TEL AVIV Israelilainen Mimi Kovo, 87, on pienikokoinen, mutta äänekäs nainen. Kynnet on lakattu kirkkaanpunaisiksi, seinillä on hymyileviä kuvia nuoruuden reissuilta. Kovo laittaa kotonaan Tel Avivin esikaupungissa Kiryat Onossa kahvia ja kulkee ympäri asuntoa pirteästi jutustellen.
Vuosi sitten Kovon elämää hallitsi kipu. Hän kärsii selkäydinkanavan ahtaumasta, joka aiheutti kovia kipuja selästä aina jalkoihin asti. Kotoa oli vaikeaa lähteä, sillä parinkymmenen askeleen kävelyn jälkeen oli jo pysähdyttävä. Se oli eloisalle naiselle vaikeaa.
– Olin vanki kodissani. Etäännyin ystävistäni kivun vuoksi, Kovo kertoo.
Nyt Kovo kertoo löytäneensä avun kannabiksesta valmistetusta lääkkeestä. Lääkitys on jatkunut pian vuoden.
– Nyt herään aamulla ilman kipua ja voivottelua. Astun lattialle ja kävelen, Kovo sanoo.
– Kannabis auttoi minut pystyyn ja antoi minulle itsenäisyyteni, hän jatkaa.
Mimi Kovo ei ole harvinainen tapaus. Israel on ollut jo pitkään yksi kannabiksen lääkekäytön tutkimuksen ja käytön edelläkävijämaista.
Israelissa on tällä hetkellä noin 30 000 potilasta, joilla on lupa käyttää kannabista lääkkeenä. Määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti. Monet heistä ovat Mimi Kovon tapaan vanhempia ihmisiä, mutta joukossa on paljon muitakin.
Israelissa tyypillisin hoitoa saava on syöpään sairastunut potilas. Kannabiksella lievennetään kemoterapiasta aiheutuneita oireita, kuten pahoinvointia.
Lista sairauksista, joiden oireiden lievittämiseen lääkekannabista käytetään Israelissa, on kuitenkin pitkä: MS-tauti, Parkinsonin tauti, diabetes, epilepsia, aids, posttraumaattinen stressihäiriön, raajansa menettäneiden haamukivut ja niin edelleen.
Lääkekannabiksesta toivotaan Israelissa rahakasta vientituotetta. Israelin terveys- ja talousministeriöt suosittelivat elokuussa, että lääkekannabiksen vienti ulkomaille sallittaisiin valtion tarkassa valvonnassa. Haaretz-lehti kertoo viranomaisten arvioineen, että vienti voisi tuoda valtion (siirryt toiseen palveluun)kirstuihin tuottoa jopa 1 miljardista 4 miljardiin dollariin eli noin 840 miljoonasta eurosta noin 3,4 miljardiin euroon.
Samalla valtio on pikkuhiljaa helpottanut lääkekannabikseen myyntiä ja käyttöä rajoittavia sääntöjä.
Myös tutkimuksen saralla Israelissa tapahtuu paljon. Tästä on israelissa pitkät perinteet, sillä täällä on tehnyt työtään kannabistutkimuksen yksi uraauurtavista tutkijoista Raphael Mechoulam.
Jerusalemin heprealainen yliopisto ilmoitti keväällä perustaneensa tutkimuskeskuksen tutkimaan kannabista. Israelilaisilla yksityisillä klinikoilla tehdään jatkuvasti käytännön tutkimusta kannabiksen lääkekäytöstä erilaisten potilaiden kanssa.
Kannabiksen vaikutus perustuu sen sisältämiin kymmeniin kannabioideihin ja satoihin molekyyleihin. Kannabioidit kiinnittyvät aivoissamme oleviin kannabioidireseptoreihin, joiden kautta ne alkavat vaikuttaa aineenvaihduntaamme ja elimistömme toimintaan.
Kannabioidiyhdistelmät vaihtelevat eri lajikkeiden mukaan, joten siksi eri sairauksiin käytetään erilaisia lajikkeita. Kannabiksen päihdyttävyyden aiheuttaa thc-yhdiste. Lääkekäyttöön tarkoitetussa kannabiksessa sitä on yleensä vähemmän kuin päihdekäyttöön tarkoitetussa kannabiksessa.
Asiantuntijat korostavat lääkekäyttöön tarkoitetun kannabiksen eroa päihteeseen. Lääkkeeksi tarkoitetussa kannabiksessa tuotteen sisältö tiedetään paremmin. Myös sen vaikutus on tasaisempaa annostelun vuoksi. Se ei iske elimistöön samanlaisena humauksena kuin huumekäytössä.
