus tutkimuksen vastauksista.
Piispa korostaa, että kyseessä on mielikuva. Tarkkoja tilastoja esimerkiksi jääkiekkoilijoiden nuuskankäytöstä ei juuri ole.
– Voihan olla, että jonkun lajin piirissä nuuskaa käytetään enemmän, mutta se on näkymättömissä. Jääkiekko taas on valtavan suosittu ja näkyvä laji. Voi kysyä, tuoko jääkiekon suosio lajille myös erityistä vastuuta miettiä, miten nuuskaan lajin parissa suhtaudutaan.
Vanhempien ja ympäristön asenteilla suuri merkitys
Vaikka tupakointi kokonaisuudessaan vähenee kaikkialla, on tutkimuksen mukaan syntymässä eräänlaisia kuplia, joissa tupakanpolttoon suhtaudutaan myönteisemmin kuin muualla. Esimerkiksi ammattikouluissa oppilaat polttavat huomattavasti lukioita enemmän. Ympäristössä, jossa tupakoijia on paljon, on myös kynnys polttamisen aloittamiseen matalampi.
Tupakkaan liittyvien asenteiden eriytyminen alkaa kuitenkin jo lapsuudessa ennen koulua. Mikko Piispan mukaan tupakointi voi asenteiden kautta tavallaan periytyä sukupolvelta toiselle.
– Vanhemmat usein sanovat nuorille, että älä polta. Mutta jos vanhemmat itse tupakoivat, se voi heikentää kiellon vaikutusta.
Ei siinä jää ulkopuolelle. On meidän kaveriporukassa semmosiakin, jotka ei oo polttanut varmaan ikinä. Ihan hyvin tulee toimeen.
Lainaus tutkimuksen vastauksista.
Tupakoijat eivät toisaalta eristäydy vain omiksi porukoikseen. Tutkimukseen haastatelluista nuorista moni kokee, että ryhmäpaine vaikuttaa esimerkiksi yläkoulun alussa tupakan kokeilemiseen. Myöhemmin vastaajat kertoivat huomanneensa, että pelko siitä, että tupakointi tai tupakoimattomuus eristäisi porukasta, oli osoittautunut turhaksi.
Tupakoivat nuoret eivät selittele tupakointiaan. Moni haluaisi tupakasta eroon, mutta huomaa kokeilujen jälkeen olevansa koukussa nikotiiniin.
Valistuksessa faktojen pitää olla kunnossa
Mikko Piispa muistuttaa, että tupakoinnin lasku on pitkän ja systemaattisen työn tulosta. Esimerkiksi valistuksen seurauksena nuoret nykyisin tuntevat tupakan vaarat hyvin. Ongelmallisempi on suhde muihin tupakkatuotteisiin.
– Nuoret osaavat kyllä etsiä tietoa myös itsenäisesti. Jos kaikista tupakkatuotteista puhutaan niin kuin niiden haitat olisivat identtiset, ei valistus vakuuta, Piispa toteaa.
No hyvä jos mä oon edes ollut niillä (tupakkavalistustunneilla) hereillä. Tiiän jo kaiken tarpeellisen ite.
Lainaus tutkimuksen vastauksista.
Muutenkaan saarnaaminen ei ole paras tapa tupakoinnin vähentämiseksi.
– Tehokkaampaa on tarjota nuorelle faktat niin, että hän itse voi oivaltaa, ettei tupakointi ole hänelle hyväksi.