Venäjä lisää kotimaista asetuotantoa ja hankkii valmiita aseita yhteistyökumppaneiltaan jatkaakseen sotaa Ukrainassa, arvioivat Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) asiantuntijat.
Länsimaisten mikrosirujen ja korkean teknologian puutteeseen Venäjän sota Ukrainassa ei kaadu.
Venäjä voi kuitenkin joutua jatkossa aiempaa enemmän laittamaan hyökkäyssuunnitelmat tärkeysjärjestykseen ja rajoittamaan suuren osumatarkkuuden aseiden käyttöä.
– Mitä ilmeisimmin täsmäaseet eivät ole riittäneet joukkojen tulitukseen, koska niiden käyttö ei näy taisteluissa, sanoo MPKK:n Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu.
Pesun mukaan Venäjällä ei ole pulaa yksinkertaisista, kauaskantavista aseista. Se näkyy Ukrainan infrastruktuuria vastaan tehdyissä hyökkäyksissä ja iskujen aiheuttamissa siviiliuhrien määrissä.
Suomalaisasiantuntijoiden mukaan Venäjä on käyttänyt ohjausjärjestelmiä sisältäviä täsmäaseita Ukrainassa säästeliäästi, kun taas perinteisiä aseita, kuten raketteja ja tykistön ammuksia on kulunut runsaasti.
Sellaisten aseiden tuotannossa Venäjällä ei ole jatkossakaan ongelmia.
– Epäilisin, että siinä vaiheessa kun vanhempaa tuotantoa olevat täsmäaseet on käytetty, joudutaan nojaamaan nykyiseen tuotantokapasiteettiin. Silloin täsmäasearsenaalia ryhdytään tai joudutaan käyttämään säästeliäästi, arvioi erikoistutkija Juha Honkonen MPKK:n sotatekniikan laitokselta.
Yli kuusi kuukautta kestänyt sota Ukrainassa on yhdessä käännepisteessään.
Ukrainan vastahyökkäys maan koillisosassa on johtanut Venäjän joukkojen nopeaan perääntymiseen Harkovan alueelta.
Tiedustelutietojen mukaan Venäjä olisi käyttänyt jo puolet asearsenaalistaan ja joutuisi jatkossa turvautumaan yhä enemmän yksinkertaisiin Neuvostoliiton aikaisiin ammuksiin tai hankkimaan ammukset liittolaisiltaan, kuten Pohjois-Koreasta.
Venäjän maavoimien kärsimät tappiot ja täsmäaseiden kulutus ovat muuttaneet ja muuttavat edelleen Venäjän hyökkäysstrategiaa.
Pesun mukaan on todennäköistä, että Venäjän tekemät iskut eivät ole jatkossa yhtä laajoja kun tähän asti ja maalit on valittava tarkemmin.
Ukraina varoittaa Kremlin "ostoslistasta”
Ukrainan pääministeri Denys Shmyhal sanoi syyskuun alussa, että teknologinen ylivoima ratkaisee sodan kulun. Kaikki riippuu siitä, onnistuuko Venäjä haalimaan länsimaisia mikrosiruja.
Politico-lehti sai haltuunsa niin kutsutun Kremlin “ostoslistan”, jossa on lueteltu komponentteja ja liuta muuta huipputeknologiaa, jota Venäjä tarvitsee jatkaakseen sotaa. Listassa on 25 kriittiseksi luokiteltua komponenttia. Suurin osa on yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden tuotteita.
Sitä ei ole voitu varmistaa, onko lista todella Venäjän hallinnon laatima.
Suomalaisasiantuntijat pitävät Kremlin "ostoslistaa” uskottavana. Everstiluutnantti Simo Pesun mukaan Ukraina tuntee hyvin Venäjän sotateollisuuden vahvuudet ja heikkoudet yhteisen neuvostohistorian ansiosta.
Neuvostoliiton aikana tasavallat erikoistuvat sotatarvikkeiden tuotannossa eri osa-alueisiin. Esimerkiksi panssarivaunut rakennettiin Ukrainassa.