Kovo istuu sohvalle hoitajansa Inbal Sikorinin kanssa. Hoitaja mittaa olohuoneen sohvalla pienestä lääkepullosta ruskean, öljyisen tipan teelusikalle.
Kovo kaataa tipan kielen alle, maiskuttaa ja vetää sitten syviä henkäyksiä. Toiset potilaat sekoittavat öljytipan esimerkiksi ruokansa sekaan. Kannabiksesta tehtyjä lääkevalmisteita saa Israelissa myös polttamalla, tabletteina tai höyrynä.
Annoksen jälkeen Kovo syö usein suklaata, sitruunaa ja juo vettä. Lääke saattaa kuivattaa suuta.
Israelissakin kannabiksen lääkekäyttö on tarkoin säänneltyä. Kovo sai luvan lääkekannabiksen käyttöön hoitajansa klinikan kautta. Kivut olivat silloin niin kovat, ettei hän epäröinyt kokeilemista hetkeäkään.
Kovo ottaa tavallisesti noin kolme tippaa päivässä. Välillä annosta on muutettu pienemmäksi, välillä suuremmaksi Kovon elimistön reaktioiden mukaan.
Kannabiksen lääkekäytöllä voi olla haittavaikutuksia, kuten väsymystä, sekavuutta tai huimausta.
Kovon mukaan lääke on vaatinut totuttelua, jotta oppii sopivat määrät ja sen, milloin lääkettä on hyvä ottaa. Hänelle lääke aiheutti alussa esimerkiksi vaikeuksia virtsaamisessa.
– Ajattelen, että ihmisen pitää rakastaa kannabista, jotta se rakastaa sinua takaisin, Kovo sanoo.
Kannabiksen lääkekäyttö voi parhaimmillaan tarjota mahdollisuuksia, samaan aikaan siihen liittyy riskinsä. Kliinistä tutkimusta eri lääkkeiden vaikutuksista on vasta suhteellisen vähän.
Siksi Suomessa – ja monissa muissa maissa – kannabiksen lääkekäytön suhteen on oltu huomattavasti varovaisempia kuin Israelissa. Suomessa myyntiluvan on saanut yksi kannabistuote, jota käytetään helpottamaan MS-taudin aiheuttamia lihaskipuja ja -jäykkyyttä. Sitäkin määrätään vasta viimeisenä vaihtoehtona.
Lisäksi poikkeustapauksissa potilas voi saada erityisluvan lääkekannabikseen esimerkiksi syöpähoitojen oireiden helpottamiseen tai epilepsiaan. Viime vuonna erityislupia myönnettiin noin 200 potilaalle.
Suomalaiset asiantuntijat varoittavatkin, ettei lääkkeiden käyttöönottoa pitäisi kiirehtiä ennen kuin tietoa on riittävästi. Tavallisestikin uuden lääkkeen turvalliseksi toteaminen vie vuosia. Pelkona on ollut, että toiveet uusista lääkkeistä – ja taloudellisista tuotoista – johtavat varomattomaan kiirehtimiseen.
A-klinikkasäätiön ylilääkärin Kaarlo Simojoen mukaan lääkekannabiksen hyödystä verrattuna muihin lääkkeisiin ei ole vielä tarpeeksi näyttöä muuten kuin MS-potilailla.
– On olemassa viitteitä, että siitä voi olla hyötyä muihinkin sairauksiin. Mutta tietoa ei ole vielä tarpeeksi, Simojoki sanoo.
Toisaalta huumeisiin liittyvä lainsäädäntö ja kielteiset asenteet ovat hidastaneet tutkimusta monessa maassa. Kannabis ja myös sen lääkekäyttö herättää ihmisissä voimakkaita tunteita. Sillä on intohimoiset puolestapuhujansa, mutta myös vastustajansa. Asiasta tekee herkän myös se, että kysymys koskee vakavasti sairaita ihmisiä, joiden kärsimykset voivat olla suuret.
**Kannabiksen pitkäaikaisella käytöllä tiedetään olevan haittansa. **Sen jatkuva käyttö voi vahingoittaa esimerkiksi muistia ja kykyä käsitellä monimutkaisia asioita.
Pitkäaikainen käyttö voi myös aiheuttaa osalle potilaista riippuvuutta tai altistaa mielenterveysongelmille, kuten masennukselle tai psykoosille.
