Alexander Stubb (kok.) tai tämän läheiset avustajat tapasivat kyytivälitysyhtiö Uberin edustajia useaan kertaan vuosina 2015–2016, jolloin Stubb toimi pääministerinä ja valtiovarainministerinä.
Uberin sisäisissä asiakirjoissa Stubbia pidetään yhtiön tukijana.
“Alexander on käynyt koulunsa Yhdysvalloissa ja hän todella hiffaa asian. Hän tahtoo vapauttaa markkinat”, Uberin edustaja kirjoitti arviossaan Stubbista.
Uber tapasi Stubbin ja hänen avustajiaan tavoitellessaan taksilain uudistamista Suomessa.
Stubbin yhteydenpito Uberin päälobbarina toimineeseen Mark MacGanniin jatkui myös syyskuussa 2016, kun hallitus oli antanut esityksensä taksilain uudistuksesta.
Stubb oli tuolloin jättänyt ministeritehtävät hävittyään kokoomuksen puheenjohtajakamppailun. Hän oli yhä kokoomuksen kansanedustaja.
Viestissään Stubb ilmoitti haluavansa keskustella MacGannin kanssa Uberia koskien.
Samana iltana kaksikko jatkoi viestittelyä, jonka tarkoituksena oli järjestää tapaaminen seuraavalle kuukaudelle.
MacGann kertoi viestissään voivansa auttaa Stubbia saamaan paikan isojen kansainvälisten yhtiöiden hallituksista.
”Meidän pitää miettiä muitakin yrityksiä. Pankkien lisäksi miettimisen arvoisia ovat esimerkiksi Carlyle, KKR ja Bridgewater Associates. Ne ovat näkyvämpiä ja vähemmän mielipiteitä jakavia kuin isot investointipankit, mutta yhtä kiinnostavia ja vaikutusvaltaisia”, MacGann kirjoitti viestissään. Carlyle, KKR ja Bridgewater Associate ovat isoja sijoitusyhtiöitä.
Stubb vastasi Uber-lobbarina toimineelle MacGannille lähettämällä hänelle ansioluettelonsa.
Alexander Stubbin mielestä viestittely on kahden pitkään toisensa tunteneen ihmisen välisistä. Hänen mukaansa MOT-toimitus otti kysymyksissään esille “kaksi erillistä asiaa, joilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.”
Stubbin ja Uber-lobbarin yhteydenpito ilmenee kansainvälisestä tietovuodosta UberFilesista. Ylen MOT-toimitus on Suomesta ainoa media, joka on tutkinut vuodettuja dokumentteja. Tietovuoto paljastaa Uberin onnistuneen luomaan läheiset yhteydet poliittisiin päättäjiin useissa maissa.
The Guardian uutisoi maanantaina, että tietovuodon takana on Stubbin kanssa viestitellyt MacGann. MacGann kertoi brittilehdelle pyrkivänsä tietovuodolla hyvittämään Uberin tekemiä virheitä.
Lue tästä, kuinka Uber lobbasi Suomeen taksilainsäädännön uudistusta.
Lobbarin viesti: “Nämä firmat ovat sellaisia, jotka sopisivat sinulle hyvin”
Lokakuun 2016 lopussa MacGann lähetti Stubbille sähköpostia, jonka liitteeksi hän oli tehnyt listauksen yhtiöistä, joiden hallituksiin ex-ministeri sopisi. Listassa oli mukana yhteensä 18 kansainvälisesti tunnettua yritystä.
Yksi yhtiöistä oli Uber.
Lisäksi listalla olivat esimerkiksi yhdysvaltalainen pääomasijoitusyhtiö Benchmark Capital, Netflix, Facebook, Apple ja Nike. Viestissään MacGann oli arvioinut yrityksien hyviä ja huonoja puolia, sekä avannut yhteyksiään niiden johtoon.
“Nämä firmat ovat sellaisia, jotka sopisivat sinulle hyvin, jotka eivät vahingoita rakentamaasi mainetta ja joissa suurimmassa osassa minulla on suora ja henkilökohtainen yhteys ylimpään johtoon, minkä vuoksi voin tehdä hienovaraisia tiedusteluja”, MacGann kirjoitti Stubbille.
Stubb ei lopulta päätynyt kansainvälisten yhtiöiden johtotehtäviin.
Suomen hallitus esitti kesäkuussa 2017 Stubbia Euroopan investointipankin varapääjohtajaksi. Valinta virallistettiin vuoden 2017 elokuussa. Nykyisin hän toimii professorina EU-yliopistossa Italian Firenzessä.
Tapaaminen Davosissa
Valtionvarainministeri Stubb oli tavannut Uberin ylintä johtoa Sveitsin Davosissa helmikuussa 2016.
Davosiin Stubb oli matkustanut osallistuakseen maailman talousfoorumiin, jonne kokoontui eri maiden johtajia ja liike-elämän eliittiä.
Vuodettujen asiakirjojen mukaan hotelli Belvédèressä järjestettyyn tapaamiseen osallistuivat Uberin perustaja ja toimitusjohtaja Travis Kalanick, yhtiön lobbausoperaatioita johtanut Mark MacGann sekä Länsi-Euroopan toimintojen johtaja Pierre-Dimitri Gore-Coty.
Valtiovarainministeriö kertoi verkkosivuillaan ennen talousfoorumin alkamista, että Stubb aikoo tavata Uberin edustajia tilaisuudessa.
Uber oli valmistautunut huolellisesti tapaamiseen. Stubbilta oli määrä kysyä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) taksiliikennettä uudistavasta lakiluonnoksesta.
“Nähtävästi valtiovarainministeriö on Alexander Stubbin johdolla vaikuttanut liikennesektoria koskevaan uudistukseen ja väitetysti sillä on ollut vaikutusta rajoitusten ja enimmäishintojen poistamisessa”, kuvattiin tapaamista etukäteen Uberin sisäisissä sähköpostissa.
Yhtiön sisäisessä raportissa Stubb sai kehuja tapaamisen jälkeen.
Alexander Stubbin MOT:lle toimittaman sähköpostin mukaan yritysten ja sidosryhmien tapaaminen on arkipäiväistä.
– Tapaamisissa kysytään puolueen ja hallituksen kantoja käynnissä oleviin uudistuksiin. Kokoomus ja Sipilän hallitus kannattivat taksipalvelujen vapauttamista. Tämä kanta oli avoin ja kaikkien Suomen politiikkaa seuraavien tiedossa.
Stubb oli ollut Uberin kiinnostuksen kohteena jo kesästä 2014, sillä yhtiö halusi Stubbin puolelleen. Yrityksen sisäisten asiakirjojen mukaan Uberin agenda olisi lähellä pääministerin sydäntä, sillä häntä pidettiin uudistushaluisena poliitikkona.
Stubbin valtiosihteeri tapasi Uberia
Uber oli yhteydessä myös Stubbin poliittiseen lähipiiriin. Vuosina 2015 ja 2016 yhtiön edustajat tapasivat Stubbin valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen kahteen otteeseen ja ministerin erityisavustajan kerran.
Heinosen ensimmäinen tapaaminen ajoittui alkuvuoteen 2015, jolloin Stubb toimi pääministerinä. Uberin mukaan Heinonen lupasi tukea yhtiön tavoitteita myös seuraavalla vaalikaudella mahdollisuuksien mukaan.
– Olen varmasti kertonut kokoomuksen 2015 vaaliohjelman tavoitteista, joissa on "edistetty digitaalisten alustojen syntymistä, joiden päälle yritykset voivat rakentaa omia palveluitaan". Lisäksi vaaliohjelmassa oli asetettu tavoitteeksi "muutetaan sääntelyä kannustamaan uuden teknologian ja innovatiivisten liiketoimintakonseptien käyttöönottoa". Näitä kokoomuksen tavoitteita olen luvannut edistää myös hallitusohjelmaneuvotteluissa, Heinonen kirjoittaa sähköpostissaan MOT:lle.
Heinosen mukaan keskustelut olivat “normaalia informaation jakamista.”
– Minulle siinä ei tullut esille mitään poikkeuksellista, Heinonen kirjoittaa.
Stubb: Kaksi erillistä asiaa, ei kytköksiä toisiinsa
Alexander Stubb ei antanut MOT-toimitukselle haastattelua, vaan hän kommentoi yhteyksiään MacGanniin sähköpostitse.
Stubbin mielestä MOT ottaa “esille kaksi erillistä asiaa, jotka eivät ole toisiinsa kytköksissä missään muodossa.” MOT:n kysymykset koskivat paitsi Stubbin ja Mark MacGannin välistä viestittelyä myös Uberin lobbausoperaatiota Suomessa.
– Henkilö, johon viittaatte [Mark MacGann], on tuttu vuosien takaa. Olen keskustellut hänen kanssaan vuosien varrella muun muassa kansainvälisissä seminaareissa. Hän on toiminut erilaisissa konsultointitehtävissä. Jätettyäni valtioneuvoston kesällä 2016 keskustelimme myös mahdollisista hallituspaikoista kansainvälisissä yrityksissä, Stubb kirjoittaa viestissään.
Stubb kirjoittaa vastauksessaan myös, ettei hän ole minkään kansainvälisen yrityksen hallituksen jäsen.
– Hallituspaikkani ovat kansalaisjärjestöissä. Ne ovat kaikki pro bono -pohjalta [ilman palkkioita], Stubb kirjoittaa.
Vaikka Stubb ilmoitti yhteydenpidon aluksi MacGannille haluavansa keskustella Uberista, MacGann oli tuolloin jättänyt tehtävänsä yhtiössä.
MacGannin MOT:lle toimittaman vastauksen mukaan hän halusi puolestaan keskustella Stubbin kanssa kysyäkseen neuvoja asiassa, joka ei liittynyt kyytipalveluyhtiöön.
– Hän halusi kuulla näkemyksiäni ja mielipiteitäni siitä, mitä hän voisi tehdä ammattillisesti jättäessään politiikan, MacGann sanoo viestissään.
MacGannin mukaan Stubb ei missään vaiheessa pyytänyt häntä olemaan yhteydessä mihinkään yhtiöön tai sen edustajiin.
– Suhteeni Alexander Stubbiin oli ja on puhtaasti ammatillinen. Missään vaiheessa hän ei pyytänyt minua ottamaan yhteyttä mihinkään yhtiöihin tai henkilöihin.
Mark MacGann oli keskeisessä roolissa Uberin poliittisessa lobbauksessa Suomessa ja useissa muissa maissa. Hän onnistui luomaan tiiviit välit useisiin eurooppalaisiin poliitikkoihin.
Liittyminen Uberin hallitukseen olisi ollut eettisesti kyseenalaista
MOT-toimitus pyysi eurooppaoikeuden ja lainsäädäntötutkimuksen professori Emilia Korkea-ahoa arvioimaan Stubbin toimintaa ja yhteydenpitoa häntä lobanneeseen MacGanniin.
– Yhteydenpito päättäjien ja yritysten välillä on arkipäivää ja sitä tapahtuu koko ajan. Sinänsä tällaiseen yhteydenpitoon ei sisälly erityisiä oikeudellisia tai eettisiä ongelmia. Ongelmallista tässä tapauksessa on se, ettei Uberin lobbaus ole ollut läpinäkyvää. Yhteydenpito on tapahtunut aikana, jolloin Suomessa ei vielä säännelty lobbausta, Korkea-aho kirjoitti MOT:lle sähköpostitse.
Korkea-ahon mukaan Suomessa ei ollut valtioneuvoston jäseniä koskevia karenssisääntöjä vuosina 2014–2016, jolloin Uber lobbasi suomalaisia poliitikkoja ja muita päätöksentekijöitä. Virkamiehiä koskeva karenssisääntely tuli voimaan vuonna 2017.
Valtioneuvoston jäseniä koskevan karenssisäätelyn lakiluonnos oli puolestaan lausuntokierroksella kuluneena keväänä. Ehdotuksessa esitetään enintään 12 kuukauden karenssia eturistiriitatilanteiden välttämiseksi.
Yksi MacGannin Stubbille ehdottamista yhtiöistä oli Uber, jonka lobbauksen kohteena tämä oli ollut.
Vaasan yliopiston hallintotieteiden emeritusprofessori Ari Salmisen mukaan Stubbin liittyminen Uberin hallitukseen olisi johtanut eettisesti ongelmalliseen tilanteeseen.
Salminen sanoo, että silloin yhtiöön liittyviä asioita käsitellyt ja valtioneuvoston jäsenenä hetkeä aiemmin toiminut Stubb olisi ikään kuin siirtynyt pöydän toiselle puolen.
– Tällainen tilanne olisi tullut vastaan, mikäli hän olisi edennyt yhtiön hallitukseen. Tässä on selvästi eturistiriita tai eettinen ongelma. Silloin pitäisi olla selitys sille, että miten näin pääsi tapahtumaan ja miten tässä voitaisiin käyttäytyä, ettei tule jälkipuheita.