Tällaisia Joulupukin sivukonttoreita on pystytetty ostoskeskuksiin ja tavarataloihin ympäri Suomen. On porontaljalla vuorattu tuoli, jossa päivystää punanuttuinen hyväntahtoinen pappa. Jonossa parveilee innokkaita lapsia valmiina kertomaan lahjatoiveensa. Kone tupruttaa ilmaan partavaahdon näköistä lumisadetta.
Varmasti suurin osa näistä pukin puheille ostoskeskus Sellossa Espoon Leppävaarassa odottavista tietää, että tähän kaveriin voi luottaa. Kiiltäväpaperisista kääreistä paljastuu parin viikon päästä todennäköisesti juuri se lelu, jonka sivu lelukaupan mainosvihkosesta on selattu puhki jo marraskuussa.
Ja sitten ovat ne lapset, joiden joulu on muiden hyväntahtoisuudesta kiinni.
Siksi tässä pukin pisteen vieressä on joulukuusi, jonka oksilla ei ole koristeita. Pallojen sijaan kuusessa on kymmeniä paperilappuja.
Tyttö 2–4 vuotta, poika 15–18, poika 8–10.
Äitinsä kanssa ostoksille saapunut 7-vuotias Niklas Kröger nappaa oksalta lapun, jossa lukee poika 5–7. Suunnitelma on selvä:
– BR:ään eli lelukauppaan, Kröger sanoo määrätietoisesti.
Nuorkauppakamareiden viidettätoista kertaa järjestämä Joulupuu-keräys teki viime jouluna ennätyksensä ja keräsi yli 54 000 pakettia lapsille, joiden luona joulupukki ei välttämättä muuten vierailisi.
Pelkästään pääkaupunkiseudulla on yli 10 000 lasta, jotka ovat lastensuojelun piirissä, huostaanotettuna, sijaisperheessä, lastenkodissa tai muuten sellaisessa perhetilanteessa, jossa joulupuun alla on tyhjää – jos sitä puuta on alkuunkaan.
Moni valitsee tavaralahjoituksen tilisiirron sijaan
Joulun lähestyessä kukkaronnyörit avataan tarvitseville, sillä kansalaisten auttamishaluja eivät ole hiljentäneet syksyn isot rahankeruutempaukset tai katastrofikeräykset.
Suomessa yleisin vähäosaisten tukemisen muoto on lahjoittaa satunnaisesti rahaa. Jo yli puoli miljoonaa suomalaista lahjoittaa säännöllisesti rahaa esimerkiksi kummina.
Suomalaiset jakavat herkästi omistaan, mutta olemme kaukana esimerkiksi Euroopan kärkimaista Iso-Britanniasta ja Saksasta, joissa rahan lahjoittamiseen on pitkät perinteet ja summat mahdollisuus vähentää verotuksessa.
Lahjoittaminen kertoo suomalaisesta yhteisöllisyydestä ja talkoohengestä, että koska minulla on niin paljon, voin antaa vähäosaisemmille
Pia Tornikoski, pääsihteeri, Vastuullinen lahjoittaminen ry
Vastuullinen lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski kertoo, että koko varainhankinnan tuotot ovat Suomessa 500 miljoonan euron luokkaa vuosittain ja kasvavat koko ajan.
– Todellisuudessa luku on paljon suurempi, sillä hirmuisen suosituksi tulleet tavaralahjoitukset jäävät potin ulkopuolelle, Tornikoski kertoo.
Tavaralahjoituksia tai niiden pyytämistä ei kontrolloida samalla tavoin kuin poliisin luvan vaativaa rahankeräystä. Varsinkin joulun alla yhä useampi tuntuu valitsevan tavaralahjoituksen tilisiirron sijaan.
Tornikoski uskoo, että tavaralahjoittamisen suosio liittyy siihen, että sitä kautta saa läheisemmän ja konkreettisemman kontaktin, vaikkei koskaan tietäisikään kenelle lahja menee.
