Sulaoja ympäristöineen on kulttuurihistoriallisesti merkittävä saamelaisten pyhä lähde ja muinaismuistolain suojaama kiinteä muinaisjäännös. Alueelle on jo useita kertoja haluttu rakentaa vedenpullottamo, joka hyödyntäisi lähteen vettä.
Edellinen vedenpullotushanke peruuntui keväällä 2017, jolloin Metsähallitus hylkäsi utsjokelaisten hakijoiden maanvuokraushakemuksen vedoten muinaismuistolakiin.
– Kohde on liitetty muinaisjäännösrekisteriin vuonna 1989. Muinaismuistolaki kieltää lähtökohtaisesti kajoamisen kiinteisiin muinaisjäännöksiin, tiedotti Metsähallitus hakijoille keväällä.
Uusi hakemus heti perään
Hakemuksen hylkääminen ei lannistanut Sulaojan vedenpullottamosta haaveilevia. Uusi maanvuokrahakemus on allekirjoitettu kesäkuussa 2017, noin kuukausi sen jälkeen, kun Metsähallitus edellisen kerran ilmoitti, ettei vuokraa maata vedenpullotushanketta varten.
Joulukuussa Metsähallitus lähetti uuden maanvuokraushakemuksen lausuntokierrokselle. Hakemus koskee vedenottoa Utsjoen Karigasniemen Sulaojan valuma-alueelta, sekä vedenpullottamon ja tarvittavien lisärakennusten rakentamista Sulaojalle.
Aiempi hakemus käsitti 3,25 hehtaaria, ja vuokrattava maa-alue sijaitsi osittain suojellulla muinaisjäännösalueella. Uusi hakemus käsittää 2,7 hehtaarin suuruisen alueen.
– Haettu vuokra-alue sijaitsee nyt suojelualueen ulkopuolella, entisellä soramonttualueella, ja se on hieman kauempana tästä varsinaisesta lähteestä. Lisäksi vedenottoa varten porattavat porausreiät tulisivat vuokra-alueen sisälle. Nämä ovat suurimmat erot edelliseen hakemukseen verrattuna, kertoo Metsähallituksen Kiinteistökehityksen maankäyttöasiantuntija Tuomo Kokkoniemi.
Hakijana saamelaisten henkilöiden kesken perustettava osakeyhtiö
Maankäyttöhakemus on lähetetty perustettavan saamelaisosakeyhtiön nimissä. Vuokra-ajaksi esitetään 25 vuotta. Hakijoiden puolesta asiaa hoitaa utsjokelainen Veikko Porsanger.
– Viime vuonna hakemamme maa-alue kuului Metsähallituksen niin sanottuun luontopalveluiden taseeseen, ja siellä on erilainen tapa, miten maata voidaan vuokrata, ja kuinka tarkasti pitää selvittää kaikki kasvit ja muut sellaiset. Nyt hakemamme maa-alue kuuluu yritystalouden taseeseen. Se on vanha soramonttu ja käsiteltyä maata, joten siellä ei ole sellaisia kasveja, joita voisi vahingoittaa, kertoo Porsanger.
Viime vuonna alueelle suunniteltiin 100–200 neliömetrin suuruista rakennusta. Uudessa suunnitelmassa arvio pullottamon ja mahdollisten lisärakennusten laajuudesta on noin 350 neliömetriä. Porsangerin mukaan arviota on suurennettu, jotta sopimusta ei tarvitse erikseen muuttaa, mikäli laajennukselle syntyy tarvetta.
Edellä mainittuja muutoksia lukuun ottamatta vedenpullotushankkeen suunnitelmat eivät muuten poikkea viime vuodesta. Vettä on suunniteltu otettavaksi 20–30 kuutiota vuorokaudessa, ja pullottamon arvellaan työllistävän 4–6 henkilöä.
Sulaojan puolustajat eivät aio luovuttaa: "Maa kuuluu alueen suvuille"
Tämä on kolmas kerta, kun pohjavedenottoa Sulaojan lähteen alueelta suunnitellaan. Ensimmäisen kerran, vuonna 2001, suunnitelmista vastasi Utsjoen kunta. Tuolloin suunnitelmissa oli pullottaa pohjavettä 1 300 kuutiota vuorokaudessa.. Metsähallitus vuokrasi alueen kunnalle toimintaa varten, mutta lopulta Utsjoen kunta kuitenkin vetäytyi hankkeesta sen kohtaaman vastustuksen vuoksi.
Utsjokelainen Kirsti Paltto on yksi heistä, joka on alusta lähtien vastustanut suunnitelmia. Hän ei ole hyvillään uudestakaan pullotushankkeesta. Palton mielestä sillä ei ole merkitystä, että vuokra-alue on rajattu suojelualueen ulkopuolelle.
– Se on saamelaisten pyhä alue, ja sen maat kuuluvat niille suvuille, jotka ovat siellä porojen kanssa eläneet. Vesi otetaan samasta paikasta ja se vaikuttaa lähteeseen, oli pullottamo sitten kilometrin tai kahden päässä, sanoo Paltto.
Paltto näkee, että myös itse pullottamorakennus vaikuttaa ympäristöön.
– Ja voi jopa kokonaan pilata sen.
Veikko Porsangerin mielestä vuokraukselle ei pitäisi vuokra-alueen uudelleenmäärittelyn jälkeen olla estettä. Porsanger vähät välittää puheista lähteen pyhyydestä.
