Helmikuu 2022. Sai Noi, Nonthaburi, Bangkok, Thaimaa.
Lokit kirkuvat parveillessaan kaatopaikan yllä. Hiljaiselle tehtaalle johtaa mutainen tie.
Kourallinen tehdastyöläisiä pyörii tupakoimassa ja selaamassa kännykkäänsä.
Aluetta reunustaa repaleinen muoviaita ja maassa lojuu roskia.
Täällä toimii suomalaisen toimitusjohtajan pyörittämä yritys, Corsair Group, joka kertoo pelastavansa maapallon muovijäteongelmalta – yhdessä juuri sinun kanssasi.
Yrityksen mainosmateriaalien mukaan tehtaassa käsitellään öljyksi joka viikko 125 tonnia muovijätettä. Yhteensä sinivalaan painon verran.
Avustajamme vieraillessa Sai Noissa näkymä oli toisenlainen kuin sosiaaliseen mediaan julkaistuissa materiaaleissa. Juuri mitään ei näytä tapahtuvan.
Ylen MOT-toimituksen ja Columbian yliopiston Journalism Investigations CJI:n selvitys kertoo, kuinka joukko verkostomarkkinointi- ja yritysmaailman osaajia rakensi houkuttelevalta kuulostavan yritysidean. Pääarkkitehtien joukossa oli kourallinen pyramidihuijaus OneCoinin riveissä vaikuttaneita henkilöitä. He yhdistivät ihmisten kasvavan innon kryptovaluuttaa ja luonnon suojelemista kohtaan. Ideaa alettiin kaupata verkostomarkkinoinnin avulla.
Sama idea on esitelty yleisölle useilla eri nimillä.
Tällä hetkellä Italiassa poliisi kertoo tutkivansa Corsair Groupia mahdollisena pyramidihuijauksena. Myös MOT:n haastattelemat asiantuntijat pitävät yrityksen menetelmiä epäuskottavina.
Corsair Groupin toimitusjohtaja Jussi Saloranta vakuuttaa toiminnan olevan kestävällä pohjalla.
– Jos joku ajattelee, että olemme jollain tavalla huijaus tai rikollista toimintaa, niin niiden ihmisten mielissä on jotain väärin. Tulokset puhuvat puolestaan. Olemme yksi maailman nopeimmin kasvavista yhtiöistä, jotka taistelevat muovijäteongelmaa vastaan.
Markkinointia muovia tonkivien eläinten kuvilla
Corsair kertoo kierrättävänsä jätemuovin pyrolyysimenetelmällä. Menetelmä toimii näin: Muovi kuumennetaan hapettomassa tilassa. Seurauksena syntyy öljyä, jota voidaan käyttää yrityksen mukaan polttoaineissa ja jatkossa uusien muovituotteiden valmistuksessa.
Yritys kertoo keräävänsä jätteen muun muassa viereisiltä kaatopaikoilta, omasta jätteenkäsittelylaitoksestaan, kymmenistä Bangkokin keskustassa sijaitsevista keräyspisteistään, yhteistyöyrityksiltään ja paikallisilta kalastusyhdistyksiltä.
Yritys kertoo verkkosivuillaan poistaneensa yli 12 miljoonaa kiloa muovia ympäristöstä ja noin 2500 ihmisen kompensoineen muovijalanjälkensä koko elämänsä ajalta. Väitteitä on vaikea todentaa.
Yrityksen somepostaukset hehkuttavat mahdollisuutta maailmanparannustalkoisiin. Instagram-fiidissä esiintyvä muovijätteen seassa uiva kilpikonna ja jätekasoja tonkivat elefantit tehostavat sanomaa.
"They deserve a cleaner future too!"
Mitä mieltä menetelmän uskottavuudesta ovat asiantuntijat?
Ympäristöneuvos: "Ei kuulosta fiksulta"
Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Magnus Cederlöf naurahtaa kuultuaan Corsair Groupista.
– Konseptina tämä kuulostaa erikoiselta ja kaukaa haetulta.
Cederlöf ei pidä hitaaseen polttoon perustuvaa pyrolyysia nykytiedon valossa erityisen hyvänä tapana jatkojalostaa muovia.
– Se syö paljon energiaa, joka tietenkin aiheuttaa kustannuksia. Kun muovista valmistetaan öljyjä, polttoaineet ovat pian päästöinä taivaan tuulissa. Se ei ole pitkäikäinen ratkaisu tai vähennä fossiilisen energian käyttöä.
