**BRYSSEL **Maankäytön ilmastovaikutusten eli hiilinielujen laskentasäännöistä on päästy lopulliseen sopimukseen EU:ssa. Lopputulos sallii metsien hakkuiden kasvattamisen ilman, että kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi sen takia vähentää jostain muualta.
Jäsenmaat, parlamentti ja komissio hyväksyivät aamun neuvotteluissa ratkaisun, joka sisältää kompensaatiomekanismin. Ylen tietojen mukaan se sallii esimerkiksi Suomen pienentää hiilinielujaan eli hakata metsiä 54,1 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä nykyistä enemmän vuosina 2021–2030, kunhan nielut kasvavat EU:ssa kokonaisuutena.
Kompensaation koko ei kasvanut enää viimeisissä neuvotteluissa, vaikka Suomen hallitus olisi halunnut taulukkoon isomman luvun. Muutosta ei tullut myöskään periaatteeseen, jossa hakkuita verrataan historiallisiin lukuihin.
- Kova työ tuotti tulosta, lulucf päätös kääntyi viime hetkellä kannaltamme myönteiseksi, sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuitenkin Twitterissä iltapäivällä.
Ympäristöjärjestöt huolissaan päästövähennysten puolesta
Ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet kompensaatiomekanismia, sillä se johtaa niiden mukaan tilanteeseen, jossa ilmakehään jää enemmän hiilidioksidia kuin pitäisi. Esimerkiksi Fern-järjestön mukaan on "absurdia" antaa metsäsektorin päästöjen kasvaa, kun muut alat joutuvat pienentämään päästöjä.
Euroopan komissio luonnehti kuitenkin hyväksyttyä ratkaisua riittävän tiukaksi ilmastotavoitteiden kannalta.
– Tämä on jälleen esimerkki Euroopan määrätietoisuudesta Pariisin ilmastosopimuksen muuttamisessa käytännöksi, sanoi ilmastokomissaari Miguel Aries Canete tiedotteen mukaan.
Suomen hallitus ja metsäteollisuus ovat pitäneet hiilinielusääntöjä tärkeinä, koska ne haluavat kasvattaa hakkuita Suomessa merkittävästi. Suomi pyrki muuttamaan komission viime vuonna antamaa esitystä lisähakkuille suotuisampaan suuntaan.
Viime hetken säätöä intensiteetin suhteen
Nyt Lulucf-esitys on käynyt läpi EU:n koko lainsäädäntökoneiston ja saanut lopullisen muotonsa, vaikka se vaatiikin vielä muodollisen hyväksynnän jäsenmailta ja parlamentilta. Kompensaatiojärjestely lisättiin alkuperäiseen ehdotukseen jo jäsenmaiden kokouksessa lokakuussa.
Tämän päivän kolmikantaneuvotteluissa parlamentin, komission ja jäsenmaiden muodostaman neuvoston näkemyksiä soviteltiin yhteen. Ylen tietojen mukaan kysymys vertailuvuosista ratkesi neuvoston eduksi: hiilinieluja verrataan vuosien 2000–2009 tilanteeseen.
Jonkinlaisena myönnytyksenä Suomen kaltaisille maille ja Euroopan parlamentille voidaan pitää sitä, että sana "intensiteetti" pudotettiin pykälästä, joka määrää, miten hakkuiden vertailutaso määritellään.
Intensiteetti viittaa siihen, miten suuri osa metsien kasvusta hakataan vuosittain. Suomen hallitus on ollut huolissaan siitä, että pykälä estää intensiteetin kasvattamisen jatkossa. Uusi muotoilu tuo lisää tulkinnanvaraa hakkuiden määriin.