Ystävä julkaisee lomakuvan. Hymyilevä selfie, taustalla punainen auringonlasku Intian valtamereen.
Tykkäyksiä satelee. Tällaisista kuvista Facebook -kaverit palkitsevat.
Opettaja Mikko Valtonen ei jaa samanlaisia kuvia. Hän lopetti lentokoneella matkustamisen kuusi vuotta sitten. Lentäminen aiheuttaa suuret ilmastopäästöt ja niitä Valtonen on karsinut elämästään kaikin konstein jo kymmenen vuoden ajan.
– Lentämisen lopettaminen on ollut voimakkain yksittäinen muutos omalla kohdalla, Valtonen sanoo.
Vuosien kuluessa asuminen, liikkuminen, ruoka ja ostokset ovat viilautuneet vähäpäästöisiksi.
Kaukomatkoista luopuminen oli Valtoselle vaikeaa. Nuori mies pelkäsi muuttuvansa tylsäksi ja jämähtäneeksi kavereidensa silmissä.
– Matkailu on status-juttu – sä olet kiinnostava tyyppi ja jännittävä ihminen, kun kaukomatkailet, Valtonen puhuu.
Valtonen on huomannut, että sosiaalisessa mediassa kehuskellaan harvemmin sillä, että pysyy kotikaupungissaan tänäkin vuonna.
Tiputus kymmenestä autosta kolmeen
Mikko Valtonen tietää hyvin tarkkaan, kuinka paljon oma eläminen tuottaa ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia hiilidioksidipäästöjä.
– Minun hiilijalanjälkeni on tänä vuonna 3,3 tonnia, Valtonen kertoo.
Kymmenen vuotta sitten Valtosen päästölukema huiteli 10 tonnissa joka vuosi. Se on saman verran kuin keskiverto suomalainen tuottaa päästöjä nyt. Päästöt syntyvät ihan tavallisesta suomalaisesta asumisesta, liikkumisesta, ruokailusta, ostoksista ja palveluista.
Kymmenen tonnia on kuitenkin ilmastolle liikaa.
Jotta lämpötila ei nousisi kahta astetta enempää, jokaisen maapallon asukkaan pitäisi tiputtaa päästönsä alle kahden tonnin, mielellään lähelle nollaa.
Myös 195 maan johtajat ovat sopineet Pariisin ilmastokokouksessa, että ilmakehän ei annettaisi lämmetä ainakaan yli kahta astetta.
Vegaanipata muhii uunissa
Opettaja Mikko Valtonen pilkkoo keittiössään juureksia. Ne päätyvät uunipataan nyhtökauran kanssa.
Ruokaostokset olivat ensimmäinen asia, jonka Valtonen muutti kymmenen vuotta sitten.
– Nyt syön hyvin vegaanipainotteisesti, hän sanoo keittiössään.
Juuresten ja nyhtökauran seuraksi pataan kaatuu kaura- ja kookoskermaa. Valtonen pilkkoo joukkoon myös kotimaisen päärynän.
Kasvipohjainen sinihomejuusto jäi tällä kertaa ostamatta. Valtonen ei tiennyt, maistuisiko se toimittajalle ja kuvaajalle.
Pata menee uuniin puoleksi tunniksi.
Tyttöystävä muuttaa samaan asuntoon
Valtonen avaa olohuoneen puolella tietokoneen ruudulle Suomen ympäristökeskuksen hiilijalanjälkimittarin. Siitä näkee, kuinka paljon Valtosen asuminen, liikkuminen, ruoka ja kulutus tuottavat päästöjä vuodessa.
Päästäkseen tarkkaan tulokseen Valtonen on täydentänyt mittaria omilla laskelmillaan.
Korkein palkki nousee asumisen kohdalle. Se on tavallista varsinkin yksin asuvilla. Ensi vuonna asumisen päästöt todennäköisesti puolittuvat.
– Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on tyttöystävä ja hän muuttaa ehkä tänne asumaan, Valtonen kertoo.
Silloin asumisen päästöt jakautuvat kahdelle.
Valtonen näyttää tyytyväiseltä. Kokonaispäästöt tipahtavat 2,5 tonniin.
Apurahalla väitöskirjaa tekevä tutkija ei leveile asumisellaan tälläkään hetkellä. Hänen käytössään on 40 neliön kerrostaloasunto, jonka huonelämpötilan Valtonen on laskenut 18 asteeseen.