Cederlöfin mukaan olisi muita fiksumpia tapoja saada muovi ekologisesti uusiokäyttöön. Materiaalina hyödyntäminen on hänen mukaansa aina luonnon kannalta parempi vaihtoehto.
Corsairin toimitusjohtaja Saloranta sanoo, että jatkossa uusien yhteistyökumppanuuksien myötä yrityksen valmistama öljy tullaan käyttämään 100-prosenttisesti uusien muovituotteiden valmistukseen.
Vaihdossa muovijalanjäljen hyvittämisestä Corsair tarjoaa asiakkailleen omaa CSR-nimistä tokeniaan. Termi on vaikeasti avattavissa, mutta token on eräänlainen kryptovaluutan yksikkö tai digitaalinen poletti.
Toimitusjohtaja Saloranta sanoo, että kyseessä on tarkemmin sanoen digitaalinen kuitti siitä, että muovijäte on poistettu ympäristöstä. Suomenkielinen termi olisi hänen mukaansa muovipäästövähennysyksikkö, eli plastic credit.
Suomessa on Corsairin mukaan muutamia satoja asiakkaita ja verkoston jäseniä. Maailmanlaajuisesti heitä on yrityksen mukaan vähän yli 40 000.
Verkostoon on kertynyt jäseniä vuodesta 2018 asti.
Espanjassa asuva Therese Rosenberg ja brittiläinen Carey Ravden kuuluvat varhaisiin sijoittajiin. He kuulivat muovijalanjäljen hyvittämisestä ensimmäistä kertaa ystävältään.
Tuolloin heille kerrottiin yrityksen omasta lohkoketjusta ja Ravden suostuteltiin mukaan lupauksilla 30-kertaisista tuotoista
– Tekisin mitä vain auttaakseni planeetan pelastamisessa. Se kuulosti fantastiselta, Ravden kertoo.
Molemmat innostuivat ja sijoittivat: Ravden 6000 euroa ja Rosenberg 600 euroa. Ongelmat valkenivat pian.
– Hieno idea sokaisi minut, Rosenberg myöntää.
Yhtiön johtoryhmän jäseneksi esittäytynyt Jussi Saloranta kertoi sijoittajille lähettämässään sähköpostissa, että lohkoketjussa on vikaa, mutta syytä huoleen ei ole. Myöhemmin selvisi, ettei lohkoketjua ikinä saatu toimimaan. Johto neuvoi asiakkaitaan vaihtamaan yritykseltä ostetut kryptovaluutat toiseen. Niilläkään ei kuitenkaan ollut käytännössä mitään arvoa.
Rosenberg googlasi yhden yrityksen johtohahmoista ja sai tietää tämän OneCoin-menneisyydestä.
– Tajusin, miten tyhmä olin ollut, hän sanoo.
Yksityisasiakkaiden lisäksi Corsairilla on yritysasiakkaita. Yksi heistä antoi haastattelun. Amsterdamilainen mehubaarin omistaja kertoi hyvittäneensä muovijalanjälkensä maksamalla 500 euroa. Hän uskoi yritykseen.
Mitä neljän vuoden aikana on tapahtunut ja keitä idean taustalla on?
Kryptovaluutta OneCoinin kulissit kaatuivat lopullisesti pyramidihuijauksen paljastumisen myötä. Pelkästään suomalaiset sijoittivat OneCoiniin 40 miljoonaa euroa. Maailmanlaajuisesti sijoitusten summa pomppaa miljardiluokkaan.
Katso ohjelma: OneCoin - Jättihuijauksen suomalaisuhrit
Huijauksen riveissä toimineet jäivät pohtimaan: Mitä seuraavaksi?
Nattchaphan Sornsirenan ja Staffan Libäck päätyivät yhteisten bisnesten pariin.
He perustivat yrityksen nimeltä Orientum. Siinä oli kyse kiinteistöistä ja omasta kryptovaluutasta, mutta pian suunnitelma vaihtui.
Mukaan tuli verkostomarkkinoinnin konkareita ja lohkoketjuteknologian ammattilaisia.
Yksi heistä oli Frank Ricketts, joka niin ikään on ollut mukana OneCoinissa. Hänen nimensä mainitaan OneCoinia koskevissa oikeuden dokumenteissa.
Myös MOT:n hallussa olevat OneCoinin sisäiset sähköpostit osoittavat Sornsirenanin, Libäckin ja Rickettsin yhteydet pyramidihuijaukseen. Sornsirenan ei vastannut kysymyksiin yhteydestään OneCoiniin. Libäck ja Ricketts eivät vastanneet MOT:n haastattelupyyntöön.