– Toimintatapa tukee ajatusta, että on auttamassa lähimmäistä. Se kertoo suomalaisesta yhteisöllisyydestä ja talkoohengestä, että koska minulla on niin paljon, voin antaa vähäosaisemmille, Tornikoski tuumaa.
Jouluapua pyysi tänä vuonna useampi kuin ennen
Neljä vuotta sitten perheenäiti Heidi Miettinen törmäsi uutiseen, jossa kerrottiin, että yli 130 000 lasta elää Suomessa köyhyysrajan alapuolella. Luku jäi vaivaamaan. Joulu oli tulossa. Mitä ne ilman lahjoja jääneet lapset sanoisivat koulussa loman jälkeen? Olisi sydäntäsärkevää jos joku lapsi joutuisi vastaamaan, ettei saanut paketin pakettia.
Tästä ajatuksesta syntyi Jouluapua-niminen Facebook-yhteisö, jonka tavoitteena on yhdistää avun tarvitsijat ja ne, jotka haluavat auttaa. Ryhmässä on nyt yli 76 000 jäsentä.
– Ajattelin silloin, että jos pystymme auttamaan kymmentä tai kahtakymmentä perhettä, se olisi jo mahtavaa. Yht´äkkiä homma kuitenkin räjähti kun ihmiset ottivat sen niin hyvin vastaan, Tanskasta käsin yhteisöä pyörittävä Miettinen kertoo.
Tänä vuonna yksi 6-vuotias poika toivoi ystävää ja toinen varamummoa.
Heidi Miettinen, Jouluapua-yhteisön perustaja
Ensimmäisenä vuonna jouluapu tavoitti jo 300 perhettä. Tänä jouluna luku on yli 740.
– Tänä vuonna hakemuksia tuli selvästi enemmän kuin aiemmin. Aiemmin niitä lähettivät lähinnä lapsiperheet, nyt apua toivovat myös yksinäiset ihmiset ja vähävaraiset eläkeläiset.
Hakemuksista näkyy, että ihmiset haaveilevat ihan tavallisesta joulusta. Eniten pyydetään jouluruokaa, hygieniatarvikkeita ja villasukkia.
– Tänä vuonna yksi 6-vuotias poika toivoi ystävää ja toinen varamummoa.
Jouluapu-pyyntöjä tulee paljon enemmän kuin Miettinen ja hänen nelihenkiseksi kasvanut apujoukkonsa pystyvät käsittelemään. Avuntarvitsijoista pyritään seulomaan ne, jotka tarvitsevat apua kaikista eniten. Koska hakemuksia on tuhansia, joukkoon mahtuu toki myös niitä jotka suhtautuvat Jouluapuun kuin kinkkuarvontaan.
– Jos miettisin vaan väärinkäyttäjiä, en pystyisi toimimaan tässä, ja silloin ne perheet, jotka oikeasti tarvitsevat apua, eivät saisi sitä.
Pieninkään lantti ei huku minnekään
Joulun tavarakeräykset eivät ole mikään uusi ilmiö, vaikka ovatkin ottaneet viime vuosina vauhtia sosiaalisesta mediasta. Pelastusarmeijan perinteiset joulupadat ovat näkyneet Suomessa kaduilla jo yli vuosisadan, joulusta 1906 alkaen.
Alunperin vähävaraisten merimiesten auttamiseen San Franciscossa 1800-luvun lopulla keskittynyt joulupatakeräys on Pelastusarmeijan Anne Fredrikssonin mukaan muodostunut instituutioksi, joka muistuttaa kulutusjuhlan keskellä ihmisiä joulun perimmäisestä tarkoituksesta, välittämisestä.
– Vaikka nykyään keräyksiä on enemmän kuin koskaan, perinteinen joulupata on pitänyt pintansa. Viime vuonna saimme kasaan 830 000 euroa. Tänä vuonna toivottavasti yli miljoonan, Fredriksson sanoo.