– Jos on kylmä, tuolla on villasukkia, hän sanoo vierailleen ja osoittaa hyllykköä kohti.
Asumisen päästöjä aiheuttaa myös lämmin vesi. Siitäkin Valtonen on jo tinkinyt.
– Käyn suihkussa kolmisen kertaa viikossa ja viivyn siellä noin kaksi minuuttia kerrallaan.
Ensi kuussa elokuviin
Ruutupaperin pala on täynnä lukuja ja lyhenteitä. Mikko Valtonen on kirjoittanut muistiin jokaisen vaate- ja kodintarvikeostoksensa sekä huvittelumenot.
– Vielä vuosi sitten käytin kulutukseen 500 euroa kuukaudessa, Valtonen kertoo.
Menot ovat puolittuneet vuodessa. Samalla kulutuksen hiilijalanjälki on laskenut puoleen viimevuotisesta.
Valtonen on tinkinyt vuoden aikana jopa elokuvissa käynnistä.
– Meillä on suunnitelma, että ensi kuussa kävisimme elokuvissa, Valtonen puhuu itsestään ja tyttöystävästään.
Valtosen rahan kulutuksessa suunnitelmallisuudesta on tullut tärkeä asia. Kun kuukauden kulutusmenot ovat reilut kaksisataa euroa, miehen on suunniteltava etukäteen, mihin rahansa käyttää.
Ulko-oven vieressä kenkätelineellä kiiltelevät tänä syksynä hankitut kalliit kengät. Myyjä on luvannut, että kengät kestävät nuoren miehen loppuelämän.
Myös silmälasit ovat uudet.
– Olen nykyään tyytyväisempi ostoksiini kuin aikaisemmin, Valtonen sanoo mietteliäänä.
Tyrväinen nostaa hattua
Onko Valtosen käyttäytymisessä järkeä?
Kysytään kansantaloustieteilijä tohtori Timo Tyrväiseltä. Tyrväinen toimi aikaisemmin Aktia-pankin pääekonomistina ja johtaa tällä hetkellä ilmastoyhdistys Myrskyvaroitusta.
– Ei voi muuta kuin hattua nostaa ihmiselle, joka tekee isomman osuuden päästöjen vähentämisessä kuin häneltä voisi kohtuudella odottaa, Tyrväinen sanoo monisanaisesti.
Siis, antaa mennä vaan, Mikko Valtonen!
Tyrväinen on kuitenkin huojentunut, että kaikki suomalaiset eivät ryhdy vähentämään kulutustaan yhtä aikaa yhtä rajusti kuin opettaja Valtonen.
– Siitä tulisi meille kaikille ongelmia, Tyrväinen puhuu.
Kulutuksen raju vähentäminen vähentäisi verotuloja ja loisi työttömyyttä.
Tyrväinen oli haastateltavana samasta asiasta myös A-studion suorassa lähetyksessä. Hän korosti tavallisen kansalaisen ja kuluttajan merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä.
– Jos kuluttajat alkavat valita vähähiilisiä tuotteita, yritykset alkavat tehdä niitä, Tyrväinen uskoo.
Kuluttaja, Mikko Valtonen tai kuka hyvänsä suomalainen, on Tyrväisen ajattelun mukaan siis “kukkulan kuningas”, muutosvoima.
Rahat päästöjä vähentäviin ostoksiin
Jatketaan Tyrväisen kanssa jokseenkin samoilla linjoilla olevan professori Seppo Junnilan kanssa. Junnila tutkii Aalto-yliopistossa työkseen sitä, kuinka ilmastopäästöjä voisi vähentää siten, että valtakunnan talous pysyisi siitä huolimatta vahvana.
Junnilan tutkijaryhmä on laskenut, että alle kahden tonnin hiilidioksidipäästöihin pääseminen vaatisi suomalaisilta todella kovaa tinkimistä kaikesta kuluttamisesta.
– Se laskisi elintasomme neljäsosaan nykyisestä, Junnila kertoo.
Bruttokansantuotteella mitattuna se vastaisi 1970-1980 -lukujen tasoa.
Junnila on tullut siihen tulokseen, että kulutusta ei pidä lopettaa, vaan se täytyy ohjata nykyistä viisaammin. Sen sijaan, että ihmiset laittavat rahansa ilmastopäästöjä tuottaviin asioihin, ne pitäisi Junnilan mukaan laittaa ilmastopäästöjä vähentäviin hankintoihin.