Riskit ovat suurimmat erityisesti nuorille, sillä heidän aivonsa eivät ole kehittyneet täysin. Uusien lääkkeiden käyttöönotto onkin vaikeaa hyötyjen ja haittojen punnitsemista.
– Jos MS-tauti on ehtinyt niin pitkälle, on perusteltua kysyä, onko esimerkiksi riippuvuusriskillä merkitystä, Simojoki sanoo.
**Israelissa kannabista käytetään **vakavasta epilepsiasta ja autismista kärsien lasten hoitoon. Se on aiheuttanut eettistä keskustelua, sillä lapsilla riskit ovat tavallista suuremmat.
Kannabis voi helpottaa esimerkiksi epilepsiasta kärsivien rajuja kohtauksia, mutta samalla se voi vaikuttaa heidän aivojensa kehitykseen.
– Näissä tilanteissa hyödyn ja haitan punnitseminen on todella vaikeaa. Jos vastakkain ovat toistuvat kohtaukset ja toisaalta aivojen kehitys, se on eettisesti todella vaikea kysymys, Simojoki sanoo.
Vanhusten hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja Inbal Sikorin on ollut vuosia kannabiksen lääkekäytön voimakas puolestapuhuja Israelissa. Kaikki alkoi, kun hän näki vuonna 2009 dokumentin lääkekannabiksesta.
Sikorin työskenteli vanhainkodissa, joten hän halusi selvittää, olisiko lääkkeestä apua hänen potilailleen kipuun, unettomuuteen ja masennukseen. Sikorin otti yhteyttä lääkekannabista valmistavaan israelilaiseen yritykseen Tikum Olamiin.
Sikorin perusti klinikan, joka hoiti vanhuksia kannabiksesta valmistetuilla lääkkeillä ja keräsi samalla uutta tietoa.
– Ihmiset alkoivat voida paremmin, heistä tuli rauhallisempia eikä elämä ollut vain kipua, Sikorin kertoo.
Nykyään hän on Tikum Olam -yrityksen palkkalistoilla. Yrityksellä on Israelin vanhin kannabishoitoihin keskittynyt klinikka. Vierailessamme klinikan tiloissa Tel Avivin kaupungissa näemme niin kurkkusyöpään sairastuneen nuoren naisen kuin jalkansa Gazan vuoden 2014 sodassa menettäneen miehen.
Kääriessään lääkeannostaan mies kertoo kannabiksen auttavan niin haamukipuihin kuin unettomuuteen.
**Israelissakaan kannabisvalmisteet eivät yleensä ole ensimmäinen hoitovaihtoehto. **Sikorinin mielestä se on ongelma, sillä silloin sairaus on ehtinyt edetä jo pitkälle. Hänkään ei suosittele kannabiksesta valmistettuja lääkkeitä kaikille, kuten esimerkiksi nuorille tai mielenterveysongelmista kärsineille.
Sikorinin mukaan tärkeää on tehdä hoidot varovaisesti ja valvotusti. Hänen klinikallaan hoidot aloitetaan ensin pienistä määristä niin, että vaikutuksia seurataan tarkasti. Alkuvaiheessa Sikorin on yhteydessä potilaisiin kahdesti viikossa. Jos hoito lähtee sujumaan, yhteydenpito harvenee riippuen potilaan tilanteesta.
Vaikutukset kirjataan ylös, sillä niitä käytetään lääkekannabiksesta tehtävissä tutkimuksissa.
**Kovon tuttavapiirin reaktiot **lääkitykseen ovat olleet monenlaiset. Toiset ovat olleet kannustavia, toiset varoitelleet haittavaikutuksista.
– Oletko hullu? Aloitat myös muiden huumeiden käytön, Kovo kertoo joidenkin varoitellen häntä.
Kovo on tyytyväinen. Hän kertoo, että lääke on helpottanut myös hänen lastensa elämää. Seinää koristaa iso valokuva edesmenneestä aviomiehestä Yossista. Hänen kuolemastaan on jo yli kolme vuotta, mutta Mimi Kovo kirjoittaa miehelleen vieläkin kirjeitä.
Yhteinen elämä oli kovaa työtä perheen omistamassa lihakaupassa, mutta silti onnellista. Kovo tarttuu toimittajaa polvista ja katsoo silmiin.
– Tiedätkös, olen onnellinen nainen. Olen saanut elää onnellisen elämän.
Aiheesta lisää: