– Yhtenä yönä kävi niin, että tuli niin sanotusti kirves polveen, ja puraisin samalla itseltäni kuusi vai seitsemän takahammasta halki. Terveen ihmisen on tällaista kipua vaikea käsittää, kuvailee lapualainen Mika Savola keittiössään.
Savola loukkasi polvensa ja selkänikamansa työtapaturmassa vuonna 2010. Tapaturman seurauksena hän sairastui harvinaiseen ja vielä huonosti tunnettuun CRPS-kipuoireyhtymään (siirryt toiseen palveluun).
Mika Savolan kipukohtaus voi alkaa pikkuhiljaa ja nousta Savolan sanoin järjettömiin mittasuhteisiin, tai sitten se iskee varoittamatta. Kohtaus voi viedä Savolalta tajun, syke voi nousta korkeaksi ja koko kroppa voi mennä äärirajoille. Tuolloin Savola tarvitsee yleensä sairaalahoitoa.
Kohtaukset ovat kuitenkin pysyneet keväästä lähtien melko hyvin aisoissa avustajakoira Jessien ansiosta.
Voisiko koira tunnistaa kivun?
Mika Savola osallistui keväällä 2017 avustajakoirille ja niiden käyttäjille suunnatulle kurssille. Kurssin tavoitteena oli lisäkouluttaa avustajakoira ilmaisemaan käyttäjälle tulevia kipukohtauksia.
Ajatus kipukoiran kouluttamisesta syntyi aikaisemmin sairaanhoitajana ja kätilönä toimineelle helsinkiläiselle Minna Marttiselle. Marttisella on ollut kroonisia kipuja, jotka johtuvat Ehlers-Danlos -oireyhtymästä, vuodesta 2009.
– Olen hoitanut työssäni paljon kipua, ja minulla on ammattini puolesta lääketieteellistä taustaa. Pari vuotta sitten aloin pohtia, voisiko avustajakoirani tunnistaa, milloin minulle alkaa kehittyä kipukohtauksia, Marttinen kertoo.
Pian huomasimme, että koiran hälytykset aikaistuivat, eikä minulla ollut pienintäkään tunnetta kipeäksi tulemisesta.
Minna Marttinen
Hän otti yhteyttä silloiseen Invalidiliiton avustajakoira-asiantuntija Nona Borgströmiin, jonka kanssa hän alkoi kouluttaa koiraansa merkitsemään kipukohtauksia.
– Pian huomasimme, että koiran hälytykset aikaistuivat, eikä minulla ollut pienintäkään tunnetta kipeäksi tulemisesta, Marttinen kertoo.
Kohtauksen ilmaisu ajoissa tärkeää
Nona Borgströmillä on monialaista taustaa eläinten kanssa toimimisesta. Avustajakoira-asiantuntijakokemuksen lisäksi hän on muun muassa ammatillinen opettaja, agrologi ja sosionomi, ja tällä hetkellä hän tekee yrittäjänä sosiaalista kuntoutusta eläinten parissa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että kyseessä olisi haju, minkä perusteella koira ilmoittaa kohtauksesta.
Nona Borgström
– Itselläni on diabeetikkolapsia ja heillä diabeteskoira apuna, joten tartuin Minna Marttisen esittämään ajatukseen samantien. Melko lyhyen harjoittelun jälkeen huomasimme, että koira todella huomaa kipukohtauksen tulevan ja osaa sen ilmaista. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kyseessä olisi haju, minkä perusteella koira ilmoittaa kohtauksesta, Borgström kertoo.
Borgström oli yksi avustajakoirille järjestetyn kurssin kouluttajista. Kokeilun tavoite oli opettaa avustajakoirille yksi lisäominaisuus, jota sellaiset ihmiset, joilla on paljon kiputiloja, voisivat hyödyntää.
–Tärkeää kipukoirissa on juurikin se, että koira ilmaisisi kohtauksen riittävän ajoissa. Tuolloin ihmiselle jää aikaa toimia, eikä kohtaus ylly liian suureksi.
Tutkimussuunnitelma vireillä
Kun Minna Marttinen ja Nona Borgström lähtivät etsimään aiheeseen liittyvää lisätietoa tai tutkimuksia, ei niitä tuntunut löytyvän.
– Kipukohtauksen varoittavia koiria ei näyttäisi edes muualla maailmassa olevan. Tietoa löytyy muun muassa epilepsia- ja diabeteskoirista sekä koirista, jotka ovat reagoineet spontaanisti migreeniin. Tutkimustietoa tai artikkeleita ei kipukohtauksesta varoittavista koirista kuitenkaan löytynyt, Borgström kertoo.
Tutkimussuunnitelma on kuitenkin nyt kehitteillä. Wise Nose - Suomen Hajuerottelu ry on aloittamassa sitä Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen sekä Helsingin yliopiston kanssa.
Omassa tutkimuksessamme puolestaan käsittelemme näytteitä, joita koirat haistelevat, ja verrokkeina on terveitä ihmisiä.