Joukkoon tittelillä ”real estate advisor” saatiin myös suomalainen Jussi Saloranta. Saloranta ei ole tunnettu saavutuksistaan luonnonsuojelun saralla. Hän on kiinteistöalalla toiminut bisnesmies ja sarjayrittäjä, joka on markkinoinut myös vapaaotteluja.
Saloranta oli tehnyt bisnestä Libäckin kanssa myös aiemmin (siirryt toiseen palveluun). Ikaros Groupin yökerhohanke Thaimaassa johti poliisitutkintaan, mutta ei syytteisiin.
Orientumin suunta muuttui, kun mukaan saatiin thaimaalainen insinööri, joka oli kehittänyt vuosikymmeniä pyrolyysiprosessia yrityksessään nimeltä Sepco. Hän oli etsinyt jo pitkään sijoittajia laajentaakseen toimintaansa.
Saloranta halusi kaupallistaa pyrolyysiprosessin, Sornsirenan, Libäck ja Ricketts yhdistää siihen verkostomarkkinointia. Salorannan mukaan verkostomarkkinoinnin kautta oli tarkoitus rahoittaa uusia muovinkäsittelylaitoksia ja kryptovaluuttaa käyttää öljyn myynnissä.
Orientumin jälkeen idea ja sitä myyvä verkosto on tunnettu Cloud Horizonina, Ecovona ja Amplivona.
Tänä päivänä Corsair Group henkilöityy vahvasti sen toimitusjohtajaan. Salorannan nimi liitetään poikkeuksetta Corsairin somepostauksiin. Lisäksi hän esiintyy yrityksen mainosvideoissa ja tietoiskuissa kertojan roolissa.
Usein hän vastuuttaa katsojiaan:
”Aloitamme siivoamalla ensin omat sotkumme.”
Verkoston jäsen: ”Puhdistamme tätä maapalloa”
Verkostomarkkinointi on tiivis osa Corsairin toimintaa. Verkoston jäsenet myyvät paketteja, jotka väitetysti kattavat asiakkaan muovinkulutuksen eri vuosi- ja kilomääriltä. Corsairin verkkosivuilla kerrotaan, että muovijalanjälkensä on hyvittänyt yksi suomalainen yritys, pääkaupunkiseudulla toimiva kuntosali.
Verkoston pitkäaikaisia jäseniä asuu Suomessa, mutta heitä on hankala löytää. MOT onnistui saamaan haastatteluun heistä yhden.
Aino vastaa puhelimeen Pohjois-Suomessa. Hän on pitkän linjan verkostomarkkinoija, joka kauppaa myös muovijalanjäljen hyvittämistä.
Emme käytä jutussa Ainon oikeaa nimeä, sillä hänen roolinsa verkostossa on pieni.
Aino kertoo olevansa erityisesti huolissaan luontoon ja ihmisten elimistöön päätyvistä mikromuoveista.
– Kun katsellaan näitä kaiken maailman paiseohjelmia: Mistä johtuvat kaukoidän ihmepaiseet? Uskon, että jos lähdettäisiin oikein tutkimaan, niin voisi olla, että mikromuoveilla on vaikutus ihmisen terveyteen, hän sanoo.
Ainon mukaan myynti tapahtuu pääasiassa oman kaveri- ja tuttavapiirin sisällä. Nyt edustajat voivat tarjota palvelua myös yrityksille. Verkoston jäsenet eivät hänen mukaansa ”lähde laukkaamaan ovelta ovelle kuten lähetyssaarnaajat”.
– Kun saamme ihmisiä mukaan, saamme lisää muovinkäsittelylaitoksia ja öljyä. Toimintamme perustuu siihen, että puhdistamme maapalloa, hän toteaa.
Aino myöntää, että kryptovaluutat herättivät hänenkin mielenkiintonsa.
– Ne ovat tulevaisuutta, vaikka suurin osa suomalaisista ei usko niihin, hän pohtii.
Aino kertoo hyvittäneensä muovijalanjälkensä jo neljä vuotta sitten, vuonna 2018. Hän kuuluu siis Suomen ensimmäisiin itsenäisiin edustajiin. Viimeiset pari vuotta ovat olleet Ainon mukaan hiljaiseloa.
– Tässähän vähän kävi näin, että porukka vaihtui tuolla, tuota… Tai sanotaan, että yritystä on kehitetty hurjasti. Nyt puhutaan Corsairista ja muovikrediiteistä. Nyt mennään siihen suuntaan niin kuin sen pitää ollakin.
