Joulukuinen aurinko kajastaa horisontissa. Parvekelasi on huurteessa.
Ollaan Espoon Niittykummussa ja siellä peräti 90 metriä korkean Niittyhuippu-talon ylimmässä eli 24. kerroksessa. Näkymät pääkaupunkiseudun yli ovat hulppeat.
Niittyhuippu valmistui aiemmin tänä vuonna ja asukkaat pääsivät muuttamaan uusiin koteihinsa pari kuukautta sitten, lokakuussa.
Talo saattaa olla metreissä mitattuna jopa Suomen korkein asuinrakennus – Tampereen hotelli Torni on liki 89-metrinen ja 25-kerroksinen, tornitalo Cirrus Helsingin Vuosaaressa puolestaan on lähes 88-metrinen ja 26-kerroksinen –, mutta sen eli Niittyhuipun rakennuttaja SRV-konserni ei uskalla tituleerata sitä sellaiseksi.
Se, mistä mihin korkeus missäkin tapauksessa lasketaan, vaihtelee, ja siksi SRV mainostaa Niittyhuippua nimenomaan Espoon korkeimmaksi asuinkerrostaloksi (siirryt toiseen palveluun).
Korkeudestaan huolimatta Niittyhuipun valmistuminen ei ole kerännyt loppuvuonna liiemmin palstatilaa. Yksi selitys voi olla se, ettei alle satametrinen rakennus enää hätkäytä – korkeampaakin kun on luvassa.
Jo puolentoista vuoden kuluttua Helsingin Kalasatamaan valmistuu ensimmäinen uuden Redin alueen kahdeksasta tornitalosta, Majakka. Se on valmistuessaan noin 132-metrinen ja 35-kerroksinen ja siten Suomen korkein asuintalo.
Ainakin hetken aikaa. Espoon Keilaniemeen on nimittäin suunnitteilla neljän pilvenpiirtäjän kokonaisuus. Niistä korkein kohoaisi 145 metriin ja 40 kerrokseen. Ensimmäinen rakennus olisi valmis arviolta vuonna 2021, kertoo SRV:n asuntoliiketoiminnan johtaja Antero Nuutinen.
Sekä Redin että Keilaniemen tornitalojen rakennuttaja on juuri SRV.
Eivätkä hankkeet ole ainoita.
Suomessa vallitsee nyt jonkinlainen tornitalobuumi – tai ainakin korkeaan rakentamiseen on täällä kiinnostusta, vahvistaa Suomen Arkkitehtiliitto Safan tuleva puheenjohtaja Henna Helander. Hän aloittaa tehtävässään vuodenvaihteessa ja työskentelee myös johtavana asiantuntijana Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla.
– Ihan varmasti vallitsee. On todella paljon halua saada niitä.
– Kauas näkyvät rakennukset kuten tornitalot ovat vahvasti latautuneita erilaisilla merkityksillä. Ennen sotia nämä rakennukset olivat julkisia rakennuksia tai kirkkoja – tai vaikkapa olympiastadionin torni. Ne muokkasivat kaupungin identiteettiä. 1970-luvulta lähtien on rakennettu toimistotorneja. Tällä vuosituhannella vuorossa ovat asuintornit, Helander sanoo.
Helsinkiin suunnitteilla useita jättitaloja
Suomessa on vireillä lukuisia tornitalohankkeita, kerrotaan Ylelle muun muassa Rakennustarkastusyhdistys RTY:stä.
Yhdistyksen puheenjohtaja, Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä sanoo, että hankkeita on ympäri maata, mutta suurimmat niistä, esimerkiksi yli 20-kerroksiset rakennukset, sijoittuvat käytännössä pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle. Syykin on luonteva.
– Rakentaminen keskittyy isoihin kaupunkeihin, ja niissä haetaan yhdysrakenteen tiivistämistä. Se ajaa siihen, että kannattaa nousta ylöspäin, Seppälä selittää.
Tampereelle on tekeillä 21 kerroksen tornitalo Luminary, Helsingissä uusia tornitaloja odotetaan Kalasataman lisäksi ainakin Keski-Pasilaan ja Vuosaareen. Pasilan tornialueen toteutuskilpailu on yhä kesken, mutta vähimmäiskorkeudeksi on määritelty viisitoista kerrosta, kertoo tiimipäällikkö, arkkitehti Dan Mollgren Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.
Lopulta kilpailualueella on tornitaloja tai pilvenpiirtäjiä kahdeksasta kymmeneen kappaletta, hän toteaa.
Myös Vuosaareen suunnitellaan muun muassa 31-kerroksista pilvenpiirtäjää, lisäksi Arabianrantaan on valmisteilla asemakaava, joka mahdollistaisi kolmen tornin rakentamisen. Korkeimmassa saisi olla 22 kerrosta.
Aivan kaikkialle tornitaloja ei Helsingissäkään rakenneta.
– Olemme linjanneet Helsingissä, että vanha kantakaupungin siluetti säilytetään, sanoo asemakaavapäällikkö Marja Piimies kaupunkiympäristön toimialalta.
Korkea rakentaminen muuttaa kaupunkikuvaa, mutta se on myös tavallista kerrostalorakentamista kalliimpaa, Piimies kertoo. Rakenteisiin on mahduttava paljon tekniikkaa ja turvallisuus kuten poistumistiet pitää huomioida eri tavalla, hän havainnollistaa.
– Kovin etäällä keskustoista se ei ole vielä taloudellisesti kannattavaa.
"Jossain vaiheessa joka kirkonkylän piti saada oma kerrostalo"
Asukkaita uudenkarheat tornitalot kuitenkin houkuttelevat, sanoo SRV:n Antero Nuutinen. Esimerkiksi Kalasataman Majakan yli 280 asunnosta enää vajaa kolmekymmentä on hänen mukaansa myymättä.
Ylimmissä kerroksissa neliöhinta on ollut 11 000–16 500 euroa.
Tornitalobuumi jatkuu myös tulevina vuosina, uskoo Suomen Arkkitehtiliiton Henna Helander.
– Jossain vaiheessa jokaisen kirkonkylän piti saada oma kerrostalo. Tässä on vähän samaa ilmiötä. Ajatellaan, ettei voi olla kaupunkia ilman tornitaloa, vaikka meillä on sellaisia hienoja, matalia suurkaupunkeja kuin Pariisi ja Barcelona.
Helanderin mukaan keskustelu korkeasta rakentamisesta viriää Suomessa aina säännöllisesti.
– Usein siihen liittyy tulevaisuuden suurkaupunkisymboliikkaa. Nyt on taas tällainen aikakausi.
Lue lisää:
Kaavaluonnos paljastaa: Kuopion jäähallin ympäristöön jopa 16-kerroksisia asuintaloja (25.10.2017)
Suomen korkein puinen tornitalo alkaa nousta – uusi maamerkki Joensuuhun (19.5.2017)
Opiskelijoille rakennetaan Jyväskylän korkein asuintalo – ullakkokerrokseen näköalasauna (5.9.2016)
Tamhattan nousee Tampereen ydinkeskustaan – Uuteen tornitaloon tulee luksuskoteja (18.4.2016)
Kajaanin tornitalot odottavat taantuman taittumista ja tarkkoja suunnitelmia (8.4.2015)
Ouluun nousee lisää tornitaloja (4.12.2013)