GUAYANA – Pian tuuli vie minut, huokaisee Angel Valdez terveyskeskuksen ovesta ulos matelevan jonon häntäpäässä.
Hän on aamuneljästä nojaillut satojen muiden huonovointisten malariapotilaiden kanssa Guayanan kaupungin Manoa-terveyskeskuksen ulkoseinää vasten odottaen vuoroaan. Tuntien odotus kuumuudessa paistaa hikipisaroina miehen väsyneillä kasvoilla.
Olo on heikko. Malarian oireet kuten kuumeilu, päänsärky, oksentelut ja horkkatilat ovat koetelleet miehen laihtunutta kehoa pari viikkoa.
Angel Valdez päätti silti matkata terveyskeskukseen kuultuaan hallituksen kaupunkiin tuomasta 200 000 annoksen malarialääkelastista. Lääkitystä on muuten ollut mahdotonta löytää. Sama koskee hyttysmyrkkyä tai -verkkoja.
–Nyt he jakavat pillereitä, mutta kuulemma vain kolmeksi päiväksi, mies sanoo toiveikkaana.
Epidemia 14 osavaltiossa
Angel Valdez on yksi niistä yli 200 000 potilaasta, jotka ovat tämän vuoden tammi-lokakuussa saaneet hyttysenpistosta malarialoisen itäisen Venezuelan Bolívarin osavaltiossa. Osavaltiossa on ollut eniten tartuntoja, mutta epidemiaksi malaria on yltänyt 14 osavaltiossa.
.
Saatavilla olevat tilastot maassa leviävästä horkkataudista ovat surullista luettavaa etenkin parin viime vuoden ajalta. Vuonna 2013 alkanut taloudellinen ja poliittinen kriisi kärjistyi ja romutti terveydenhuollon. Sen kouriintuntuvia merkkejä ovat pula lääkkeistä ja tarvikkeista.
Vuonna 2016 malariatartunnan saaneita oli maan terveysministeriön mukaan runsaat 240 000. Se oli 100 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla taudin aiheuttamat kuolemat tuplaantuivat 150:een.
Asiantuntijat arvioivat, että tänä vuonna sairastuneita on lähes puoli miljoonaa. Marraskuun lopussa kuolleita oli jo yli 300.
Eikä siinä kaikki.
– Hallitus ei laske malarian uusintoja, mikä nostaisi tartuntojen määrää 40–60 prosenttia. Maailman terveysjärjestö vaatii näiden tapausten raportointia, mutta Venezuela ei tottele suosituksia, venezuelalainen malarialogi Leopoldo Villegas kertoo Ylelle.
Hänen mukaansa Venezuelassa on Amerikkojen pahin malariaepidemia. Lisäksi hän muistuttaa, että maassa leviävät myös muut tartuntataudit kuten kurkkumätä ja tuhkarokko.
Vanhat velat estävät uusien lääkkeiden saannin
Lääkepula on jo vuosia vaivannut Venezuelaa. Maa ei esimerkiksi ole pystynyt ostamaan tarvittavia määriä malarialääkkeitä Amerikan terveysjärjestöltä miljoonien dollarien maksamattomien velkojen takia. Pula on kuitenkin vain yksi ongelmista.
Kun Venezuela sai huhti–lokakuussa järjestöltä lahjoituksena satoja tuhansia annoksia malarilääkkeitä, lääkejakelu ei toiminut.
Lisäksi hyperinflaation vaivaamassa maassa niin jakelijat kuin potilaat myyvät lääkkeitä eteenpäin käteisen toivossa. Jälleenmyynti edistää entisestään maleriepiedemiaa, koska potilaat eivät saa riittävää lääkemäärää.
Lääkkeiden saantia rajoitetaan – syynä musta pörssi
Muutaman kilometrin päässä sieltä, missä Angel Lopez odottaa malarialääkitystään sijaitsee Vista al Solin terveyskeskus. Täällä näky toistuu: kivusta kärsiviä malariapotilaita makaa sikinsokin maassa. Sisäänkäynnin katoksen alla on myös istuen vuoroaan odottavia.
Velia Moreno istuu rappusilla ja silittää syliinsä päänsä painaneen Veronica-tyttären tummia hiuksia. Velia on jo viidettä päivää jonottamassa malarialääkkeitä huonovointiselle tyttärelleen.
Veronicalla on malaria jo neljättä kertaa vuoden sisällä. Velia-äiti pelkää, ettei hallituksen lääkelastista saatava annos riitä tappamaan maksassa pesivää loista, vaan tauti uusiutuu jälleen kerran.
Huhu kun kertoo, että potilaille jaetaan täydellisen hoidon sijaan vain kolme klorokiini-tablettia.
Velian huoli on aiheellinen.
Jotta Bolívarin osavaltiossa levinneen Plasmodium vivax -tyypin malarian pystyisi voittamaan, tulisi potilaan saada klorokiinin lisäksi vielä noin viikon mittainen primakiini-lääkekuuri. Näin eliö tuhoutuisi maksasta eikä tauti pääsisi uusiutumaan.
Hallituksen malariaohjelma takaa potilaalle kolme klorokiini-tablettia, mikä parantaa oloa, mutta ei välttämättä poista tautia.
Paikallinen virkamies on pysytellyt tiiviisti paikalla, mutta ei kerro nimeään. Hänen mukaansa annosten säännöstelyllä halutaan ehkäistä lääkkeiden päätyminen mustaan pörssiin. Ihanteellisessa tapauksessa potilas palaa hakemaan lopun kuurista kolmen päivän kuluttua.
Lääkeannoksen myynti voi tuoda usean kuukauden palkan
Nimettömän virkamiehen mukaan monet potilaat myyvät ilmaiseksi saamiaan lääkkeitä eteenpäin Bolívarin eteläosissa sijaitseviin kultakaivoksiin, jossa sikiää läntisen pallonpuoliskon pahin malariaepidemia. Jopa noin 40 prosenttia Venezuelan malariatapauksista tilastoidaan kullankaivuusta tunnetussa Sifontesin kunnassa.
Sen jälkeen kuin entinen sosialistipresidentti Hugo Chávez aikanaan pakkolunasti kyseiset kaivokset ulkomaisilta yhtiöiltä, niiden kulta on vetänyt puoleensa onnenonkijoita eri puolilta maata.
Hyperinflaatio on nostattanut kultakuumetta, mutta myös malaria on levinnyt alueella kuin rutto. Tautia levittää alueen kosteissa metsissä viihtyvät anopheles-hyttyset.
Kaivoksilla tartunnan saaneet kauppaavat löytämiään arvometalleja lähimmissä kaupungeissa ja levittävät tautia. Näin taudista on tullut myös kaupunkien riesa.
Myymällä malarialääkeannoksen kullankaivajille potilas voi parhaimmillaan tienata jopa monen kuukauden keskipalkan Venezuelassa.
Jopa valvojia palkattu
Siksi hallitus on nimeään suojelevan virkamiehen mukaan palkannut lääkejakelun ajaksi jopa henkilökuntaa seuraamaan, että potilaat varmasti nielaisevat saamansa pillerit, eivätkä sujauta niitä taskuunsa.
– Ongelma on, ettei lääkkeitä eteenpäin myyvä ja niitä ostava saa kumpikaan täydellistä hoitoa malariaan. Molemmilla malarialoinen jää kehoon elämään ja tauti uusii, Venezuelan entinen terveysministeri José Felix Oletta sanoo Ylelle.
Ja vaikka potilas palaisikin kolmen pillerin kuurin jälkeen terveyskeskukseen hakemaan loppuosaa kuurista, sen saanti ei ole varmaa. Ilmaiset lääkkeet loppuvat – tai katoavat – nopeasti Venezuelassa.
Terveyskeskuksessa päiviä odotellut Velia Moreno sanoo nähneensä lääkkeitä jakelevien “colectivojen”, eli chavista-ideologiaa seuraavien ryhmien, myyvän lääkkeitä terveyskeskuksen ulkopuolella. Chavista-ideologia viittaa entisen presidentin politiikkaan, johon on sekoittunut vasemmistolaisuutta, populismia ja nationalismia.
Korruption lonkerot yltävätkin yllättävän pitkälle.
– Terveysministeriöstä lähtee lääkkeitä suoraan mustaan pörssiin, sanoo Venezuelan entinen terveysministeri José Felix Oletta.
– Kyseessä on todella monimutkainen korruptiovyyhti, mikä vaikeuttaa lääkkeiden saatavuutta ja jakelun hallintaa, hän jatkaa.
Salatuttujen tilastojen julkistus johti ministerieroon
Venezuelassa jylläävien epidemioiden kontrollointia pahentavat salatut tai vääristellyt tilastot. Vuodesta 2014 Venezuelan hallitus ei ole julkaissut virallisia terveystilastoja.
Toukokuussa terveysministeri julkaisi luvatta vuosia salatut luvut ja joutui vuodon seurauksena eroamaan virastaan.
Väärät ja yleensä merkittävästi alakanttiin pyöristetyt luvut vaikuttavat lääkkeiden saantiin. Esimerkiksi Amerikan terveysjärjestön Bolívarin osavaltion käyttöön lahjoittamat malarialääkkeet perustuivat täysin uusien tartuntojen lukumäärään. Sen lisäksi ovat uusiutuvat tapaukset, jotka nostavat määrää noin puolella.
"Lääkkeiden vähyyden takia potilaat saavat liian lyhyitä kuureja ja siitä on seurannut täysi kaaos."
malarialogi Leopoldo Villegas
Tilastollisten virheiden vuoksi maahan on saatu Sociedad Venezolana de Salud Pública - järjestön mukaan vain viidennes tarvittavasta klorokiinista - primakiinia sitäkin vähemmän.
– Lääkkeiden vähyyden takia potilaille annetaan liian lyhyitä kuureja, mistä on seurannut terveysjärjestelmän romahdus ja täysi kaaos, malarialogi Leopoldo Villegas toteaa.
Hallitus ei edelleenkään myönnä humanitaarista kriisiä
Malaria onnistuttiin poistamaan Venezuelasta 1960-luvulla halvalla. Tämä tehtiin mm. hyttysruiskutuksin ja jakamalla hyttysverkkoja ja -myrkkyjä koteihin.
Vuonna 2013 alkaneen terveydenhuollon kriisin takia hallituksen malariaohjelma on pahassa umpikujassa. Tänä vuonna se ei ole pystynyt toteuttamaan edes viidennestä velvollisuuksistaan varojen vähyyden takia.
Correo del Caroni –lehden mukaan esimerkiksi kriittisessä Bolívariin osavaltiossa malariaa kantavia hyttysiä vastaan tehdyt ruiskutukset vähenivät dramaattisesti vuodesta 2014 vuoteen 2015. Alueella ei ruiskutuksiin tarvittavia ajoneuvoja ja lähikuukausina osavaltioon on toimitettu vain viisi hyttysverkkoa kuukaudessa.
"Maan hallitus ei halua näyttää sosialistisen vallankumouksen epäonnistuneen."
Venezuelan entinen terveysministeri José Felix Oletta
Malarialogi Leopoldo Villegasin mukaan Venezuelalla ei tällä hetkellä ole hallinnollista eikä teknistä kykyä ratkaista malaria-ongelmaansa. Maa tarvitsisi välittömästi kansainvälistä apua, muttei saa sitä ennen kuin hallitus pyytää apua.
Pyyntöä on odotettu jo vuosia presidentti Nicolás Maduron hallitukselta. Jopa poliittisesti lamautettu maan parlamentti on useaan kertaan julistanut maahan terveydenhuollon hätätilan.
– Maan johto ei halua näyttää sosialistisen vallankumouksen epäonnistuneen. Se on heille kunnian kysymys, sanoo entinen terveysministeri José Felix Oletta.
Niin Oletta, Villegas kuin monet muut lääketieteen asiantuntijat ovat allekirjoittaneet lukuisia avunpyyntöjä kansainvälisille terveysjärjestöille ja pyytäneet näiden väliintuloa, mutta turhaan.
– On kyynistä, että YK:lla on hallussaan tiedot Venezuelan malaria- ja muista epidemioista, mutta silti se kuuntelee yhä vain maan hallituksen suosituksia. Ne ovat vastoin kansalaistemme perusoikeuksia, malarialogi Leopoldo Villegas toteaa.
Lisää muualla:
Tästä pääset lukemaan WHO:n tuoreimman malaria-raportin englanniksi.