Kyytivälitysyhtiö Uber toteutti Suomessa vuosina 2014–2016 laajan lobbausoperaation, jonka tarkoituksena oli mahdollistaa yhtiön liiketoiminta Suomessa ja uudistaa taksilainsäädäntöä.
Uberin sisältä vuodetuista asiakirjoista paljastuu, että yhtiö tavoitteli Suomessa ensimmäistä “suurta lainsäädännöllistä voittoa koko Euroopassa”. Uberin oman arvion mukaan Suomen-operaatio oli menestys ja se kuvaili tehneensä “mahdottomasta mahdollisen” lobatessaan uutta taksilakia.
Uberin edustajat tai sen palkkaamat lobbarit tapasivat lukuisia poliitikoita ja virkamiehiä. Heidän joukossaan oli ministereitä, kuten pääministerinä ja valtiovarainministerinä toiminut Alexander Stubb (kok.) ja liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).
Useat eturivin poliitikot kertoivat kahdenvälisissä tapaamisissa tukevansa Uberia. Tapaamisia järjestettiin esimerkiksi Sveitsin Davosissa, Porissa Suomi-Areenan aikana ja valtion omistamassa Königstedtin kartanossa.
Uber tuli Suomeen kilpailemaan perinteisen taksialan kanssa. Sen kuskeilla ei kuitenkaan alkuaikoina ollut taksilupaa. Uberin liikeideassa tavalliset ihmiset voivat alkaa matalalla kynnyksellä tarjota taksikyytejä. Yhtiö mullisti maailmanlaajuisesti taksialaa, mutta Uber kohtasi myös laajaa vastustusta ja lainsäädäntöön liittyviä ongelmia.
Uberin lobbausoperaatio paljastuu yhtiön sisältä vuodetuista asiakirjoista, kuten sähköposteista, muistioista ja sopimuksista. Tietovuodon mukaan Uber oli erittäin aktiivinen lobbaaja eri puolilla maailmaa ja se onnistui luomaan läheiset suhteet useisiin merkittäviin päättäjiin.
Yhtiö tai sen palkkaamat lobbarit olivat tavanneet vuoteen 2014 mennessä vähintään 1300 poliitikkoa tai virkamiestä lähes 30 eri maassa.
Lobbausta jo ennen Uberin lanseerausta Suomessa
Uberin lobbaustyö Suomessa alkoi toden teolla toukokuussa 2014.
Tuolloin Uberin johtoon kuulunut Dominick Moxon-Tritsch matkusti Helsinkiin tapaamaan yhtiön kannalta avainasemassa olevia henkilöitä.
“Uber on saanut puolelleen tärkeitä sidosryhmiä”, tapaamisista laadituissa muistiossa todetaan.
Muistion mukaan yhtiö katsoi saaneensa puolelleen esimerkiksi silloisen liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) avustajan, kansanedustajia ja Helsingin kaupunginhallituksen jäseniä.
Virkkusen erityisavustajan kanssa tapaamiseen oli osallistunut liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin. Hallitusneuvos antoi noin kuukautta myöhemmin lausunnon, jossa totesi Uberin voivan mahdollisesti toimia Suomessa laillisesti. Vesanen-Nikitin ei antanut MOT:lle haastattelua.
Uber kuvasi myös kilpailu- ja kuluttajaviraston sekä Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin (nykyisin osa Traficomia) suhtautumista yhtiöön positiiviseksi.
Uberin edustajat tapasivat myös parlamentaarisen liikennepoliittisen työryhmän jäseniä. Ryhmään kuului jäseniä esimerkiksi valtion virastoista ja ministeriöistä.
“Jälkikäteen kolme sidosryhmän edustajaa liikenneministeriöstä ja Trafista kertoivat Fipran edustajalle, että he halusivat Uberin tulevan Suomeen. He toivoivat lain muuttuvan, jotta tämä olisi mahdollista”, Uberin muistiossa todetaan.
Myötämielisen vastaanoton siivittämänä Uber lanseerasi toimintansa Suomessa kasvuyritystapahtuma Slushissa marraskuussa 2014.
Uberin lobbausoperaatio jatkui tavoitteenaan saada taksilainsäädäntöön merkittäviä muutoksia. Uberin tavoitteena oli esimerkiksi lisätä taksilupien määrää, kilpailua sekä kuluttajien valinnanvaraa.
Avukseen tähän työhön Uber palkkasi vaikuttajaviestintään erikoistuneen Fipran. Fipran suomalaisilla työntekijöille oli tarkempi kuva paikallisesta poliittisesta tilanteesta ja esimerkiksi puolueiden suhtautumisesta Uberin tapaisiin toimijoihin.
Huhtikuulle 2015 päivätyssä Uberin ja Fipran tekemässä sopimuksessa määriteltiin tavoitteet Suomessa tehtävälle lobbaustyölle.
“Tavoite: muuttaa sääntelyä jotta Uber voi toimia, ja mahdollisesti saavuttaa ensimmäinen selkeä lainsäädäntövoitto Euroopassa”, Uberin sisällä kuvattiin yhtiön tavoitteita.
Lainsäädännön muuttaminen oli Uberille tärkeää, koska sillä oli vastaavanlaisia ongelmia toiminnan laillisuuden suhteen myös muissa maissa.
Fipra ei antanut MOT-toimitukselle haastattelua.
– Kuten alallamme yleensä, emme kommentoi asiakkaidemme toimeksiantojen yksityiskohtia, Fipra perusteli kieltäytymistään sähköpostilla.
Uberin tulkinta: Stubb on yhtiön puolella
Uberin lobbaus oli erityisen aktiivista kolmen eri liikenneministerin eli Henna Virkkusen, Paula Risikon (kok.) ja Anne Bernerin (kesk.) aikana.
Alexander Stubb aloitti kesällä 2014 pääministerinä, mitä pidettiin Uberin sisällä hyvänä asiana. Uberissa arvioitiin, että Stubb ja hänen edustamansa kokoomus olisivat luontaisia liittolaisia yhtiölle.
Hallituskauden aikana (2011–2015) liikenne- ja viestintäministeriössä selvitettiin taksilain uudistusta. Sen tarkoituksena oli vapauttaa taksialaa kilpailulle.
Henna Virkkunen ehti toimia ministerinä vain muutaman kuukauden ajan. Hän jätti tehtävänsä kesällä 2014 vain muutama viikko ennen kuin hän aloitti europarlamentin jäsenenä.
Taksilain uudistus tyssäsi pian sen jälkeen, kun Paula Risikko aloitti liikenne- ja kuntaministerinä kesällä 2014.
– Kun tulin ministeriöön, minulle yritettiin tarjota taksijärjestelmän uudistusta. En koskaan sano heti kättelyssä “ei”, vaan perehdyn ensin asioihin. Katsoin kolikon kaikki viisi puolta ja sanoin, ettei tämä nyt näytä hyvälle. Päädyin siihen, että en tätä lähde viemään eteenpäin, Risikko sanoo MOT-toimitukselle.
Risikon mukaan uudistuksen suurimmat ongelmat liittyivät pk-yrittäjien asemaan ja taksiliikenteelle maaseudulla tuleviin ongelmiin. Risikon suhtautuminen taksilain uudistukseen pantiin merkille myös Uberissa.
Risikon profiili ei ollut Uberin mukaan yhtä “bisnesorientoitunut” kuin pääministeri Stubbin ja entisen liikenneministeri Henna Virkkusen. Raportin mukaan Risikko tarvitsee “koulutusta Uberista”.
Timo Soini ja Mikko Alatalo harvoja tapaamisista kieltäytyneitä
Suomessa oli tulossa vuonna 2015 eduskuntavaalit. Fipran konsultit arvioivat keskustan voittavan vaalit ja uskoivat Juha Sipilän olevan avoin taksijärjestelmän uudistamiselle.
Uberin edustaja ja yhtiön palkkaama lobbari tapasivat maaliskuussa 2015 eli alle kaksi kuukautta ennen eduskuntavaaleja keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerin Jari Partasen.
“Partanen oli selvästi mielissään siitä, kuinka Uber toimii. Hänen mielestään media ja muut lähteet ovat antaneet toisenlaisen kuvan (Uberista). Hän kannusti Uberia olemaan yhteydessä oman ja muiden puolueen edustajiin. Hän lupasi toimittaa listan ihmisistä, joiden kanssa kannattaisi keskustella.”