Tässä kohtaa opettaja Valtosen toiminta ja professori Junnilan ajattelu sopivat hyvin yksiin. Valtonen on käyttänyt niukat ostosrahansa esimerkiksi huoneen lämpöä sääteleviin älytermostaatteihin. Kun hän on pois kotoa, kodin lämpötila laskee alle 18 asteen.
Päästöt alas yhteisvoimin
Tavallinen suomalainen kuluttaja ei saa päästöjään omin voimin ainakaan aivan nollille. Talouskulttuurin tutkijan Paavo Järvensivun mukaan etenkin kaupungeissa rahaa on vaikea käyttää niin, että siitä ei syntyisi ilmastopäästöjä.
Koneen säätiön rahoittamassa Bios-tutkimusyksikössä työskentelevän Järvensivun pikaresepti ilmastopäästöjen vähentämiseksi onkin yksinkertainen.
– Parempi konsti on käyttää vähemmän rahaa, Järvensivu sanoo.
Sehän on aivan sama konsti, jota Mikko Valtonen käyttää!
Perussääntö on: ilmastopäästöjä syntyy sitä enemmän, mitä enemmän ihminen käyttää rahaa. Valtonen on omalla toiminnallaan todistanut, että näin se myös on. Päästöt ovat laskeneet suomalaisen keskimääräisistä päästöistä jo aika lähelle kahden tonnin rajaa.
Tutkija Paavo Järvensivu sanoo, että kaupungeissa päästöjen vähentäminen pitää tehdä kollektiivisesti, yhteisvoimin. Rahaa pitäisi kuluttaa julkiseen infraan eli esimerkiksi vähäpäästöisiin liikennejärjestelmiin. Päästöt vähenisivät, kun kaupunkilainen voisi liikkua kävellen, pyöräillen sekä sähköisillä julkisilla välineillä.
Tykkäisikö joku lähilomista?
Jyväskylässä Mikko Valtonen lastaa ruokaostoksensa polkupyörän sivulaukkuun. Hän liikkuu kotikaupungissaan pelkästään pyörällä, kesät talvet.
Valtosen mielestä päätöksenteon tärkein kriteeri on kukoistava luonto. Sitten tulee ihmisen hyvinvointi ja vasta kolmas kriteeri on talous.
Väitöskirjatutkija kokee, että tällä ajattelutavalla oma elämä on muuttunut kymmenessä vuodessa vain paremmaksi.
– Minun elämäni parhaat hetket liittyvät johonkin muuhun kuin kuluttamiseen.
Valtonen kertoo arvostavansa ihmissuhteitaan.
Yksi toive hänellä olisi ystävilleen ja tuttavilleen – tai miksipä ei kaikille muillekin.
– Kunpa ihmiset kannustaisivat toisiaan kestäviin valintoihin samalla voimalla kuin kaukomatkailuun kannustetaan, Valtonen sanoo haastavasti.
Valtonen on kovana tilastoijana laskenut, että neljäsosa ihmisten Facebook-tuttavista palkitsee tykkää -merkkillä kaukomaiden lomakuvista. Hän toivoo, että peukkuja satelisi yhtä paljon lähilomista.
“Tänä vuonna lomailen Lonely Planetin mukaan maailman kolmanneksi parhaassa matkakohteessa - nimittäin Suomessa ”, Valtonen suunnittelee sosiaalisen median päivitystä.
Keräisiköhän se tykkäyksiä?
Juttu on osa Ylen Tehtävänä tulevaisuus -sarjaa. Yle kertoo tänä syksynä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten syömiseen, asumiseen ja liikkumiseen. Löydät Areenasta myös Yle Draaman podcasteja ja audiovideoita aiheesta.
Lue lisää:
Mistä on vaikeinta luopua ilmastonmuutoksen takia? Kerro se meille
Suomi haluaa myydä pohjavettään kauniissa lasipulloissa maailmalle – maailman vesiralli vain kiihtyy
Sementti on isompi ilmastopahis kuin lentokoneet, ja nyt se pitäisi korvata – mutta miten?
Suomessa kehitetyt perunat kasvavat ilman multaa – Uudella viljelytavalla varaudutaan kriiseihin
Shellin ja Nesteen pomot ajavat jo sähköllä – Milloin Suomessa suljetaan viimeinen bensa-asema?
Toimittajalta: Tällainen ilmastonmuutoksesta selvinnyt Suomi voisi olla