Pyramidihuijausta tutkinut: ”Ei mitään logiikkaa”
Jo perustamisvaiheessa mukana olleet työntekijät havaitsivat johdon hällä väliä -asenteen hankkeensa teknistä osa-aluetta kohtaan. Yksi heistä oli Orientumin lohkoketjuasiantuntijaksi palkattu itävaltalainen Robert Schwertner.
– Kaikki perustui rahan keräämiseen. Kukaan ei välittänyt teknologiasta, Schwertner kertoo.
Hän kertoo jättäneensä firman saatuaan tietää johdon OneCoin-kytköksistä.
Vuosien aikana projektin ovat jättäneet myös monet muut asiantuntijat ja työntekijät, kuten verkostoa rakentamassa ollut Nattchapan Sornsirenan.
Pyrolyysitekniikan thaimaalainen kehittäjä ei koskaan saanut hänelle uusiin tuotantoyksiköihin luvattuja rahoja ja lopetti yhteistyön Cloud Horizonin kanssa.
MOT on pyytänyt myös virtuaalivaluuttaan perehtyneitä tekniikan asiantuntijoita arvioimaan Corsairin toimintaa.
– Melkoinen sekasotku. Tähän on yritetty ympätä kaikkea mahdollista. Yrityksen verkkosivuillakaan ei kerrota tarkkaan, miten verifioidaan, että vastaava määrä muovia on poistunut luonnosta, Petteri Järvinen tiivistää tutustuttuaan Corsairin toimintaan.
Järvinen tarkastelee kokonaisuutta tietotekniikka-asiantuntijan silmin. Hän on kirjoittanut tietokirjan pyramidihuijaukseksi paljastuneesta OneCoinista. Massiiviset kryptohuijaukset eivät jääneet OneCoiniin. Kryptovaluutat ovat tänä päivänä yleisesti sijoitushuijausten syöttejä.
Lue lisää kryptovaluuttahuijauksista:
Corsairin idea on Järvisen mielestä paitsi sotkuinen, myös bisnesideana “loistava ja nerokas” yhdistäessään luonnon pelastamisen ja kryptot.
Toimintalogiikka herättää kuitenkin ison kysymyksen:
– Mihin tokenia ja lohkoketjua edes tarvitaan? Pohjimmiltaanhan siinä ei ole mitään logiikkaa, eikä näin tehdä esimerkiksi hiilikompensaatioiden kohdalla.
Keskusrikospoliisin (KRP) rahanpesun selvittelykeskuksen Patrik Elias Johansson tekee saman huomion. Johansson toimi kesäkuuhun asti KRP:n virtuaalivaluutta-asiantuntijana.
KRP ei kommentoi, liittyykö Corsair Groupiin meneillään olevia tai jo päättyneitä rikostutkintoja.
Italiassa poliisi vahvistaa Ylelle tutkivansa yritystä edelleen huijauksena.
Kuluvan vuoden tammikuussa Italian finanssivalvonta Consob katsoi Corsairin verkkosivujen markkinoivan luvattomia sijoituspalveluja ja esti sivuille pääsyn. Consob vahvistaa, että sivut ovat edelleen suljettuina italialaisilta käyttäjiltä.
Italian poliisin lehdistötiedotteen mukaan poliisi on muun muassa suorittanut etsintää verkoston italialaisen johtohahmon kotona. Poliisin mukaan toiminnasta löytyy pyramidihuijauksen piirteitä.
Corsair kertoo valittaneensa viranomaisten toiminnasta. Salorannan mukaan yrityksen verkkosivuille pääsy Italiassa estettiin hätiköidysti ja ilman painavaa syytä.
Saloranta: ”Sitä porukkaa ei saisi päästää perustamaan edes jäätelökioskia”
Videopuhelu kestää kolme tuntia.
Salorannan pisin monologi käsittelee yritysryppään historiaa, joka ei ole vuosimäärältään pitkä, mutta sitäkin vaiheikkaampi. Hän myöntää mukaan lähtiessään tunteneensa ihmisten OneCoin-taustat. Saloranta itse ei ollut OneCoinissa mukana.
– Sen porukan kanssa minulla ei ole enää mitään liiketoimintaa. Olen aiemminkin sanonut, että sitä porukkaa ei saisi päästää perustamaan edes jäätelökioskia.
Saloranta haluaa tehdä selkeän pesäeron Corsair Groupin ja sen edeltäjäyritysten välille.
Hän sanoo, ettei ole ollut tekemisissä verkostomarkkinoinnin kanssa, muuten kuin yhteistyösopimusten kautta, ennen vuotta 2021 ja koko verkostotoiminnan ostamista Rickettsiltä.
– Ostin verkostomarkkinointitoiminnan, etteivät yli 30 000 verkoston jäsentä kärsisi tappiota.
Saloranta kertoo mielellään tulevista merkittävistä yhteistöistä, joita on tarkoitus ”julkistaa tämän tai seuraavan kuun aikana”.
– Helpoin tapa on todistaa silloin kun ne julkistetaan. Taas voidaan sanoa, että Corsair sanoo, että sillä on työn alla erilaisia yhteistöitä. Meillä on verkkosivuillamme lista isoista yhteistyötoimijoista. Niiden määrä kasvaa!
Sitten Saloranta innostuu. Hän alkaa kaivaa koneeltaan tiedostoa ja jakaa näytöllä ISCC-sertifikaatin. Hän pitää sitä yrityksen viimeisimpänä suurena onnistumisena.
Hän kertoo, että puolen vuoden auditoinnin aikana tutkittiin koko tuotantoprosessi ja sen turvallisuus sekä vaikutukset luontoon.
– No nyt sinä varmaan kysyt, että millä todistat tämän. ”Nää on Jussi vaan kauniita puheita, ja mitä te pojat nyt mistään tiedätte”. Hyvänä toimittajana tietenkin teet tästä taustatutkimuksen, jolloin saat selkeän kuvan siitä että mihin tämä liittyy.
Jos jollakin on ongelma minun uskottavuuteni kanssa, niin… Niin on Elon Muskillakin tutkintoja käynnissä! Jos mennään oikeuteen, niin oikeus sen päättää. Syytön, kunnes toisin todistetaan.
Jussi Saloranta
Olemme kaivaneet jo tiedon. Sertifikaatti on todella myönnetty huhtikuussa. Myös ISCC vahvistaa asian.
Sertifikaatti todistaa, että kyseessä on jätteenkeräyspaikka ja pyrolyysilaitos, muttei sitä kuinka paljon jätettä kerätään ja kierrätetään. Se ei myöskään sisällä tietoa yrityksen tarjoamista tokeneista.
Kysymme ISCC:n sertifikaatista vielä ympäristöministeriön Cederlöfiltä.
– ISCC-sertifikaatti ei ole minulle tuttu asia. Kysyin myös kollegalta, eikä hänkään tuntenut sitä. Järjestelmä taitaa olla varsin uusi ja selvästi yrityslähtöinen, hän toteaa.
Palaamme vielä MOT:n avustajan tehdasalueella tekemiin havaintoihin.
– Toimimme keskellä kaatopaikkaa. Ei se mikään puhdas tai siisti alue ole. Tämä tuotantoalue on ollut käytössä jo vuosien ajan. Kun otimme sen hallintaamme, se oli hyvin huonossa kunnossa.
Saloranta kertoo, että tehdas on toiminnassa ympäri vuorokauden, paitsi laiteteknisten ongelmien ja huoltojen aikana.
– Kun laite pyörii ja on lastattu täyteen raaka-ainetta, siellä on kourallinen ihmisiä töissä. Yhteensä työntekijöitä on 30. Siellä käy jatkuvasti vieraita, hän kertoo.
On kiistatonta, että Corsairia edeltäneiden yritysten taustalla on epäillyssä pyramidihuijauksessa vaikuttaneita henkilöitä. Salorannan hallinnassa on tällä hetkellä heidän rakentamansa verkostomarkkinointibisnes. Haluamme tietää, miten menneisyyden sotkut ja Salorannan oma toiminta Ikaroksessa vaikuttavat Corsairin toimintaan ja uskottavuuteen.
– Kellään näistä henkilöistä ei ole osallisuutta Corsairiin. Se on perustamani yhtiö ja olen yksin siitä vastuussa. Jos jollakin on ongelma minun uskottavuuteni kanssa, niin… Niin on Elon Muskillakin tutkintoja käynnissä! Jos mennään oikeuteen, niin oikeus sen päättää. Syytön, kunnes toisin todistetaan.
Jutun tekemiseen ovat osallistuneet Columbian yliopiston tutkivat journalistit Marco Dalla Stella, Mathilde Utzon, Sheridan Wall.
Voit keskustella aihesta 21.8. kello 23:een saakka.