Partanen kertoo muistavansa tapaamisen, joka käytiin keskustan eduskuntaryhmän tiloissa Eduskuntatalossa. Partanen sanoo “tietenkin” kertoneen keskustan tavoitteista ja “totta kai” kannusti Uberin edustajia tapaamaan muiden puolueiden edustajia.
– Mikään ratkaisu ei synny vain keskustan vaikutusvallan kautta, ja oletin, että he [Uber ja lobbarit] tietävät edunvalvonnan ammattilaisena, ettei Suomeen synny hallitusta vain yhden puolueen varaan.
– Jos olen sanonut, että lupaan toimittaa listan, olen sen varmasti toimittanut. Sekin oli käytäntöjeni mukainen, koska listalla oli eduskuntaryhmä johto, liikennevaliokuntaryhmä ja ryhmäkanslian vastaava, joka teki liikenneasioissa töitä.
Partanen kuvailee tapaamista perinteiseksi tapaamiseksi, jossa yritys tai lobbari kertoo näkemyksiään poliittisille toimijoille.
Fipran arvio osui oikeaan. Keskusta voitti vuoden 2015 vaalit ja Sipilästä tuli uusi pääministeri. Entinen pääministeri Alexander Stubb siirtyi valtiovarainministeriksi. Hallitukseen nousi kokoomuksen ja keskustan lisäksi perussuomalaiset, joka oli Uberin arvion mukaan kaikkein hankalin saada yhtiön tavoitteiden taakse.
Uberin mukaan harvoja tapaamisesta kieltäytyneitä poliitikkoja olivat perussuomalaisten puheenjohtaja ja silloinen ulkoministeri Timo Soini sekä Uberiin kriittisesti suhtautunut kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk.).
“Perussuomalaiset on erityisen Uber-vastainen (taksikuskit ovat sen äänestäjäkuntaa!). Kuten Fipra Finland selitti puhelumme aikana perussuomalaisten vastustus ei välttämättä ole paha asia. Jokaista perussuomalaisesta puolueesta tullutta vihollista korvaa muista puolueista ja etenkin niiden liberaaleista siivistä saadut ystävät”, Uberin sisäisessä analyysissä todetaan.
Sipilä: Lobbarit puuttuivat hallitusneuvotteluista
Uberille hyvä uutinen oli se, että liikenne- ja viestintäministeriksi nousi ensimmäisen kauden kansanedustaja, liike-elämästä politiikkaan siirtynyt Anne Berner (kesk.).
Berner arvioitiin yritysmyönteiseksi liberaaliksi, joka olisi helppo saada taksilain uudistuksen taakse. Juha Sipilän hallitusohjelmassa ei kuitenkaan mainittu sanallakaan taksilain uudistamista.
– Ehkä muistattekin, että lobbarit puuttuivat Smolnasta (hallitusneuvotteluja ei pidetty Säätytalolla 2015). Uberia en muista edes mainittaneen Smolnan neuvotteluissa, osallistujat takuulla myös tiesivät, etten ollut kiinnostunut yksittäisten yritysten viesteistä hallitusneuvotteluissa. Huolet olivat suurempia, entinen pääministeri Juha Sipilä kirjoitti MOT:lle lähettämässään sähköpostissa.
Hallitusohjelmaan (siirryt toiseen palveluun) kirjattiin kuitenkin yhdeksi kärkihankkeeksi kohta “Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö”.
Osana tätä hanketta alettiin suunnitella myös uutta taksilainsäädäntöä, joka oli osa laajempaa liikennepalvelulakia. Uberin sisällä tilannetta pidettiin yhtiölle otollisena.
“Näyttää siltä, että olemme onnistuneet luomaan yhteyden oikeisiin yhteistyökumppaneihin, kuten ministeri Berneriin ja [LVM:n korkean tason edustaja] Mikael Nybergiin, joka vastaa uudistuksen laatimisesta.”
“Dialogimme liikenne- ja viestintäministeriön kanssa on mahtavaa ja luottamuksellista”, Uberin sisäisessä analyysissä todetaan.
Mikael Nyberg kieltäytyi antamasta MOT:lle haastattelua.