Susanna Paavilainen
– Todennäköisesti kyseessä on haju, mistä koira tunnistaa kipukohtauksen. Esimerkiksi kudoksessa voi olla tulehdusmarkkereita, jotka koira tunnistaa, tai haju on aineenvaihdunnallinen - kemian professorit selvittävät sen tarkemmin tutkimuksen edetessä. Omassa tutkimuksessamme puolestaan käsittelemme näytteitä, joita koirat haistelevat, ja verrokkeina on terveitä ihmisiä. Paikan päälle ei tule kipukohtauksen saavia ihmisiä, eli tämä elementti poistuu, viittaa Wise Nosen toiminnanjohtaja Susanna Paavilainen siihen mahdollisuuteen, että koira lukeekin omistajansa eleitä tai tunnetiloja.
Parhaillaan yhdistys tekee monitieteellistä syöpäkoiratutkimusta (siirryt toiseen palveluun) muun muassa Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja HUS Syöpäklinikan kanssa. Tutkimuksessa edetään seuraavaksi ihmisten eturauhassyövän biomarkerien tunnistamiseen.
– Teemme kaksoissokkotutkimusta, eli koirat haistelevat syöpävirtsanäytteitä jo ennen patologin tutkimusta. Tuolloin kukaan ei vielä tiedä vastausta, ja kun meillä on riittävästi näytteitä, voimme alkaa kirjoittamaan artikkelia tästä seuraavasta vaiheesta, Paavilainen kuvailee.
Kohtaukset ovat vähentyneet
Kokemusasiantuntijoina kipukoirakokeilussa mukana olleet Minna Marttinen ja Mika Savola olivat molemmat asiassa aluksi epäileväisiä, eivätkä tahtoneet uskoa koiran ilmaisukykyyn tulevan kipukohtauksen suhteen.
Molempien kipukohtaukset ovat kuitenkin vähentyneet sen jälkeen, kun heidän koiransa opetettiin ilmaisemaan kivuntunnetta jo ennakoivasti.
– On tutkittu, että jos kipuun pystytään vaikuttamaan ajoissa, tehoaa kipulääke paremmin, eikä kipu pääse vyörymään sellaisella voimalla, että koko keho menee shokkitilaan. Koirat kertovat myös ajoissa, pitääkö reissussa ollessa lähteä kotiin, vai voiko jatkaa matkaa. Voin liikkua ja osallistua elämään vapaammin. Rajuja kipukohtauksia on tullut enää pari vuodessa, Minna Marttinen sanoo.
Kipukohtaukset ovat jääneet käytännössä pois täysin.
Mika Savola
– Kipukohtaukset ovat jääneet käytännössä pois täysin. Toki kipuja on ja ne nousevat, mutta ne on saatu pääasiassa kotikonstein pois, eivätkä ne ole päässeet rajuiksi, Mika Savola kertoo.
Savolan avustajakoira Jessien toimintaa on päästy todistamaan myös terveydenhuollon puolella. Mika Savola käy kuntoutusjaksoilla Ortonissa Helsingissä, missä hänen toimintakykyään pyritään edistämään muun muassa fysioterapian avulla.
– Olen hoitanut Mikaa viime keväästä lähtien, ja koirasta on ollut kuntoutuksessa merkittävä apu. CRPS on ennakoimaton, ja kipu voi yltyä ja jäädä päälle pienestäkin kosketuksesta. Fysioterapian haaste onkin se, minkä verran ja miten pystymme Mikaa hoitamaan. Koira ilmoittaa hoidon aikana, jos menemme niin sanotusti liian pitkälle. Koira saattaa ensin nukkua rauhassa, mutta valpastuu yhtäkkiä ja tulee tarkastamaan, mikä Mikan tilanne on. Koira rauhoittuu yleensä vasta, kun Mika ottaa lääkkeen ja vaihdamme hoidettavaa paikkaa, kuvailee fysioterapeutti Päivi Härkönen Ortonista.
Hoitojen aikana kävi Härkösen mukaan muutaman kerran aluksi niin, etteivät hän tai Savola itse reagoineet koiran hälytyksiin. Seurauksena saattoi olla niin raju kipukohtaus, ettei hoitoa pystytty jatkamaan, Härkönen lisää.
Diagnostiikkakoirien tulevaisuus?
Diagnostiikkakoirien tutkimus on vielä pääosin hyödyntämätöntä maaperää, toteaa Wise Nose -hajuerotteluyhdistyksen toiminnanjohtaja Susanna Paavilainen.
– Koira on parempi kuin laite. Koirien avulla pystyttäisiin kehittämään uusia laitteita ja diagnosointikeinoja ja -muotoja, kun vain hajuaistia tutkitaan vielä enemmän.
– Tämä kipukoira on asiana kovin uusi, eikä oikein vielä tiedetä, mitä kaikkia hyötyjä tästä voisi olla. Esimerkiksi monilla ihmisillä on vaikeuksia ilmaista omaa kipuaan eli on vain tulevaisuutta, mitä tällaisen taidon osaava koira voisi oikeasti hyödyntää hoitotilanteissa, pohtii Nona Borgström.
Myös Minna Marttisen mielestä kipukoirissa olisi paljon potentiaalia hoitotyössä hyödynnettäväksi.
– Esimerkiksi vanhainkodissa vanhukset eivät pysty välttämättä kertomaan kivuistaan tai ihmisellä voi olla puhevamma. Hoitotyössä on paljon kipupotilaita, joiden kipua omaiset ja hoitohenkilökunta joutuvat pohtimaan ja arpomaan esimerkiksi, kuinka paljon pitää antaa kipulääkettä tai vaihtaa asentoa, Marttinen pohtii.