Asiantuntijat kuitenkin epäilevät väitteitä, että Venäjä ei kykenisi rakentamaan omia mikropiirejä. Kysymys on enemmänkin tuotannon mittakaavasta.
Brittiläisen puolustusalan ajatushautomon Royal United Services Instituten tutkijat löysivät tuhoutuneista venäläisaseista satoja mikrosiruja ja puolijohteita, jotka olivat peräisin Yhdysvalloista, Itä-Aasiasta ja Euroopasta.
Honkosen ja Pesun mukaan suuri määrä länsiteknologiaa Venäjän asevarustuksessa voi viestiä myös siitä, että kun Venäjä kehitti uusimpia aseteknologioitaan 2000-luvun alkupuolella, sen oli edullisempaa ostaa mikrosirut ulkomailta kuin valmistaa ne itse.
Honkosen mukaan Venäjällä tuotettiin jo Neuvostoliiton aikana sotilaalliseen käyttöön tarkoitettua mikropiiritekniikkaa.
Venäjän vanhempi tuotantoteknologia tuottaa kookkaampia komponentteja. Tämä tarkoittaa sitä, että venäläisiä mikropiirejä ei saisi asennettua kännykkään tai moderniin pöytätietokoneeseen, mutta ohjukseen tällainen elektroniikka mahtuu hyvin.
– Laskentateho ei ole tässä niin keskeistä, vaan sensorit. Jostain syystä tuhoutuneiden laitteiden purkajat eivät ole maininneet niistä mitään. Ilmeisesti ne eivät olekaan niin kauhean vanhaa ja epäkuranttia tavaraa, kun niistä on oltu ihan hiljaa, Honkonen sanoo.
Purkaako Venäjä jääkaappeja jatkaakseen sotaa?
Venäläisaseista on löytynyt samanlaisia mikropiirejä kuin keittiökoneissa.
Tämä on herättänyt kysymyksiä siitä, alkaisiko Venäjä purkamaan jääkaappeja, astianpesukoneita ja mikroaaltouuneja saadakseen mikrosiruja nopeasti uusiin täsmäaseisiin.
MPKK:n erikoistutkija Honkonen pitää tätä epätodennäköisenä.
Venäjällä on muita keinoja, joiden avulla se voi jatkaa sotimista Ukrainassa, kuten tähänkin mennessä.
Honkosen mukaan tiettävästi Venäjä pyrkii lisäämään täsmäaseiden tuotantoa. Mikrosirupulan sijaan ongelmana on, että tuotantoa ei pystytä laajentamaan nopeasti.
– Siihen tarvitaan uusia tuotantolinjoja ja lisää osaavaa henkilökuntaa. Inhimillinen tekijä on sellainen, mitä ei vain saada tuotettua lisää sormia napsauttamalla, sanoo Honkonen.
Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriö valmisteli äskettäin presidentin pyynnöstä esityksen kotimaisten teknologiayritysten tukemiseksi.
Tarkoitus on kannustaa kotimaisia yrityksiä kehittämään sotaan soveltuvaa teknologiaa. Yrityksille on esitetty verohelpotuksia ja valtion takaamia lainoja.
Aikeen esteeksi voi kuitenkin muodostua laajalle levinnyt korruptio ja erikoisosaajien maastamuutto, joista Venäjä on kärsinyt pitkään.
Venäjä myös turvautuu reservissä olevaan käyttökelpoiseen sotakalustoon.
Pesun mukaan sen käyttöarvo on heikompi, mutta voi olla Venäjälle jopa eduksi, koska reservistä kutsuttujen sotilaiden kouluttaminen yksinkertaisen neuvostoaikaisen sotakaluston käyttöön on helpompaa.
– Iskut jatkuvat niin kauan kuin aseita on jäljellä, eikä aseiden loppuminen ole näkyvissä, Pesu summaa.
Tarvittaessa Venäjä hankkii nopeasti tarvittavia puuttuvia kykyjä ostamalla valmiita aseita yhteistyökumppaneitaan, Iranista ja Pohjois-Koreasta.
Lue lisää: