Syyskuussa 2014 asianajotoimisto Roschier lähetti kyytivälitysyhtiö Uberille muistion. Sen otsikko oli: “Säätelyneuvoja”.
Uber oli aikeissa laajentaa toimintaansa Suomeen. Yhtiö halusi tietää, olisiko sillä edessään juridisia ongelmia. Huoli oli aiheellinen, sillä useissa maissa Uberin toimintaa oli pidetty laittomana.
“Yhteenvetona: sekä henkilö joka harjoittaa ammattimaista kuljetuspalvelua ilman taksilupaa että avunantaja joka järjestää palvelun ovat alttiita rangaistuksilla”, englanninkielisessä muistiossa todetaan.
Asianajotoimiston mukaan olisi mahdollista, että Uber tai sen kuskit joutuisivat rikosoikeudelliseen vastuuseen. Uusi tietovuoto Uberin sisältä paljastaa, että yhtiö ei välittänyt juridisista varoituksista.
Vain muutamaa kuukautta myöhemmin Uber lanseerasi Suomen-toimintonsa kasvuyritystapahtuma Slushissa. Julkisuudessa Uber kertoi toimivansa suomalaisen lainsäädännön puitteissa.
"Uskomme, että tuomme markkinoille uutta lakien sallimissa rajoissa, mutta lähestymme tätä eri tavalla ja aloitamme pilotilla", Uberin Pohjoismaiden markkinoista vastaava pääjohtaja Jo Bertram sanoi Helsingin Sanomissa marraskuussa 2014.
MOT-toimitus lähetti Uberille kysymyksiä Uberin juridisiin ongelmien liittyen yhdessä brittilehti The Guardianin ja kansainvälisen toimittajajärjestö ICIJ:n kanssa. Uber jätti vastaamatta Suomea koskeviin kysymyksiin.
Uber myönsi kuitenkin tehneensä yhtiönä myös useita virheitä takavuosina.
– Emme ole emmekä jatkossaan keksi tekosyitä aiemmalle käytökselle, joka ei selvästi vastaa nykyisiä arvojamme. Pyydämme sen sijaan yleisön arvioivan meitä sen pohjalta, mitä olemme tehneet viimeisen viiden vuoden aikana ja mitä teemme tulevina vuosina, Uber totesi The Guardianille ja ICIJ:lle lähettämässään lausunnossa.
Kuskeille jopa kymmenien tuhansien eurojen tulonmenetyksiä – Uberille ei mitään seurauksia
Suomalaisen asianajotoimisto Roschierin tulkinta osui oikeaan. Ainakin 128 Uber-kuskia on joutunut vuoden 2017 jälkeen rikostutkinnan kohteeksi työhönsä liittyen. Lähes 60 kuskia sai tuomion laittoman taksiliikenteen harjoittamisesta. Merkittävä osa tapauksista ehti vanhentua.
Ylen MOT-toimitus tavoitti kolme entistä oikeuteen päätynyttä Uber-kuljettajaa. He kertoivat kokemuksistaan nimettömänä, koska julkisuudessa esiintyminen voisi haitata heidän nykyisiä töitään.
Kuljettajat olivat käyneet yhtiön koulutustilaisuuden, jota oli vetänyt Uberin maajohtajana vuosina 2014–2020 toiminut Joel Järvinen. Haastateltavien mukaan Järvinen ei kertonut tilaisuudessa, että kuljettajat voivat syyllistyä rikokseen.
– Järvinen sanoi silloin vain, että ajaminen tulisi lailliseksi ja prosessi on käynnissä. Taksiluvista ei puhuttu yhtään mitään. En olisi voinut edes ryhtyä Uberia ajamaan, jos olisi pitänyt hankkia taksilupa, Uberia vuonna 2016 ajanut kuljettaja kertoo.
Haastateltavien mukaan Järviselle oli esitetty tilaisuudessa kysymyksiä toiminnan laillisuudesta.
– Ymmärsin, että en tee mitään rikollista. Jäin sellaiseen uskomukseen siinä, ettei ajaminen vaadi taksilupaa. Yksi argumentti oli se, että siitä käydään keskustelua viranomaisten kanssa, toinen haastateltavista kertoo.
Joel Järvinen ei antanut MOT-toimitukselle haastattelua.
– En ole ollut Uberin työntekijä pariin vuoteen enkä voi kommentoida yhtiön toimintaa ja päätöksiä, Järvinen kirjoitti sähköpostissaan.
Usein kyse on maahanmuuttajataustaisista kuskeista, käy ilmi Ylen MOT-toimituksen tilaamista oikeuden päätöksistä. Osa kuskeista kertoi myös oikeudessa, etteivät he tienneet Uberin ajamisen ilman taksilupaa olevan lainvastaista.
“XXX [syytetty] myönsi syytteen oikeaksi, kuitenkin todeten, että hän ei ollut toiminut tahallisesti. XXX ei ollut tiennyt että Uber-kuljettajana toimiminen vaatisi taksiluvan.”
Sakkoihin ja yli 14 000 euron korvauksiin tuomitun Uber-kuljettajan vastaus Helsingin käräjäoikeudelle.
Pääsääntöisesti Uber-kuskit saivat sakkotuomioita. Lisäksi kuskien rikoshyöty eli Uberin ajamisesta saatuja palkkioita määrättiin valtiolle. Suurimmillaan rikoshyöty oli lähes 40 000 euroa yksittäisellä kuskilla.
Uber ei ollut oikeudenkäynnissä osapuolena, vaan syytteet kohdistuivat vain sen kuljettajiin. Tämä tarkoittaa sitä, että kuljettavat maksoivat Uberin hollantilaiselle tytäryhtiölle 20 prosentin osuuden kyytimaksuista, ja Uber sai pitää ne.
Nykyisin Uber perii kyydistä 25 prosentin palkkion.
Uber ei ollut ottanut yhteyttä oikeuteen joutuneisiin haastateltuihin tai tarjonnut apua oikeudenkäynteihin liittyen.
Uberin huoli: Voiko yhtiön toiminta olla avunantoa rikokseen?
Uberin ja kuskien oikeudelliset ongelmat johtuivat tuolloisesta lainsäädännöstä. Kuskeilla olisi pitänyt olla taksilupa, jonka saaminen oli selvästi hankalampaa kuin nykyisin. Uberin edustajat tiesivät ongelmasta.
“Taksilaissa täsmällisesti kielletään ammattimainen henkilöliikenne henkilöautoilla ilman taksilupaa. Taksilain 28 pykälän mukaan henkilö joka harjoittaa ammattimaista liikennöintiä ilman lupaa tuomitaan sakkoihin tai enintään neljän kuukauden vankeuteen”, Roschierin Uberille lähettämässä muistiossa todettiin.
Vuodettujen sähköpostien perusteella Uberin johtajat eivät näytä olleen erityisen huolissaan kuskien asemasta. Uberin Suomen-maajohtaja Joel Järvinen esitti asianajotoimisto Roschierille tarkentavia kysymyksiä muistion saatuaan.
Järvinen halusi tietää, kuinka tarkkaan luvatonta taksiliikennettä valvotaan ja minkälaisia tuomioita siitä oli annettu. Järvinen oli kiinnostunut myös siitä, oliko oikeudessa käsitelty luvattomaan taksiliikenteeseen liittyviä avunantorikoksia.
“Onko tapauksia käsitelty oikeudessa? Jos on, minkälaisia tuomioita niissä on annettu? Onko tapauksia, joissa autoja on takavarikoitu tai tuomittu vankeusrangaistuksia? Huomasitteko tapauksia, joissa olisi käsitelty avunantoa?”, Joel Järvinen kirjoitti sähköpostissaan Roschierille.
Viestien perusteella kysymyksen taustalla näyttää olleen huoli siitä, että Uberin johtajat voisivat syyllistyä avunantorikoksiin välittäessään kyytejä yhtiön sovelluksen avulla.
Uberin suhtautuminen juridisiin ongelmiin on nähtävissä myös sen toiminnassa muissakin maissa, ilmenee tietovuodosta. Uberin viestintäjohtaja Nairi Hourdajian ilmaisi asian Uberin päälobbarille Mark MacGannille lähettämässään viestissä varsin suoraan.
”Muista, että kaikki asiat eivät ole sinun hallinnassa. Ja välillä meillä on ongelmia, koska me toimimme vitun laittomasti”, Hourdajian kirjoitti.
Esimerkiksi joulukuussa 2014 Uberin sisäisen dokumentin mukaan ainakin 209 kuljettajaa oli syytteessä seitsemässä eri Euroopan maassa.
Ministerin linjaus helpotus Uberille
Uberin kannalta tilanne oli varsin hankala. Sen kuljettajia joutui rikosoikeudelliseen vastuuseen, ja myös yhtiön oma juridinen tilanne oli epäselvä.
Maaliskuussa 2015 silloinen liikenne- ja viestintäministeri Paula Risikko (kok.) vastasi kansanedustaja Mikko Alatalon (kesk.) tekemään kirjalliseen kysymykseen Uberin toiminnan laillisuudesta.
Risikon vastauksen mukaan “Yhteenvetona voi todeta, että Uberin kanssa yhteistyötä harjoittavilla autoilijoilla tulee nykylainsäädännön mukaan olla taksilupa, mutta Uberin kyytivälitys ei tarvitse lupaa. Kyytien välitys on laillista elinkeinotoimintaa.”
Ministerin mukaan Uberin toiminta oli siis laillista, mutta kuskien ei, mikäli heillä ei ole taksilupaa. Valtaosalla kuskeista ei lupaa ollut. Juridisen arvion olivat tehneet liikenne- ja viestintäministeriön juristit. Paula Risikko suhtautui kriittisesti taksilain uudistamiseen, jota Uber tavoitteli.
Uberin sisällä iloittiin ministeriön tekemästä tulkinnasta.
“Tämä on pääasiassa erittäin positiivista: Uberin toiminta EI OLE laitonta Suomessa. Se myös vastaa tavoitteitamme, jonka mukaan Uber luokitellaan teknologiayritykseksi. Teoriassa tämä kuitenkin altistaa kuljettajamme mahdollisiin syytteisiin (Suomessa, mikäli muistan oikein, juuri rikosprosessiin, ei siviilikäsittelyyn)”, Uberin Euroopan-toimintojen päälobbari Mark MacGann kirjoitti sähköpostissa.
Uberissa mietittiin, miten yhtiö vastaisi mahdollisiin median kommenttipyyntöihin. Lopulta Uberissa päädyttiin yhtiön kansainvälisestä viestinnästä vastanneen Harry Porterin muotoiluun.
”Työskentelemme tiiviisti kaikkien viranomaisten ja sidosryhmien kanssa sääntelyn uudistamiseksi, mikä mahdollistaisi uudet urbaanit liikkumisvaihtoehdot. Toimimme Suomen lakien mukaisesti ja kaikkien kuljettajiemme taustat on tutkittu ja vakuutettu”, yhtiön sisäisessä sähköpostissa todetaan.
Uber se sijaan jätti mainitsematta, että kuskeilla oli edelleen riski joutua rikossyytteisiin – kuten moni kuski päätyikin.
MOT:n haastattelemat entiset kuljettajat pitävät nyt paljastunutta tilannetta epäreiluna.
– Minun mielestäni olisi pitänyt sanoa, että vaaditaan taksilupa. Silloin en olisi koskaan lähtenyt ajamaan, koska minulla ei ole sitä. Siinä johdettiin harhaan tällaisella harmaalla alueella. Että he tiesivät, sehän on käytännössä huijausta, sanoo vajaan vuoden Uberia ajanut kuski.
– Olen niin pettynyt. Se on väärin, ihan väärin. Sen jälkeen en ole Uberia enää tilannut, enkä ajanut, toteaa entinen Uber-kuljettaja, joka ei ole pystynyt maksamaan oikeuden määräämää laskua takaisin valtiolle.
Uber-lobbarin tulkinta: Poliisia ei kiinnosta valvoa Uber-kuskeja
Uberissa ja sen palkkaamassa konsulttitoimistossa Fiprassa arvioitiin myös sitä, miten yhtiön kovimpiin kriitikoihin kuuluva Suomen Taksiliitto suhtautuisi ministeri Risikon ja LVM:n linjaukseen Uberin toiminnan laillisuudesta.
Taksialan etujärjestöt ja taksikuskit ovat vastustaneet Uberia käytännössä jokaisessa sen toimintamaassa. Taksikuskit ovat järjestäneet myös useissa eurooppalaisissa suurkaupungeissa Uberin vastaisia mielenosoituksia.
”Taksiliitto on vaatinut voimakkaasti lain valvomista, mutta sen edustajien yksityiset lausunnot ovat olleet katkeria & turhautuneita. Näyttää siltä, että poliisi ei ole kiinnostunut Uberista. On oletettavaa, että Taksiliitto yrittää hyödyntää [Risikon] lausuntoa jollain tavalla.”
“Poliisi myös valittaa koko ajan resurssien puutetta, joten en usko, että valvontakampanja kiinnostaa sitä erityisesti – ja jos jokin kampanja toteutetaan, se ei kestä kovinkaan kauan tai toistu usein”, kirjoitti Fipran suomalainen konsultti sähköpostissaan Uberin edustajille.
Sähköpostien perusteella vaikuttaa siltä, että Uber laski heikon valvonnan varaan. Hieman yli vuosi myöhemmin eli kesällä 2016 poliisi kuitenkin kertoi, että se aikoo tehdä jokaisesta Uber-kuskista rikosilmoituksen.
Fipran edustajat eivät antaneet haastattelua MOT-toimitukselle.
– Me tosiaan työskentelimme Uberin kanssa kyseisenä ajanjaksona, mutta kuten alallamme yleensä, emme kommentoi asiakkaidemme toimeksiantojen yksityiskohtia, yhtiön sähköpostissa MOT:lle todettiin.