Geriatrian professori Jaakko Valvanne arvioi, että 91-vuotiaan naisen häätötapaus on harvinainen, mutta se nostaa esille kysymyksiä, joista yhteiskunnassa on tarvetta käydä keskustelua.
Tamperelaisen taloyhtiön ja leskirouvan välinen kiista johti maanantaina Liisa Tiukan häätöön omistusasunnostaan ja kuljettamiseen Koukkuniemen vanhainkotiin.
– Ihminen voidaan sinänsä häätää ikään katsomatta, Valvanne sanoo, mutta jatkaa samaan hengenvetoon, että tässä tapauksessa hän hiukan ihmettelee taloyhtiön toimintatapaa.
– Miksi siellä ei ole tultu vastaan, kun tilanne asunnossa ei tällä hetkellä ollut häiriötä herättävä? Valvanne pohtii.
Valvanteen arvio perustuu tiedotusvälineiden juttuihin aiheesta. Hän pitää tärkeänä, että tapaus on tuotu julkisuuteen.
– Geriatrina tunnistan ison riskitilanteen, jos mennään kävelemään ihmisen itsemääräämisoikeuden yli. Ympäristön muutos ja siihen pakottaminen voivat romauttaa ihmisen koko terveydentilan, Valvanne sanoo.
– Näin iäkkäällä ihmisellä ei ole elimistössään sellaista reservikapasiteettia, jonka varaan voisi tukeutua, kun tulee muutos elämässä. Eli siinä mielessä ei ole ihan sama, onko henkilö 35-vuotias vai 91-vuotias.
Omakohtainen kokemus pysäytti: “Aiheutin hänen kuolemansa”
Jaakko Valvanne on juuri tyhjentänyt asuntonsa Tampereella, 10 vuotta kestäneen professorin uran jälkeen. Vuoden vaihteessa hän vetäytyy ansaitulle eläkkeelle Keski-Suomeen.
Valvanteella on vahva viesti siitä, kuinka tärkeää on kunnioittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta. Asia kirkastui pysäyttävällä tavalle hänelle itselleen, kun hän 1980-luvun alkupuolella työskenteli Espoon kotisairaanhoidossa.
– Kävimme kotisairaanhoitajan kanssa erään iäkkään mummon luona. Hän asui pienessä mökissä, jossa oli ulkovessa ja kantovesi. Olimme sitä mieltä, että tämä ihminen ei voi täällä enää asua. Otin hänet omalle osastolleni Muuralan sairaalaan. Mummo oli siellä viikon tai kaksi ja sitten hän kuoli.
Valvanne kertoo, että tuolloin hänellä ei ollut mitään käsitystä geriatriasta, eikä hän ymmärtänyt, mitä tapahtui. Jälkeenpäin Valvanne on tullut siihen tulokseen, että hän oli se, joka horjutti mummon tasapainoa peruuttamattomalla tavalla.
– Todennäköisesti mummo tuli osastolla levottomaksi ja enköhän minä määrännyt hänelle jotain voimakasta rauhoittavaa lääkettä, joka vei hänet sängyn pohjalle. Sitten tuli kehkokuume tai jotain vastaavaa, Valvanne sanoo.
– Joka tapauksessa minä vein hänen itsemääräämisoikeutensa ja aiheutin hänen kuolemansa. Näin ajattelen siitä.
Meille tulee helposti holhoava ote, kun puhutaan yli yhdeksänkymppisistä.
Jaakko Valvanne
Valvanne sanoo, että siitä lähtien, kun hän on jotain geriatriasta tiennyt, hän on toiminut vanhan ihmisen itsemääräämisoikeuden puolestapuhujana ja opettanut sitä kaikille lääketieteen opiskelijoille ja geriatriaa opiskeleville lääkäreille.
– Vanhus on iäkäs aikuinen, joka ylipäätään saa tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä riippumatta siitä, mitä mieltä muut ovat. Meille tulee helposti holhoava ote, kun puhutaan yli yhdeksänkymppisistä. Minusta se on täysin tarpeetonta, silloin kun on kyseessä omatoiminen, ei muistisairas ihminen. Kunnioittakaa iäkkään ihmisen itsemääräämisoikeutta, Valvanne sanoo.
Yhteiskunnalliselle keskustelulle on tarvetta
Ihmisten halutaan asuvan yhä pidempään omissa kodeissaan. Myös Valvanne uskoo, että iäkkäidenkin oikea paikka on oma koti – jos he siellä itse haluavat asua. Valvanne peräänkuuluttaa kuitenkin yhteiskunnallista keskustelua asiasta.
– Pitäisi keskustella esimerkiksi siitä, mitä tarkoittaa se oikeasti tarkoittaa, että meillä on entistä enemmän iäkkäitä ihmisiä asumassa kaupungeissa ja kylissä. Miten me voisimme elää niin, että heilläkin olisi hyvä elää kodeissaan?
– Ainakin pitäisi tajuta se, että vanhukset eivät ole vain iäkkäitä ja herttaisia mummoja ja pappoja, vaan vanhukset ovat iäkkäitä aikuisia, jotka ovat hyvin erilaisia keskenänsä. Osa on leppeitä, osa on kiukkuisia, toiset ei kestä sitä, että heidän elämäänsä puututaan. Minusta sitä pitäisi arvostaa! Valvanne sanoo.
Valvanteen mukaan pitäisi miettiä, miten voisimme lähestyä esimerkiksi iäkästä henkilöä, joka ei reagoi perinteiseen lähestymiseen sillä tavalla kuin me odotamme. Tavallisesti keino löytyy, mutta siihen vaaditaan, että on aitoa halua vuoropuheluun.
– Jos on kyky kohdata erilaisia ihmisiä, yleensä päästään juttusille ja sopimaan asioista mukavalla tavalla.
Valvanne oli mukana vuonna 2014 toteutetussa Ylen Hoivakoti kuntoon -sarjassa. Yleisellä tasolla Valvanne arvioi, että suhtautuminen ikäihmisiin on Suomessa muuttunut myönteiseen suuntaan.
– Nykyään esimerkiksi kirjoitetaan hyvin paljon eri kuntoisista iäkkäistä ihmisistä ja hyvinkin iäkkäistä aktiivisista ihmisistä. 10 vuotta sitten julkisuuten nostettiin lähinnä hauraita, raihnaita, sairaita iäkkäitä, joiden hoitopaikan saannissa oli ongelmia. Nyt kuva on monimuotoisempi.
Lue myös:
91-vuotiasta uhkaa häätö omistusasunnostaan joulun alla: "En lähde kotoani kahtena kappaleenakaan!"
Taloyhtiö ei peräänny vanhuksen häädöstä – 91-vuotiaan Liisan armonaika päättyy perjantaina