– Tokihan voi kaikenlaisilla luuloilla ja uskoilla perustella mitä vain, mutta jos maailma niin pyörisi, ei täällä olisi mitään, eikä kukaan voisi tehdä mitään. Utsjoen kunta kuitenkin tarvitsee yrityksiä ja lähivuosina yhä enemmän ja enemmän, jos aikoo pärjätä, sanoo Porsanger.
Metsähallitus: "Saamelaisyhteisön näkemyksellä on merkitystä"
Vedenpullottamon vaikutuksia veden määrään ja ympäristöön on selvitetty jo edellisillä kerroilla, kun pullotushanke on ollut vireillä.
– Näiden aiempien selvitysten osaltahan tiedetään hyvin tarkkaan Sulaojan alueen vahva kulttuurihistoriallinen merkitys saamelaisyhteisölle ja tietenkin tämäkin asia otetaan huomioon siinä vaiheessa, kun tehdään päätöstä, vuokrataanko maa-aluetta vai ei. Tietenkin siihen vaikuttaa myös lausunnot, joita on eri tahoilta pyydetty, sanoo Tuomo Kokkoniemi Metsähallituksesta.
Kokkoniemi lisää myös, että vaikka haettu maa-alue on suojelualueen ulkopuolella, se on kuitenkin yhä samalla Sulaojan pohjavesialueella.
– Ja kyllä sillä on merkitystä, mikä on saamelaisyhteisön näkemys asiaan, painottaa Kokkoniemi.
Hakija: "Sulaojalla on markkina-arvoa, ja se on lähellä tietä"
Veikko Porsangerin mielestä pullottamolla ei pitäisi olla suurta merkitystä pohjavesialueeseen.
– Määrät, mitä meillä on tarkoitus siitä ottaa, ovat hyvin pieniä siihen nähden, mitä lähde tuottaa. Tietenkin sillä on markkina-arvoa, että kyseessä on Euroopan suurin luonnonlähde. Vettä kyllä löytyy vaikka mistä, mutta se on erilaista vettä ja sen markkinointiin on erilaiset kriteerit, kuin mitä on lähdevedellä, sanoo Porsanger.
Porsangerin mielestä Sulaojan lähteellä on myös hyvä sijainti pullottamosuunnitelmiin nähden, sillä se on lähellä tietä.
– Siksi haluan pitää siitä [suunnitelmasta] kiinni.
Hanketta on vastustettu sillä perusteella, että kyseessä on saamelaisten pyhä paikka. Hakijat puolestaan korostavat hakemuksessaan, että kyseessä on saamelaisten henkilöiden kesken perustettava osakeyhtiö.
– Sitten jos eivät saamelaiset saa valtion mailla tehdä mitään, eivätkä saa minkäänlaisia mahdollisuuksia, asia on sitten käsitelty ja täällä saavat kaikki yritykset lopettaa toimintansa. Täällä on kuitenkin luonto tärkein luonnonvara. Jos me emme sitä voi hyödyntää mitenkään, mitä mahdollisuuksia meille sitten jää, kysyy Porsanger.
Kirsti Palton mielestä sillä ei ole merkitystä, ovatko hakijat saamelaisia vai eivät, ja kyseenalaistaa myös valtion omistusoikeuden Sulaojan maille.
– Jos sellainen alue halutaan pilata ja myydä, josta ei tiedetä, kenelle se kuuluu, pitää se ensin tutkia todella laajasti, sanoo Paltto.
Viime keväänä hankkeen vastustajat muun muassa osoittivat mieltä pullottamohankkeen yleisötilaisuudessa ja keräsivät nimiä adressiin. He eivät aio luovuttaa tälläkään kertaa.
– Monet ovat jo ilmoittaneet, että he ovat mukana puolustamassa Sulaojaa ja vastustamassa sen myymistä. Kyllä siitä jonkinlainen liike tulee vastaan, vakuuttaa Kirsti Paltto.
Millainen yritystoiminta saamelaisalueelle sitten sopii? Kirsti Palton mielestä toiminnan tulee kunnioittaa luontoa.
– Saamelaisalue on todella herkkää aluetta, sitä ei sovi kovasti myllätä, koska sen uudistuminen on niin hidasta. Saamelaisalueellahan porot ja poronhoitajat tarvitsevat luontoa. Siksi sellainen toiminta sopii alueelle, joka kunnioittaa luontoa ja ottaa sen huomioon, kertoo Paltto.
Lausuntoaika päättyy tammikuun lopussa
Metsähallitus pyytää lausuntoja maanvuokrahakemuksesta Saamelaiskäräjiltä, Saamelaismuseo Siidalta, Paistunturin paliskunnalta, Utsjoen kunnalta ja ELY-keskukselta. Lausuntoaika päättyy 31.1.2018.
Tuomo Kokkoniemi arvioi, että Metsähallitus päättää helmikuussa, miten asian kanssa edetään.
– Lausuntojen, sekä jo selvitettyjen materiaalien ja edellisten lausuntojen perusteella sitten arvioidaan, miten edetään, ja onko tarvetta lisäselvityksille, kertoo Kokkoniemi.
Kokkoniemi muistuttaa, että Metsähallituksen rooli on vuokrata maa, kun taas Aluehallintovirasto on pullotushankkeen varsinainen lupaviranomainen.
Päivitetty 2.1.2018 klo 8.40: Kirsti Palton kuva otettu pois.