Suomalaisiin perinnejuhliin erikoistunut arkistotutkija Juha Nirkko kuvaa joulua eräänlaiseksi elämäntilanteen päivitykseksi.
– Katsellaan, missä mennään ja muistellaan vanhoja. Jokaisella on omat joulumuistonsa. Joulu on joukko erilaisia tarinoita, joista voi poimia joitakin, hän kuvaili Ylen aamu-tv:ssä perjantaina.
Silti joulun vietolle on jo pitkään ollut vaihtoehtoja. Eikä perinne pysty säilymäänkään, ellei se muunnu ja mukaudu aikaansa, tutkija huomattaa.
– Joulun voi jättää viettämättäkin tai mennä jouluksi muualle, Nirkko huomauttaa.
Hän uskoo myös esimerkiksi monikulttuurisuuden lisääntyvän joulunvietossa.
Joulun merkitys ei hevillä katoa
Tietyt uudehkot tavat ovat jo muodostuneet pysyväksi suomalaiseksi jouluperinteeksi.
– Tällaisia ovat esimerkiksi tietyt jouluun kuuluvat perinteet kuten Lumiukko, Samu Sirkan joulutervehdys ja Joulukalenteri, Nirkko kertaa.
Myös joulun materialistisuuden moittiminen on jo vanhaa perua. Se näkyy jo 1800-luvun lopun sanomalehdissä.
– Siellä on hienoja kauppojen ilmoituksia ja tavarakatalogeja. Ja samaan aikaan ilmestyi jo kritisoivia artikkeleita, että joulu on mennyt aivan liian kaupalliseksi ja maalliseksi. Eli kaupallisen joulun paheksunta oli täysin valmis konsepti jo 1800-luvun lopulla, Nirkko sanoo.
Joulun merkityksen katoamiseen Nirkko ei usko.
– Ei se ihan hevillä häviä. Niin iso kulttuurinen muutos tapahtuisi hyvin hitaasti.
Lue myös: