Sipoon aarteenetsijät

SIPOO Pimeän luolan pohjalla on suuri vesilammikko. Kallion sisällä ilma on viileää, vaikka eletään juhannusviikkoa.

Johan Rikberg osoittaa lammikon taakse luolan perälle ja sanoo, että tuonne kiven sisään pitäisi kätkeytyä muinainen Lemminkäisen temppeli sekä kulkureitti “maailman suurimman kulta-aarteen” luo.

– Näen tämän keskeneräisenä työmaana. Se vain pitää hoitaa loppuun. Jos jotain löytyy, tuomme Suomen kansallisaarteen esiin, Rikberg sanoo.

Uskomus temppelin ja aarteen olemassaoloon perustuu edesmenneen suomenruotsalaisen mystikon ja taiteilijan Ior Bockin kertomuksiin. Hän kutsui tarinoitaan Bockin perheen saagaksi.

Bock alkoi kertoa saagaa karkauspäivänä 24. helmikuuta 1984 Chaporan kylässä Intian Goassa.

Alkuperäiseltä nimeltään Bock oli Bror Holger Svedlin ja hänet tunnettiin myös Suomenlinnan oppaana. Bockin mukaan saaga oli kulkenut hänen suvussaan tuhansien vuosien ajan.

Saaga sisältää muun muassa luomiskertomuksen maailman ja ihmisen synnystä sekä kuvauksia elämästä jääkaudella ja ennen sitä.

Saagan mukaan Lemminkäisen temppeli on kätketty “Kyypelivuoreksi” kutsutun kallion sisään Sipoon Gumbostrandissa. Paikka sijaitsee lähellä Ior Bockin entistä kotitaloa.

Historioitsijat ja arkeologit ovat leimanneet Bockin saagan mielikuvituksen tuotteeksi. Bockia puolestaan on kutsuttu satusedäksi. Tämä ei ole kuitenkaan viilentänyt mystikon seuraajien innostusta tarinoita kohtaan.

Bockin kansainväliset seuraajat aloittivat Lemminkäisen temppelin kaivaukset Kyypelivuorella kesällä 1987. Monet heistä olivat hippejä, jotka olivat tutustuneet Ior Bockiin Goassa. Kaivajat saivat vuosien varrella louhittua kallioon noin 50 metrin pituisen luolan.

Tapahtumarikkaiden vaiheiden jälkeen suuret kaivaukset laitettiin jäihin vuonna 1999 muun muassa rahapulan takia. Pienimuotoista kaivuuta on tapahtunut myöhemminkin.

Nyt temppelin etsintä ja kaivaukset jatkuvat 30 vuoden tauon jälkeen uuden sukupolven voimin. Puuhamiehinä toimivat suomenruotsalainen Rikberg sekä ruotsalainen Marcus Lundqvist.

Kaivajien tavoitteena on tänä vuonna puhdistaa kallion julkisivu ja rakentaa kokoontumisalue sekä infrastruktuuri, jonka avulla luolaan pääsee porauskoneella.

– Jos kaikki toimii hyvin, niin vuoden loppuun mennessä on teoreettinen mahdollisuus, että pääsisimme 25-30 metriä eteenpäin, Rikberg arvioi kesäkuussa.

Bockin saagan mukaan kallion sisältä pitäisi löytyä vesilukko ja ovi, josta pääsee kultakupoliseen Lemminkäisen temppeliin. Sieltä tulisi lähteä pitkä spiraalimainen käytävä, joka johtaa lukuisista saleista koostuvaan valtavaan aarrekammioon.

Nykyisin Kyypelivuoren omistaa Helsingin Astanga Joogakoulu, joka osti tontin pakkohuutokaupasta vuonna 2000.

Joogakoulun toimitusjohtaja ja joogaopettaja Juha Javanainen tuntee Bockin saagan tarkasti. Hän toimitti vuonna 1996 kirjan Bockin perheen saaga – Väinämöisen mytologia. Se kokoaa tekstiksi Ior Bockin puheista tehdyt nauhoitukset.

Kiistanalainen tarina muinaissuomalaisesta Lemminkäisen temppelistä kiehtoi Javanaista ja kumppaneita, joten he halusivat liittyä temppelin etsijöiden ja mahdollisten kunnostajien joukkoon.

Javanainen sanoo, että hänellä ei ole henkilökohtaista uskomusta temppelin olemassaoloon. Silti teknisten laitteiden antamat tulokset ovat ylläpitäneet intoa jatkaa kohteen tutkimuksia vuosikymmenten ajan.

Hänen mukaansa maatutkalla tehdyissä tutkimuksissa kallion alta on löytynyt rakenteellinen poikkeama. Tutkimuksiin osallistuneet asiantuntijat ovat tulkinneet maatutkan tuloksia siten, että kallioalueen alla saattaisi olla jonkinlainen katto-lattiarakenne, Javanainen kertoo.

Vuonna 2001 Javanainen ja kumppanit järjestivät luolan perällä koeporauksia, joissa kallioon tehtiin useita 20-30 metriä pitkiä tutkimusreikiä. Niiden avulla yritettiin löytää käytävään viittaavia havaintoja. Poraukset eivät kuitenkaan tuottaneet kaivattuja tuloksia.

– Viime vuosina olemme olleet kiinnostuneita siitä, löytyykö kallion sisältä kohtia, jotka saattaisivat viitata onteloihin tai kammioihin. Olemme löytäneet sieltä mahdollisen käytävän pätkän, Javanainen sanoo.

Suomen muinaisjäännöksistä vastaava Museovirasto arvioi, että kalliosta tuskin löytyy muinaista ihmisen tekemää rakennelmaa.

– Museovirasto tarkisti tämän kohteen jo vuonna 1987 ja silloin todettiin, että se on luonnon muodostama. Se ei ole kiinteä muinaisjäännös, eikä se oikeastaan kuulu edes ammattiarkeologian piiriin, sanoo Museoviraston erikoistutkija Veli-Pekka Suhonen.

Jos kohteesta sattuisi löytymään jotain, kaivaukset olisi keskeytettävä ja asiasta ilmoitettava Museovirastolle.

Ior Bock kuoli väkivaltaisesti vuonna 2010 Helsingissä. Mystikon poismenosta huolimatta kansainvälinen kiinnostus hänen kertomuksiaan kohtaan on lisääntynyt viime vuosina.

Johan Rikberg arvioi, että uuden innostuksen taustalla on Bockin saagan saama huomio sosiaalisessa mediassa. Bockin seuraajat ovat jatkaneet saagan suullista perinnettä digialustojen välityksellä.

Rikberg ei itse ehtinyt tavata kuuluisaa mystikkoa. Hän kiinnostui Bockin saagasta katsoessaan megaliittiaiheista videota, jossa näytettiin kuvaa Kyypelivuoresta.

Marcus Lundqvist puolestaan tutustui Bockin tarinoihin englanninkielisen podcastin kautta. Hän kertoo tulleensa mukaan kaivausprojektiin vuonna 2019. Sitä ennen hän oli opiskellut Bockin saagaa kolmen vuoden ajan.

Kaivajat katsovat, että Lemminkäisen temppelin löytyminen todistaisi, että Bockin perheen saaga on ainakin osittain totta. He arvelevat, että löydöllä olisi suuri merkitys ihmiskunnalle.

Kaivausten rahoittamista varten on perustettu Tempelberg-niminen yhdistys. Se on saanut lahjoituksia muun muassa Saksasta ja muualta Keski-Euroopasta.

Johan Rikberg nimitettiin kesällä yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hän kertoo, että he ovat keränneet joukkorahoituksella joitakin tuhansia euroja.

Kansainvälistä kiinnostusta Lemminkäisen temppeliä kohtaan on viime vuosina kasvattanut omalta osaltaan hollantilainen kirjailija Carl Borgen.

Hän on kirjoittanut Bockin saagaa sekä Lemminkäisen temppelin etsintää käsittelevät kirjat kahden Ior Bockin läheisen seuraajan avustuksella. Borgen myös tekee saagaa käsittelevää podcastia.

Borgen kertoo kesäkuussa Ylelle videopuhelun välityksellä Amsterdamin liepeiltä, että hän kuuli Ior Bockista ja tämän saagasta ensimmäisen kerran 1980-luvun puolivälissä Intian Goassa.

Borgen sanoo olevansa lähtöisin vanhasta aristokraattisesta perheestä, joka menetti asemansa toisen maailmansodan aikaan. Hänen mukaansa vanhemmat odottivat hänen palauttavan perheen loiston.

Suurtekojen sijaan Borgenia kiinnosti hippielämä. 22-vuotiaana hän alkoi matkustella ja päätyi Goaan, joka oli 1970-luvulla vakiintunut hippien talvehtimispaikaksi.

Goassa Borgen kuuli ystäviltään Kevin Woodsilta ja Michel Merleltä erikoisesta suomalaisesta miehestä, joka pitää hasiksenkäryistä hoviaan Chaporan kylässä ja kertoo suvussaan kulkenutta kertomusta ihmiskunnan historiasta.

Ior Bockin kertomukset poikkesivat täysin virallisesta historiankirjoituksesta.

Saagan mukaan ihmiskunta oli alunperin kotoisin Odenmaasta, joka sijaitsi nykyisen Helsingin seudulla. Maailmassa vallitsi yksi yhtenäinen kulttuuri, joka eli tasapainossa luonnon kanssa ja Bockin suku oli muinaissuomalainen hallitsijasuku.

Saagassa esiintyy samannimisiä hahmoja kuin Kalevalassa kuten Suomen kuningas Seppo Ilmarinen, Suomen kuningatar Maija Ilmatar ja ylin siittäjä Pukki Lemminkäinen.

Borgenin mukaan Kevin Woods ja Michele Merle olivat hurahtaneet Ior Bockin saagaan ja lukeutuivat mystikon lähipiiriin.

Kirjailija kertoo, että hänen mielestään jotkin osat saagasta voivat pitää paikkansa.

– Itse en usko tarinan aikajanaan, jossa puhutaan miljoonista vuosista. Mutta idea siitä, että joskus oli olemassa globaali kulttuuri ja yksi juurikieli, voi olla totta.

Borgen toteaa, että teorian ihmiskunnan pohjoisesta alkuperästä on esittänyt ennen Ior Bockia esimerkiksi Bostonin yliopiston ensimmäinen johtaja William Warren.

Warren kirjoitti vuonna 1885 julkaistussa kirjassaan Paradise Found: The Cradle of the Human Race at the North Pole, että ihminen olisi peräisin pohjoisnavalta.

Borgen kaivaa Warrenin teoksen kirjahyllystään ja näyttää sitä tietokoneen kameralle. Hän pitää mahdollisena, että Bockin saaga on saanut vaikutteita Warrenilta.

– Ehkä Iorin perhe, hänen äitinsä tai isoäitinsä, luki tämän kirjan joskus ja kehitti sen jälkeen Bockin saagan. Ehkä jumala tietää, mutta minä en.

Alkuaikoina Lemminkäisen temppelin kaivauksia rahoittivat rakennusyhtiö Lemminkäinen ja Sipoon Säästöpankki.

Carl Borgenin mukaan kaivausten alkuvaiheet näyttivät hulluilta ulkopuolisen silmiin. Hän sanoo, että kaivauksia esimerkiksi rahoitettiin alkuvaiheessa osittain kannabisrahoilla, ja ihmisiä joutui vankilaan.

Bockin seurueen huumekäry sai aikoinaan laajaa mediahuomiota Suomessa. Tapahtumat johtivat muun muassa siihen, että Lemminkäinen ja Sipoon Säästöpankki vetäytyivät projektista.

Kesän aikana Lemminkäisen temppelin etsintään liittyvät työt ovat edenneet.

Heinäkuun puolivälissä Kyypelivuorelle saapui kaivinkone, joka poisti luolan sisäänkäynnin edustalta maata, kantoja ja suuria irtokiviä.

Elokuun lopussa kallio on aiempaa paljaampi. Kaivinkoneen siirtämä maa on kasattu kumpareeksi kauemmas luolasta. Kummun päälle on aseteltu suuria kiviä rinkiin istumapaikoiksi. Luolassa vedenpinta on noussut sateiden takia.

Paikalla ovat lapiohommissa Tempelbergin puheenjohtaja Johan Rikberg, kaivajamestari Marcus Lundqvist ja kirjailija Carl Borgen. He siistivät kallion edustaa.

Johan Rikberg kertoo, että he aikovat pumpata veden pois luolasta ja poistaa sieltä irtonaisen maa-aineksen, jotta porauskoneet mahtuisivat sisään. Sitten tarkoituksena on jatkaa kallion louhimista temppelin löytämiseksi.

Jos louhimaan ei päästä vielä tänä vuonna, niin sitten työ jatkuu ensi kesänä, Rikberg sanoo.

Borgen toteaa, että hän ei henkilökohtaisesti voi sanoa uskovansa temppelin löytymiseen.

Mutta hänen mielestään sitä kannattaa etsiä, sillä kaivausten saama huomio auttaa levittämään tietoa Bockin saagasta ja sen opetuksista kuinka elää tasapainossa luonnon kanssa.

– Nyt kun ei vielä tiedetä, onko temppeli olemassa vai ei, niin tärkeintä on jatkaa kaivamista. Näin minä uskon, Borgen sanoo.

Drone-videot: Jaani Lampinen/Yle

Voit keskustella aiheesta 5.9. klo 23 asti.