Joulupata-keräykseen toivotaan etenkin rahalahjoituksia, koska raha on helpompi realisoida ja kohdistaa tarpeen mukaan.
Moni on sanonut, että olemme se viimeinen turvaverkko kun muut ovet ovat sulkeutuneet.
Anne Fredriksson, Pelastusarmeija
Joulun aikana Pelastusarmeija auttaa noin 12 000 perhettä esimerkiksi ruuan ostokorttien avulla. Joulupatojen tuotto menee juuri sille paikkakunnalle, missä rahat on kerätty. Joulupadan turvin ihmisiä pyritään auttamaan läpi vuoden.
– Moni on sanonut, että olemme se viimeinen turvaverkko kun muut ovet ovat sulkeutuneet, Fredriksson kertoo.
Jos itsenäistä Suomea vanhempi Joulupata osaisi puhua, se kertoisi Fredrikssonin mukaan todennäköisesti tarinan siitä, että aiemmin maassamme oli suuria köyhiä kansanosia ja nyt avuntarvitsijat ovat yksittäisiä ihmisiä tai perheitä, jotka ovat esimerkiksi työttömyyden tai sairauden takia joutuneet taloudellisesti niin ahtaalle, että tarvitsevat apua.
– Joulupata on myös yli 100 vuoden aikana nähnyt, että pienistä puroista kasvaa iso joki. Varmaan se kannustaisi, että vähälläkin voi aidosti auttaa kun moni tulee mukaan talkoisiin. Apu ei huku minnekään.
Lahjakeräys kertoo eriarvoistuneesta Suomesta
Sellon kauppakeskuksessa säkkikankaalla verhottu rullakko alkaa olla niin täynnä paketeista, että se pitää tyhjentää ja lahjat viedä varastoon.
Joulupuu-keräyksen projektipäällikkö Iina Pulkkinen Keskuspuiston Nuorkauppakamarista pohtii, että jos vauhti jatkuu näin vilkkaana myös ensi viikonloppuna keräyksen saapuessa Forumin ostoskeskukseen Helsinkiin, lahjoja on jouluun mennessä koossa jälleen ennätysmäärä.
– Luulen, että ihmiset osallistuvat tähän mielellään, koska tässä voi antaa jotain ajatuksella harkittua. Lahjat ovat sellaisia, joita lapset todella toivovat ja tarvitsevat.
Kaupunkien sosiaali- ja terveysvirastojen kautta paketit päätyvät jouluksi oikeisiin osoitteisiinsa. He pitävät huolen, ettei kukaan jää ilman.
On hurjaa, että toisilla on vaikka kuinka ja jotkut joutuvat pyytämään joululahjaksi deodoranttia.
Iina Pulkkinen, projektipäällikkö Joulupuu 2017
Projektipäällikkö sanoo, että Joulupuu-keräyksen taustalla olevat tarinat ovat saaneet hänet kohtaamaan eriarvoistuneen Suomen väkevämmin kuin ennen.
– On hurjaa, että toisilla on vaikka kuinka ja samaan aikaan jotkut joutuvat pyytämään joululahjaksi alushousuja ja deodoranttia. Toisaalta tällaiset keräykset antavat toivoa ja konkreettisen mahdollisuuden auttaa sekä tuoda joulumieltä myös muiden kuin omaan kotiin, Pulkkinen sanoo.
Niklas Kröger palaa äitinsä kanssa lelukaupasta hymy kasvoillaan. Pojalla on kainalossaan punaisella nauhalla sidottu lahjapaketti, jonka päälle hän on itse kirjoittanut paketin sisällön. LEGO.
Kun lahjapakettien sisältö on niiden jakajilla tiedossa, on todennäköistä että kukin saa mahdollisimman mieluisan lahjan.
Joku 5–7-vuotias espoolaispoika avaa jouluaattona paketin, jossa on Niklaksen valitsema Lego Ninjago Haihyökkäys -paketti. Todennäköisesti se on joulun paras juttu.