Vuoden vaihteessa voimaan astuva työttömyysturvan aktiivimalli seilaa navakassa vastatulessa.
Laki ei ole vielä ehtinyt edes astua voimaan, mutta kansalaisaloite sen kumoamiseksi on ehtinyt jo keräämään vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Lisäksi palkansaajajärjestöt uhkailevat työtaistelutoimilla, ellei lakia peruta.
Mallissa työttömyysetuuksia leikattaisiin väliaikaisesti 4,65 prosenttia niiltä työttömiltä, jotka eivät kolmen kuukauden seurantajaksolla osoita aktiivisuuttaan. Aktiivisuuden voi osoittaa joko pätkätöissä tai osallistumalla työllisyyspalveluihin.
Hallitus toivoo, että malli nimensä mukaisesti aktivoisi työttömiä takaisin työelämään. Lyhytkestoiseen ja osa-aikaiseen työhön patistamalla hallitus pyrkii ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä. Muutoksella tavoitellaan työllisten määrän lisäämistä 8 000 henkilöllä.
Kuinka suuresta leikkauksesta puhutaan?
Leikkaus vastaa yhtä ylimääräistä omavastuupäivää kuukaudessa. Mikäli aktiivisuuden todistaminen ei onnistu, on vaikutus peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavan lompakkoon noin 32,40 euroa kuukaudessa. Kuukaudessa maksettava tuki laskee silloin noin 697 eurosta 664 euroon.
Ansiopäivärahaa saavalla leikkaus on keskimäärin noin 66 euroa ja pienentää kuukaudessa maksettavaa päivärahaa noin 1 420 eurosta 1 353 euroon.
Ansiopäivärahan saajilla vaikutus riippuu työttömyyttä edeltävistä tuloista. Jos työttömyyttä edeltävät tulot ovat olleet 1 000 euroa kuukaudessa vaikutus on noin 38 euroa, 2 000 euron tuloilla noin 58 euroa ja 3 000 euron tuloilla noin 78 euroa.
Samaan aikaan omavastuupäivien määrä työttömyyden alussa tippuu nykyisestä seitsemästä takaisin viiteen. Kyseessä on aiemman heikennyksen peruminen, sillä viime vuonna hallitus nosti omavastuupäivien määrän seitsemään.
Milloin leikkaukset astuvat voimaan?
Ensimmäinen 65 päivän seurantajakso alkaa heti maanantaina. Jos aktiivisuuden edellytys ei täyty sen aikana, alenevat tuet seuraavien 65 työttömyysetuuden maksupäivän ajan. Ensimmäiset leikkaukset tukiin olisivat työttömillä edessä siis huhtikuussa.
Mikäli aktiivisuuden edellytys ei seuraavallakaan seurantajaksolla täyty, pysyy tuki 4,65 prosenttia alhaisemmalla tasolla. Leikkaukset eivät siis tule aiemman, 4,65 prosentin alennuksen päälle. Tuki nousee takaisin alkuperäiselle tasolle seuraavan jakson ajaksi, mikäli työtön täyttää aktiivisuusvaatimuksen.
Aktiivimalli ei koske niitä työttömiä, jotka saavat etuutta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella tai odottavat työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Myöskään esimerkiksi omais- tai perhehoitajia aktiivimalli ei koske.
Miten aktiivisuus osoitetaan?
Työtön voi osoittaa aktiivisuutensa joko tekemällä osa-aikaisia töitä, tienaamalla omalla yritystoiminnalla tai osallistumalla työllistymistä edeltäviin palveluihin.
Työttömyystuen leikkauksen välttää, mikäli kolmen kuukauden tarkastelujaksolla on ollut töissä vähintään 18 tuntia, ansainnut omalla yritystoiminnallaan vähintään 241,04 euroa tai on viiden päivän ajan osallistunut työllistämistä edistäviin palveluihin. Aktiivisuuden muotoja ei voi yhdistää toisiinsa.
Työllistämistä edeltäviin palveluihin lasketaan esimerkiksi työvoimakoulutus, työnhakuvalmennus, omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella ja rekrytointikokeiluun osallistuminen.
