Suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut talouskriisin aikaisista luvuista. Ylen Taloustutkimuksella teettämän tuoreen kyselyn mukaan 59 prosenttia suomalaisista pitää ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana.
Kun suomalaisilta kysyttiin edellisen kerran ilmastonmuutoksesta vuonna 2012, elettiin keskellä talouskriisiä. Yt-uutisissa puhuttiin kerrallaan tuhansista työpaikoista. Tuolloin vain 23 prosenttia suomalaisista katsoi ilmastonmuutoksen olevan erittäin vakava ongelma.
Talouskriisin kynnyksellä vuonna 2008 vastaava luku oli 43 prosenttia.
– Sillä on varmasti merkitystä, miten taloudessa menee, mutta toisaalta näen, että tässä on tullut koko ajan vankempaa todisteaineistoa tiedemaailmalta ja havaintoja siitä, miten tässä globaalisti mennään eteenpäin, sanoo professori Jyri Seppälä.
Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajana työskentelevä Seppälä uskoo, että tulevaisuudessa talouden suhdanteilla on pienempi merkitys ihmisten ilmastoasenteisiin. Ilmastonmuutoksesta on tullut niin iso uhka, ettei sitä voi enää ohittaa. Ei, vaikka oma työpaikka olisi epävarma.
Koulutettu kansa luottaa tutkittuun tietoon
Suomalaisten näkemys ilmastonmuutoksen vakavuudesta on seurausta niin korkeasta koulutustasosta kuin luottamuksesta yhteiskuntaan ja tieteeseen, Seppälä arvioi. Suomalaiset ymmärtävät, ettei tiedeyhteisön viestejä voi haastaa omilla mielipiteillään.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat myös heijastuneet uudella tavalla suomalaisten elämään. Pakolaiskriisi antoi esimakua siitä, mitä on luvassa, kun elinkelpoiset alueet pienenevät ja ihmiset lähtevät suurin joukoin liikkeelle pysyäkseen hengissä.
– Meillä ymmärretään, että ilmastonmuutoksen seuraukset ovat muutakin kuin se, että meillä ei ole enää lunta, Seppälä toteaa.
Ilmastokyselyn perusteella suomalaiset ovat sisäistäneet ilmastotutkijoiden päätelmän, että ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen toimista. Vain kaksi prosenttia suomalaisista tyrmää täysin ihmisen roolin ilmastonmuutoksessa.
Sen sijaan lähes joka viides suomalaisista uskoo, että ilmastonmuutoksesta koituu Suomelle enemmän hyötyä kuin haittaa. Mahdolliset hyödyt voivat kuitenkin jäädä hyvinkin lyhytkestoisiksi, Seppälä painottaa.
Suomalaisten luontosuhde yhä vahva
Kasvavan huolen ilmastonmuutoksesta voi nähdä myös merkkinä suomalaisten perinteisestä luontosuhteesta.
– Kansainvälisesti verrattuna suomalaisilla on yhä sangen vahva luontosuhde, vaikka tietysti muutosta on viime vuosikymmeninä tapahtunut. Esimerkiksi sidos vuodenaikoihin elää näillä leveysasteilla enemmän kuin joissain muissa kolkissa maapalloa, kertoo tutkijatohtori Panu Pihkala.
Ympäristöahdistusta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa tutkiva Pihkala uskoo, että epävakaita talvia surevat suomalaiset hahmottavat ilmastonmuutoksen kokonaiskuvan, eivätkä vedä suoria johtopäätöksiä yksittäisistä sääilmiöistä.
Kokonaiskuvan hahmottaminen ei kuitenkaan ole miellyttävää, vaan se herättää monessa ahdistusta ja voimattomuuden tunnetta.
– Esimerkiksi monet vanhemmat kokevat aika vahvoja ja rankkoja tunteita siitä, minkälaisessa maailmassa lapset ja lapsenlapset joutuvat elämään. Silloin mukaan astuu helposti myös syyllisyyttä ja häpeää jonkinlaisena sekoituksena. Että olemmeko me varhaisemmat sukupolvet olleet kelvottomia, kun lapsemme ja lapsenlapsemme joutuvat elämään huonommissa olosuhteissa, Pihkala kuvailee.
Ehkä osittain tästä syystä valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Etenkin naiset ovat sitä mieltä, että Suomen ei pidä jäädä odottamaan muiden toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Miehet suhtautuvat nihkeämmin edelläkävijän rooliin.
Joka kymmenes nuori ei murehdi ilmastonmuutoksesta
Ylen Taloustukimukselle teettämään kyselyyn haastateltiin 1 117 suomalaista. Pieni yllätys oli, että erityisesti nuorissa oli paljon heitä, jotka eivät ole huolissaan ilmastonmuutoksesta.
Ilmastonmuutosta vähäisenä ongelmana pitävien joukossa 18–24-vuotiaat olivat suurin ryhmä. Heistä 9 prosenttia katsoo ilmastonmuutoksen olevan vähäinen ongelma, kun 25–34-vuotiaiden kohdalla vastaava luku on 4 prosenttia. Kummastakin ikäjoukosta löytyi 4 prosenttia vastaajia, joiden mukaan ilmastonmuutos ole ongelma lainkaan.
Tutkijatohtori Panu Pihkala arvelee, että nuoret vielä hakevat kantojaan.
– Osa lähtee rohkeasti muuttamaan elämäntapaa ja hakemaan erilaista elämisen muotoa. Ja sitten osa taas lähtee siihen suuntaan, että vähätellään ja torjutaan ongelmaa.
Pihkala muistuttaa, että ihmisen murheen määrä on rajallinen, eli kaikesta ei voi kantaa huolta.
– Tätä voi osittain pitää vähän lohdullisenakin asiana. Ei pidä syyllistää itseään siitä, että ei voi kaikkiin maailman murheisiin vaikuttaa. Mutta samalla on tietysti hyvin ongelmallista, jos se murhevarasto aina täyttyy muilla asioilla niin, ettei ilmastonmuutokseen hillintää riitä energia. Se on vaarallinen tilanne.
Katso myös
Näin tehtiin Ylen kysely ilmastonmuutoksesta
Talvet pilvistyvät ja synkistyvät – ilmastonmuutos lisää kaamosrasitusta
Kun ympäristö tuhoutuu – miten elää sovussa ympäristöahdistuksen kanssa?