Anne Berner tapasi tai oli yhteydessä ministeriaikanaan Uberin tai sen lobbareiden kanssa vähintään kolmesti. Esimerkiksi keväällä 2016 Berner kutsui Uberin päälobbarin Mark MagCannin LVM:n järjestämään Northern Light Summit -tilaisuuteen, joka järjestettiin kesäkuussa 2016 valtion omistamassa Königstedtin kartanossa Vantaan Seutulassa.
“Minulla oli kesällä hyvä tapaaminen Anne Bernerin kanssa ja olen ollut yhteydessä häneen sen jälkeen (hän kokosi ryhmän, joka neuvoo häntä epävirallisesti digitaalisten palveluiden säätelystä)”, Mark MacGann kirjoitti sähköpostissaan.
Anne Berner ei vastannut MOT-toimituksen useisiin haastattelu- ja yhteydenottopyyntöihin.
Bernerin valtiosihteeriksi nimitettiin kesäkuussa 2015 keskustan eduskuntaryhmän pääsihteeri Jari Partanen, joka oli vain muutamaa kuukautta aiemmin tavannut Uber-lobbarin. Partasella ei kuitenkaan MOT:n tietojen mukaan ollut mainittavaa roolia taksilain uudistuksessa.
Ministeriö pyytää apua Uberilta
Uberin lobbauksesta vastannut Fipra arvioi vuodettujen asiakirjojen mukaan vaikuttamistyön onnistuneen hyvin. Asiakirjojen mukaan Uberilla oli muun muassa suora keskusteluyhteys taksilain uudistusta valmistelleisiin ministeriön virkamiehiin.
Asiakirjoista paljastuu, että ministeriö oli esimerkiksi halunnut tietää Uberin näkemyksiä lainsäädännön uudistamisesta. Uber oli “osa lainsäädännöllistä prosessia” eli se pääsi vaikuttamaan taksilain sisältöön. Sisäisten asiakirjojen mukaan yhtiö kertoi vaihtavansa tietoja ministeriön kanssa.
Lakia valmistelleet ja Uberin kanssa tietovuodon mukaan yhteydessä olleet virkamiehet eivät antaneet MOT:lle haastattelua.
Huhtikuussa 2016 Uberin johtaja lähetti laajalla jakelulla sähköpostin, jossa käytiin läpi taksilain uudistamista.
“Uudistus tapahtuu ja tällä hetkellä näyttää hyvältä: [ministeriön] sisäisen aikataulujen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö esittelee lakiesityksen huhtikuussa. Hänen [Anne Bernerin] henkilökunta on luottamuksellisesti kertonut, että taksiliikenteen vapauttaminen ja enimmäishintojen poistaminen ovat pöydällä”, Uber-johtaja kirjoitti viestissä.
Uber-johtajan mukaan ministeriön virkamiehillä on kuitenkin vaikeuksia puolustaa taksilain uudistamista ja antaa vastauksia kriittisiin kysymyksiin, joita siihen liittyen on esitetty.
“Virkamiehillä on vaikeuksia löytää hyviä vastauksia väitteisiin, joiden mukaan taksiliikenteen avaaminen tarkoittaa taksin kuolemaa. Taksia pidetään yhtenä joukkoliikenteen muotona maaseudulla ja haja-asutusalueilla. He [liikenne- ja viestintäministeriö] pyytävät meitä miettimään ratkaisuja, joilla näitä huolia voitaisiin vähentää.”
Viestissä ei määritellä tarkasti, kuka tai ketkä ministeriössä olisivat esittäneet avunpyynnön.
Kansanedustaja: “Lakiesityksessä oli kaikenlaista erikoista”
Taksilain ensimmäisen version saavuttua eduskunnan liikennevaliokuntaan se oli “täynnä hulluja” ajatuksia, sanoo valiokunnan sen aikainen jäsen Jukka Kopra (kok.).
– Siinä oli kaikenlaista erikoista, kuten oikeus ajaa taksia kokonaan ilman taksilupaa, verottomat tulot 10 000 euroon asti ja kaikkea muuta. Edes hallituspuolueen jäsenet eivät halunneet viedä lakia eteenpäin siinä muodossa, Kopra sanoo.
Kopra sanoo jääneensä miettimään, kuka tai ketkä lakihankkeen takana oikein olivat, jos se ei miellyttänyt edes hallituspuolueita.
Pitkään keskustan sisäpiirissä toiminut poliittinen vaikuttaja kertoi MOT:lle Bernerin pitäneen lakiesityksen tiukasti hyppysissään ministeriössä. Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, koska se voisi vaikuttaa hänen asemaansa keskustan sisällä.
– Tämä oli minun poliittisella urallani poikkeuksellinen kokemus. Ministeri Bernerin toimintatapa erosi muista meidän ministereistämme, sillä hän halusi pitää tämän taksilain kokonaisuudistuksen hyvin vahvasti omissa käsissään. Hän huolehti siitä, että valmistelu etenee. Hän oli henkilö, joka tapasi näitä edustajia.
Yleensä ministeri keskittyy lakihankkeissa suuriin linjan vetoihin, mutta ei puutu yksityiskohtiin, vaan jättää ne virkamiesten vastuulle.
Lain ensimmäinen versio noudatteli hyvin pitkälle sitä, mitä Uberin edustajat olivat toivoneet.
“Nämä ehdotukset ovat linjassa sen kanssa, jota olemme ehdottaneet. Ne ovat sillä rajoilla, että olemme tehneet viimeisen kahdeksan kuukauden aikana mahdottomasta mahdollisen”, Uberin johtaja kirjoitti viestissään. Se oli lähetetty samana päivänä, kun lakiehdotus tuli julkiseksi.
Kansanedustaja Kopran mielestä esitys oli myös lakiteknisesti heikosti tehty.
MOT:n tietojen mukaan valiokunnassa oli halukkuutta palauttaa se kokonaan uudelleen valmisteltavaksi. Hallituksen johto kuitenkin ilmoitti, ettei näin toimita. Kopra ei halua kommentoida asiaa, koska valiokunnan keskustelut ovat luottamuksellisia.
Lakiin päädyttiin tekemään useita muutoksia valiokunnassa, mikä teki siitä Uberin kannalta huonomman. Bernerin alkuperäinen esitys olisi vastannut likipitäen kaikkiin Uberin toiveisiin.
Professori: Ongelmallista, että lobbaus tapahtui pimennossa
Lobbaamista tutkinut Itä-Suomen yliopiston professori Emilia Korkea-ahon mukaan Uberin toiminta Suomessa näyttää “koulukirjaesimerkiltä ammattimaisesta lobbaustoiminnasta”.
– Isot yhtiöt pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin etenkin silloin kun kyseessä on heidän alaansa koskeva ehdotus tai lainsäädäntöhanke. Heillä oli ammattitaitoisia lobbareita, selkeä tavoite ja toimiva, huolelliseen analyysiin perustuva strategia, eurooppaoikeuden ja lainsäädäntötutkimuksen professori Korkea-aho kirjoittaa MOT:lle lähettämässään sähköpostissa.
Vaasan yliopiston hallintotieteiden emeritusprofessori Ari Salminen sanoo, että Uber näyttää päässeen vaikuttamaan taksilainsäädännön uudistamiseen.
– Aineisto viittaa siihen, että Uberilla on ollut aika tarkka käsitys siitä, mihin suuntaan mitäkin asiaa on syytä viedä. Tulee mieleen, että ovatko he päässeet liian pitkälle, Salminen pohtii.
– Suuryritys ylittää tietysti niin paljon rajoja kuin se pystyy. Silloin julkinen valta, poliitikot ja virkamiehet joutuvat olemaan tarkkana, että lainsäädäntöuudistuksen idea toteutuu suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Ei niin, että jonkun ulkomailla toimivan yhtiön etu toteutuu ensisijaisesti.
MOT antoi Korkea-ahon ja Salmisen tutustua etukäteen Uberia käsitteleviin artikkeleihin. Uber ei ole rikkonut lakia toiminnassaan – Suomessa ei ole voimassa olevaa lainsäädäntöä lobbaukseen liittyen.
– Uberin lobbaus oli tehokasta ja he ilmeisesti saivat tavoitteensa aika lailla läpi. Uberin näkökulmasta lobbaus oli onnistunutta. Lakiuudistusten sisältöön vaikuttaa moni asia ja vaikka Uberin lobbaus olisi ollut merkittävä tekijä, se tuskin on pääsyy sille, että lakiuudistusta pidetään laajasti epäonnistuneena, Korkea-aho kirjoittaa.
– On kuitenkin hyvä muistaa, että lobbausta harjoittavat monenlaiset toimijat. Myös kansalaisjärjestöt lobbaavat eli pyrkivät vaikuttamaan heille tärkeiden lainsäädäntöhankkeiden sisältöön, usein toki vähäisimmillä resursseilla. Tässä Uberin tapauksessa ongelmallista on se, että lähes kaikki tapahtui pimennossa.
Korkea-ahon mielestä vuotoaineisto on kiinnostavaa, koska harvoin tutkimuksissakaan saadaan kattavaa tietoa päätöksentekijöiden ja lobbareiden välisistä yhteyksistä.
Suomeen on tulossa avoimuusrekisteri, joka lisää lobbaamisen avoimuutta. Korkea-ahon mukaan Uberin tai sen lobbareiden tekemiin muistioihin tai yhteenvetoihin poliitikkojen tapaamisesta kannattaa suhtautua osin myös kriittisesti.
– On kuitenkin syytä huomata, että lobbarit saattavat heidät palkanneelle yritykselle tarkoitetuissa raporteissa liioitella päätöksentekijöiden ”tukea” tai ”myötämielisyyttä”, eli suhtautuisin yhtiön omiin sisäisiin raportteihin pienellä varauksella.
Uber: Olimme ajoittain röyhkeitä
MOT-toimitus lähetti yhdessä kansainvälisen toimittajajärjestön ICIJ:n ja brittilehti The Guardianin kanssa kysymyksiä Uberille. Yhtiö ei vastannut Suomea koskeviin kysymyksiin.
Uber kuvaili kuitenkin yleisissä vastauksissaan tilannetta, jossa se aloitti toimintansa.
– Kun Uber aloitti toimintansa yli vuosikymmen sitten, alaan liittyvää sääntelyä ei ollut missään päin maailmaa. Tuona aikana (2014–2016) tavoitteemme oli tehdä yhteistyötä hallitusten kanssa ja saada aikaiseksi uutta sääntelyä, joka sopii nykyiseen elämäntapaan, Uber kirjoittaa vastauksessaan.
Uber kertoo pyrkineensä tavoitteeseen luomalla oman politiikkatiimin, jonka tehtävä oli paikallisten konsulttien avustuksella selvittää eri maiden lainsäädäntöä.
– Totta kai lähestymistapamme oli ajoittain liian röyhkeä ja olemme myöntäneet tehneemme virheitä.
Uberin mukaan yhtiön nykyinen poliittinen lobbaus on avoimempaa ja aina lakien mukaista. Suomessa ei ole erillistä lobbausta koskevaa lainsäädäntöä tai julkista rekisteriä, josta voisi selvittää poliittisten päättäjien ja yritysten sekä etujärjestöjen tapaamisia.
Parjattua taksilakia korjailtu
Uusi taksilaki astui voimaan vuonna 2018. Sen myötä taksialan sääntelyä kevennettiin. Esimerkiksi taksilupien kiintiöistä luovuttiin, eli taksien määrää ei enää rajoitettu. Lupien saannista tuli aiempaa helpompaa, pakollisista taksamittareista luovuttiin, eikä hintoja säädelty.
Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan (siirryt toiseen palveluun) ensimmäisenä uudistuksen jälkeisenä vuotena tuli yli kaksi tuhatta uutta taksia liikenteeseen.
Liikennevaliokunnassa poistettiin kuitenkin esimerkiksi Bernerin alkuperäisessä esityksessä ollut kohta, jonka mukaan taksinkuljettajan ajokokeesta luovuttaisiin. Tämä oli yksi Uberin toivomista tavoitteista.
Tietovuoto käsittää vuodet 2014-2016, minkä takia Uberin näkemyksiä lopulta hyväksytystä laista ei asiakirjoista selviä. Uberin lobbaus jatkui kuitenkin aktiivisena.
Uusi laki mahdollisti kuitenkin Uberin toiminnan laajemmin Suomessa. Taksilakia on arvosteltu sittemmin voimakkaasti julkisuudessa ja nykyinen hallitus on tehnyt siihen muutoksia.
Lisätty 11.7.2022 kello 13.11 jutun alkuun Alexander Stubbin toimineen myös valtiovarainministerinä Uberin Suomessa toteuttaman lobbausoperaation aikana.
Artikkelia voi kommentoida maanantaihin 11.7.2022 kello 19:een asti.