Työhakemusten lähettäminen tai esimerkiksi oman harkinnan mukaan työllistämistä edistäville kursseille osallistuminen ei riitä täyttämään aktiivisuuden määritelmää.
Määrittely siitä, mikä kelpaa työllistämistä edistäväksi toiminnaksi, tehdään yhteistyössä TE-toimiston kanssa.
Miksi aktiivimallia vastustetaan?
Malli on herättänyt raivoisaa vastustusta, sillä sen koetaan kohtelevan työttömiä epäreilusti.
Työtön voi periaatteessa seurantajakson aikana pyöriä kuin väkkärä, lähettää lukuisia työhakemuksia ja hakea TE-toimiston järjestämiin koulutuksiin, mutta tukileikkuri saattaa silti heilahtaa.
Työttömien keskusjärjestö pitää mallin suurimpana ongelmana sitä, että työtön ei voi välttämättä vaikuttaa tilanteeseen omalla aktiivisuudellaan.
– Työtä ei ole jokaiselle tarjolla, ja TE-toimistot eivät pysty järjestämään kaikille tarvitseville toimenpiteitä, sanoo Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski.
TE-toimistojen palveluiden saatavuudessa on myös isoja alueellisia eroja. Samasta syystä perustuslakivaliokunta piti lakiesitystä ongelmallisena ja toivoi sen varmistamista, että henkilö, joka tekee kaiken kohtuudella häneltä vaadittavan, ei joudu leikkauksen kohteeksi.
Toimiiko aktiivimalli?
Malli todennäköisesti lisää jonkin verran työllisyyttä, mutta tarkkoja määriä on vaikea arvioida.
Tutkimusten mukaan erilaiset rangaistukset ja niiden pelotevaikutus lyhentää sellaisten työttömien työttömyysjaksoja, joiden mahdollisuus työllistymiselle on alun alkaenkin hyvä, kertoo työvoimapolitiikan tutkija Simo Aho Tampereen yliopistosta.
Tuloksia tästä on saatu erityisesti aktiivisen työvoimapolitiikan Tanskasta, jossa ihmiset ovat laskeneet rimaansa tarjolla olevien työpaikkojen suhteen hieman ennen kuin osallistuminen aktivointitoimenpiteeseen tulee ajankohtaiseksi.
Kääntöpuolena on se, että aktivointitoimenpiteillä ja karensseilla ei ole Ahon mukaan havaittu olevan merkittävää vaikutusta useamman vuoden työttömänä olleisiin. Suomalaisista työttömistä tähän joukkoon kuuluu noin kolmannes.
– Tässä on taustalla ajatus, että olisi olemassa iso joukko työttömiä jotka kaipaavat patistelua. Kaikkiin kohdistuvassa kaavamaisessa aktivoinnissa on se riski, että ihmiset alkavat osallistua toimenpiteisiin joista ei ole heille mitään hyötyä vain välttääkseen leikkauksia, Aho sanoo.
Ahon mukaan hyvin toimiva aktiivimalli vaatisi sekä riittävästi resursseja työvoimapalveluihin että niiden järkevää kohdentamista.
Miten aktiivimallin käy?
Kansalaisaloite aktiivimallin kieltämiseksi keräsi tarvittavan määrän allekirjoituksia, joten aloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta on vasta hyväksynyt lain äänin 103-90. Mikäli laista äänestetään uudestaan, pysyy lopputulos samana, elleivät hallituspuolueiden rivit rakoile.
Oppositio ja työmarkkinajärjestöt tekevät parhaansa hiillostaakseen hallitusta aiheesta. SAK:lainen Teollisuusliitto on ilmoittanut valtuustonsa velvoittaneen liiton valmistautumaan poliittisen lakon valmisteluun. SAK käsittelee asiaa hallituksensa kokouksessa 15. tammikuuta.
Työministeri Jari Lindström (sin.) on myöntänyt, että myös hänen mielestään laissa on epäkohtia, mutta hallitus ei aio perua lakia. Sen sijaan aktiivimallin toteutumista tullaan ministerin mukaan seuraamaan ja lakia korjataan "tarvittaessa".
Lue myös
Työttömän mielestä aktiivimalli on kammottava: "Karenssit alkavat paukkua"