Kestävän elämäntavan eväät saadaan jo koulussa, muistuttaa tuore, kansainvälinen Art-Eco-tutkimus.
– Jos kouluopetuksessa panostetaan ainoastaan teknologiaan ja luonnontieteisiin, se johtaa vääristyneeseen käsitykseen maailmasta.
– Taideaineiden, historian ja yhteiskuntaopin karsiminen olisi hirveä karhunpalvelus sekä nuorille että tulevaisuudelle.
Näin kipakasti suomalaista koulutuspolitiikkaa suomivat Art-Eco-hankkeen tutkijat Raisa Foster ja Jussi Mäkelä.
Foster ja Mäkelä ovat sekä tutkijoita että taiteilijoita. Molemmat ovat työskennelleet myös opettajina. Kolmen vuoden ajan heitä on työllistänyt Koneen Säätiön rahoittama Art-Eco-tutkimus.
Uusia asioita ei opita pelkästään lukemalla ja kuuntelemalla vaan myös käsillä tekemällä.
Jussi Mäkelä
Art-Econ tutkimustiedote on virkistävää, räväkkää ja maailmoja syleilevää luettavaa. Koulutuspolitiikan lisäksi huutia saa koko länsimainen elämäntapa.
– Ympäristökatastrofit, eläinten kaltoinkohtelu, sodat, rasistiset ja seksistiset rikokset ovat tutkimuksen mukaan esimerkkejä siitä, minkälaiseen tilaan ihmiskunta on ajanut omilla valinnoillaan itsensä ja planeettansa.
Kun heittäytyy selälleen sammalmättäälle, oppii paljon uutta
Tutkimushankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut löytää keinoja siihen, miten kouluopetusta voisi kehittää huomioimaan paremmin sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävä tulevaisuus.
Siihen tarvitaan muutakin kuin luonnontieteitä ja teknologiaa. Tarvitaan historiaa, yhteiskuntaoppia ja taideaineita.
– Uusia asioita ei opita pelkästään lukemalla ja kuuntelemalla vaan myös käsillä tekemällä, sanoo Jussi Mäkelä.
– Opettajat tarvitsevat lisäkoulutusta kestävän elämäntavan opettamiseen.
Ekososiaalisesti sivistynyt ihminen tuntee vastuunsa paitsi omasta myös toisten ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvoinnista.
Raisa Foster
Koulu, jossa harjoitetaan vain järkeä ja operoidaan vain päällä, antaa Fosterin mielestä kapean kuvan ihmisestä.
– Silloin unohdetaan kaikki muu, aistiva ja kehollinen ihminen. Taideaineet yhdistävät tekemisen eli kehon ja ajattelun eli järjen, hän muistuttaa.
Tutkijat suosittelevat vaikkapa heittäytymistä sammalmättäälle.
– Toivo löytyy toiminnasta. Kannattaa laittaa kumpparit jalkaan ja lähteä metsäretkelle. Tunteiden ja havaintojen esiintuominen on yhtä arvokasta kuin laboratoriossa saatu tieto.
Foster ja Mäkelä ovat huolissaan suomalaisen koulutuspolitiikan suunnasta.
– Ajatukset esimerkiksi lukioiden ranking-listauksista ja matematiikan pisteyttämisestä suhteessa muihin aineisiin ovat huolestuttavia.
Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus – mitä se on?
Foster ja Mäkelä maalaavat synkkää kuvaa maailmasta, jota ohjaavat teknologia- ja yksilökeskeisyys sekä usko jatkuvaan talouskasvuun.
– Elämme ekososiaalisten kriisien aikakautta. Siitä kielivät niin sodat, köyhyys ja eriarvoisuus kuin ympäristön turmeltuminenkin.
– Tulevaisuus ei näytä hyvältä, jos muutumme vain näköalattomiksi rahantekokoneiksi.
Toivo löytyy toiminnasta. Kannattaa laittaa kumpparit jalkaan ja lähteä metsäretkelle.
Raisa Foster ja Jussi Mäkelä
Art-Eco-hanke asettaa tavoitteiksi ekososiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ekososiaalisesti sivistyneen ihmisen. Tavoitteissa kuuluu halu parantaa maailmaa.
– Ekososiaalisesti sivistynyt ihminen tuntee vastuunsa paitsi omasta myös toisten ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvoinnista, kiteyttää Foster.
– Hän ymmärtää, että elämme yhdessä tällä planeetalla, ja arvioi jatkuvasti myös omaa toimintaansa.
Art-Eco -hanke päättyy Tampereella joulukuun toisella viikolla pidettävään kansainväliseen konferenssiin.