Tasavallan presidentti ja presidenttiehdokas Sauli Niinistö panttaa yhä Nato-kantaansa. Tämä selviää Ylen vaalikoneesta (siirryt toiseen palveluun) ja -galleriasta, joka julkaistiin tänään torstaina.
– Nykyinen hallitus avasi mahdollisuuden hakea jäsenyyttä. Tämä linjaus on hyvä, mahdollisuus on jo sellaisenaan turvallisuuspolitiikassa väline. Jäsenyyden hakeminen on täysin riippuvainen olosuhteista – siksi kategorista vastausta ei voi antaa, Niinistö perustelee kantaansa.
Politiikan tarkkailijat ovat verranneet Niinistön taiteilua Nato-kannan kanssa spagaatin (siirryt toiseen palveluun) tekemiseen. Edellisissä vaaleissa Niinistö kommentoi kriittisesti (siirryt toiseen palveluun)Suomen Nato-jäsenyyttä, mutta ei lukinnut lopullista kantaansa.
Samaan aikaan hän kuitenkin syytti muita ehdokkaita Kalevan haastattelussa Nato-kannan piilottelusta (siirryt toiseen palveluun).
Tällä kertaa muiden ehdokkaiden Nato-kanta on Niinistöä selkeämpi. Nils Torvalds (r.) on ehdokasjoukosta ainoa, joka kannattaa jäsenyyttä. Muut ehdokkaat enemmän tai vähemmän vastustavat jäsenyyttä.
Alma Media julkaisi keskiviikkona kyselyn (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan 53 prosenttia suomalaisista kaipaa presidenttiehdokkailta selkeää kantaa Suomen Nato-jäsenyydestä.
"Armahdusoikeus ei sovi oikeusvaltioon"
Kysymys presidentin oikeudesta armahtaa rikollisia jakaa ehdokkaita eniten. Pekka Haavisto (vihr.), Merja Kylllönen (vas.), Sauli Niinistö (Niinistön valitsijayhdistys) ja Matti Vanhanen (kesk.) olisivat valmiita luopumaan oikeudesta.
– Olen muuttanut tässä kantaani seurattuani, miten erilainen armahduspolitiikka eri presidenteillä on. Se ei anna kuvaa vakaasta ja harkitsevasta linjasta eikä sovi oikeusvaltioon, Haavisto sanoo.
Presidenttien linjat ovat eronneet toisistaan, ainakin mikäli vertailu tehdään Tarja Halosen ja Niinistön välillä. Niinistö on armahtanut muutamia rikollisia vuosittain (siirryt toiseen palveluun), kun Halosen vuositahti oli 22 armahdusta.
Haavisto ja Vanhanen siirtäisivät armahdukset korkeimmalle oikeudelle. Niinistö ja Kyllönen eivät puolestaan tarkenna, mikä olisi oikea instituutio päättämään asiasta.
Eri mieltä eduskunnan hajotusvallasta
Muuten ehdokkaat suhtautuvat nihkeästi presidentin valtaoikeuksien karsimiseen. Huhtasaari antaisikin presidentille jälleen oikeuden hajottaa eduskunnan ja Paavo Väyrynen vahvistaisi presidentin asemaa hajottamisessa.
– Tämä voisi ehkä toteutua perustuslain kirjainta muuttamatta, Väyrynen arvioi.
Muut ehdokkaat suhtautuvat asiaan penseästi.
– Oikeus avaisi portin häikäilemättömälle vallankäytölle. Samalla se poistaisi hyvin tarpeellista vastuuta eduskunnalta, Torvalds sanoo.
Ehdokkaat eroavat myös siinä, miten he toimisivat sodassa. Haatainen, Torvalds, Kyllönen, Vanhanen ja Väyrynen ovat taipuvaisia pitämään kiinni ylipäällikön tehtävistä, jos Suomeen kohdistuisi sotilaallinen uhka.
Loput ehdokkaista taas harkitsisivat vahvasti tehtävän luovuttamista ammattisotilaalle. Asia käy ilmi koneen taustakysymyksistä.
Yllätys RKP:n ehdokkaan kielikannassa
Vaalikoneessa kysytään myös useita kysymyksiä, joihin presidentillä ei ole suoraa vaikutusvaltaa. Kysymyksillä pyritään löytämään ehdokkaiden välille arvoeroja.
Yksi kysymyksistä liittyy kehitysyhteistyöhön käytettyihin rahoihin, joita hallitus on leikannut kuluvan kauden aikana yli 300 miljoonalla eurolla. Leikkauksien peruminen jakaa ehdokkaita eniten, kun luupin alle otetaan arvokysymykset.
Kaikki ehdokkaat Huhtasaarta ja Vanhasta lukuun ottamatta kannattavat leikkauksien perumista.
– Kehy-rahoja leikattiin, koska talous on kuralla. Kun talous kasvaa, meidän tulee nostaa rahoitus 0,7 prosenttiin bruttokansantulostamme, Vanhanen sanoo.
Huhtasaari ei puolestaan perustele näkemystään. Huhtasaari argumentoi ehdokkaista vähiten mielipiteidensä puolesta vaalikoneessa.
Iso yllätys vaalikoneen väitteissä liittyy ruotsiin. RKP:n ehdokas Torvalds jättää kantansa auki, kun vaalikone esittää väitteen ruotsin kielen vapaaehtoisesta opiskelusta peruskoulusta.
– Tulevaisuudessa tarvitsemme enemmän kielitaitoja kuin tällä hetkellä, Torvalds sanoo.
Ympäripyöreä vastaus eroaa Torvaldsin aiemmasta kannasta. Torvalds ehdotti pakkoruotsista luopumista, kun hän oli RKP:n varapuheenjohtaja vuonna 2010.
Kaikki ehdokkaat ovat tänään torstaina suorassa vaalikeskustelussa, jota voi seurata Areenassa ja TV1:ssä kello 21.05.
