"Isä, nyt sä olet tullut ihan hulluksi. Mä muutan kokonaan äidille!"
Lapsiperheen elämän ja ilmastonsuojelun yhteensovittaminen on vaatinut Kirka Sainiolta myönnytyksiä. Kahdeksanvuotiaan pojan tiuskahdus johti aikanaan siihen, ettei Sainio luopunutkaan maitotuotteista ympäristön hyväksi. Jääkaapissa on edelleen juustoa.
Lihan tilalle bolognese-kastikkeeseen isä kyllä paistaa soijarouhetta, mutta aina tuttujen luona kyläillessään lapset oikein kehuvat ääneen, kuinka aito jauheliha maistuu paremmalta.
47-vuotias elokuvaäänisuunnittelija ja -säveltäjä sanoo, ettei hän varsinaisesti huomaa arkensa ilmastotekoja. Ne kun ovat, noh, arkea.
Kierrätettyjä huonekaluja kotona riittää, talouspaperin korvaa tiskirätti ja paitaa ei tarvitse pestä heti työpäivän jälkeen, jos se ei ole silmiinpistävän likainen. Autostaan Kirka Sainio luopui 15 vuotta sitten eronsa yhteydessä ja pyöräilee töihin ympäri vuoden.
Erikoinen ekoihminen Sainio on siksi, että moni valinta koskee ainoastaan häntä. Esimerkiksi viime kesän Amsterdamin-reissulle hän matkusti laivalla ja junalla. Muu perhe valitsi lentokoneen.
Tasapainoilua ihmissuhteiden säilyttämiseksi
Sulakkeet irti ja löylyhuone täyteen tavaraa. Perheen edellisen kodin sauna sai toimia varastona. Se tuntui todelliselta kannanotolta, sillä kerrostalossa ei ollut edes yhteistä saunaa.
– Oman saunan käyttö olisi tuntunut hirveältä tuhlaukselta. Kaikki se energia muutamien löylyjen takia. Mitä järkeä on käyttää sama aika lämmittämiseen ja itse saunomiseen, Kirka Sainio sanoo.
Nykyisestä kodista Helsingin Arabianrannassa sauna puuttuu kokonaan, mikä sopii vaimolle ja lapsille hyvin. Taloyhtiön ja uimahallin lauteet riittävät. Mutta moni Sainion juttukaveri on hermostunut tästä ilmastoteosta.
– Kiroilemiseksi se on mennyt. Oikeus omaan saunaan tuntuu olevan pyhä asia.
Huoli ilmastonmuutoksesta on sanapari, jonka kääntäminen teoiksi voi olla vaikeaa. Ylen kyselytutkimuksen mukaan muutokseen ja uhkaan uskotaan, mutta suomalaismiehistä miltei joka neljäs ei ole vuoden sisään pyrkinyt lainkaan hillitsemään ilmastonmuutosta omilla valinnoillaan. Naisista joka kymmenes on jättänyt maailmanparantamisen muille. Näin kyselytutkimus tehtiin.
Kirka Sainio tietää, että hänellä on nipottajan maine. Mies kertoo kuitenkin hillinneensä entistä kärkkäyttään.
– En ole valmis ajamaan itseäni sosiaalisesti nurkkaan. En halua jäädä ilman kutsua johonkin illanviettoon sen takia, että kaverit pelkäävät minun haukkuvan liivatetta heidän tarjoamassaan ruoassa.
Tunnelma kiristyi taannoin muusikkokaverien kesken. Yhtyeelle järjestyi muutaman keikan kiertue Kiinassa, mutta Sainio oli jo 12 vuoden ajan kieltäytynyt lentämästä minnekään. Tilanne tuntui painostavalta ja kiusalliselta, sillä bändiläiset eivät uskoneet basistinsa olevan tosissaan.
Junamatka Helsingistä Shanghaihin olisi kestänyt yli viikon verran yhteen suuntaan. Sainion onneksi kiertueelle löytyi sijainen.
Ylen kyselyssä liki kuusi kymmenestä suomalaisesta piti tarpeellisena vähentää omaa lentämistään. Yksityisautoilunsa vähentämistä piti tärkeänä joka toinen, ja miltei yhtä moni oli lihansyönnin vähentämisen kannalla.
Suurimman kannatuksen ilmastoteoista sai jätteiden lajittelu ja kierrätys: sitä piti tarpeellisena yhdeksän vastaajaa kymmenestä.
Pelkoja vastaan pehmein keinoin
Meitä on maailmassa liikaa. Ei teloiteta ketään, mutta estetään kaikilta pääsy lääkäriin ja rajoitetaan oikeutta lisääntyä.
Hurjia ajatuksia? Kirka Sainio ahmi ympäristöfilosofi Pentti Linkolan kirjan Voisiko elämä voittaa heti sen ilmestyttyä vuonna 2004 ja sai herätyksen.
Voimakas tarve tehdä jotain johti muutoksiin arjessa. Mutta samalla tieto lisäsi tuskaa. Ilmastoahdistus nousi kymmenen asteikolla vähintään yhdeksään ja on pysynyt siellä.
Päänsä myllerryksestä kertoessa Sainion ääni hiljenee ja muuttuu paksummaksi.
– Kaikista tuskallisinta on ajatella omien lasteni tulevaisuutta. Ilmastonmuutos tulee parin vuosikymmenen kuluttua muuttamaan maailmaa niin dramaattisesti. En voi kuitenkaan kaataa epätoivoani pienille lapsille, 7-, 8-, 16 ja 18-vuotiaiden isä sanoo.
Juuri omien lasten määrä on yksi väestömääristä murehtineen Sainion ristiriidoista. Hän pitääkin Linkolan ajatuksia nykyään liian jyrkkinä. Eikä hän tahdo olla "tuollainen saatanan fasisti", kuten joku joskus baaripöydän yli huusi. Sainio haluaa pyrkiä suojelemaan sellaista yhteiskuntaa, jossa eläminen on mielekästä ja miellyttävää.
– Olen ihmiskeskeinen, enkä ole valmis siihen julmuuteen, mitä luonnon pelastaminen kaikkineen vaatisi.
Siksi Kirka Sainio sanoo suostuneensa tähän haastatteluun: kertoakseen, että monien kummeksima ilmastonsuojelu voi olla varsin tavanomaista, ja ettei se edellytä edes peseytymistä jäisellä järvivedellä tai itsensä sitomista puuhun.
Vaikka mies näkee tulevaisuuden vähintään pelottavana, hän ei halua asenteensa hyökyvän tuomiona muiden päälle. Sitä paitsi perhe ottaa maailmanparantamisen rennommin kuin isä, ja tuohon uhattomaan arkeen on välillä hyvä tuudittautua mukaan.
– Olen jo nyt aika vanha mies. Ehkä lapseni kysyvät aikanaan, miksette tehneet tarpeeksi. Voin silloin vastata, että sentään yritin.
Taloustutkimuksella teetettyyn ilmastokyselyyn vastasi 1117 ihmistä joulukuun 2017 alkupuolella.
_Täydennetty 3.1.2018 klo 12.15 lisäämällä linkki taustajuttuun _Näin tehtiin Ylen kysely ilmastonmuutoksesta.