Hyppää sisältöön

Autoilijan kannattaa pitää hirvet mielessä, oli varoitusmerkkejä tai ei – jos tiedotat hirvestä muille autoilijoille, älä vilkuta ajovaloja

Esimerkiksi hakkuut ja uusien hirviaitojen asennus voivat saada hirvet muuttamaan reittiään. Myös nuoret vasat saattavat ylittää tien yllättävästä paikasta.

Heli Sairanen sai vastaantulijalta varoituksen hirvestä ja ehti vain hidastaa
Elisa Paljakka,
Juulia Tillaeus

Tien laidassa seisoo punakeltainen varoituskolmio, jonka keskellä on musta hirven kuva. Hirvivaroitusmerkkejä on Suomen tienvarsilla paljon, mutta myös muualla kannattaa olla hirvien varalta valppaana.

Hirvet lähtevät syksyllä metsästyskauden ja kiima-ajan vuoksi liikkeelle. Vaikka hirvillä on vakiintuneita kulkuväyliä, esimerkiksi hakkuualueet ja uudet hirviaidat voivat saada eläimet muuttamaan reittiään.

– Varsinkin nuoret vasat hakevat reittejään, ja niitä voi olla yllättävissä paikoissa. Niitä pyörii pahimmillaan jopa kaupunkien keskustoissa, Liikenneturvan Kouvolan toimipisteen yhteyspäällikkö Tarja Korhonen sanoo.

Vuosina 2010–2019 Suomessa tapahtui 25 kuolemaan johtanutta hirvikolaria. Näistä alle kolmannes tapahtui hirvivaara-alueella.

Monilla autoilijoilla on kokemuksia kohtaamisesta hirven kanssa

Usein tilanne autoilijan ja hirven kohdatessa syntyy yllättäen ja vaatii nopeaa reaktiota.

Lemiläinen Heli Sairanen oli hirvikolarissa, jossa hirvi kuoli ja Sairanen selvisi käsivammalla.

– Näin, miten vastaantulija varoitti minua ja näin hirven tulevan vasemmalta. En ehtinyt kuin tiputtaa nopeutta. Ajattelin, että ehdin pysähtyä, mutta se tulikin yllättävän nopeasti, kertoo Sairanen.

Hänen autonsa päätyi korjaamolle ja saatiin vielä kuntoon.

Hirvivaara-merkit eivät ole aina ajantasaisia, sillä hakkuut ja aidat saavat hirvet kulkemaan uusia polkuja. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

Helsinkiläinen Kari Karhula tietää, että hirvi on ensimmäisen havainnon jälkeen äkkiä jo tulossa tielle.

– Just ja just ehtii yleensä jarruttaa. Joskus on melkein hipaissut, Karhula sanoo.

Hirven kanssa kohtaaminen tapahtuu usein hämärällä, jolloin näkyvyys ohjaamosta on heikoimmillaan.

– Se tulee nopeasti tielle. Omaa nopeutta olisi hyvä hidastaa, sanoo lappeenrantalainen Ari Rossi.

Vain harva kuolee hirvikolarissa

Nykyään hirvionnettomuuksissa kuolee ihmisiä vain harvoin.

– Autot ovat turvallisempia ja kestävät hirven painon aiempaa paremmin. Toinen asia on, jos liikkuu mopolla tai moottoripyörällä. Silloin suojana ei ole samanlaista koria kuin autossa. Jos hirveen törmää moottoripyörällä satasen vauhdissa, selviämismahdollisuudet ovat aika vähäiset, Liikenneturvan Tarja Korhonen sanoo.

Viime vuosikymmenellä 25:stä kuolemaan johtaneesta hirvikolarista 14 tapauksessa nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli 100 kilometriä tunnissa ja kuudessa 80 kilometriä tunnissa.

– Kuolemaan johtaneita hirvikolareita on sattunut paljon enemmän isomman nopeusrajoituksen alueella. Alemman nopeusrajoituksen alueella ei ole ollut niin paljon kuolemia, vaikka onnettomuuksia onkin sattunut, Korhonen sanoo.

Nopeutta on hyvä rajoittaa hirvivaara-alueella, sateella, pimeällä tai auringon paistaessa matalalta.

Liikenneturvan Kouvolan toimipisteen yhteyspäällikkö Tarja Korhonen muistuttaa, että ajonopeuden pudottaminen on paras keino välttyä hirvikolarilta. Kuva: Juulia Tillaeus / Yle

Liikenneturvan mukaan vuonna 2021 Suomen teillä sattui lähes 1 700 hirvikolaria. Edellisvuoteen verrattuna tapaukset lisääntyivät kymmenellä prosentilla. Lähes kolmannes hirvieläinonnettomuuksista tapahtui syys–lokakuussa, suurin osa hämärässä tai pimeässä.

Hirvikolareiden määrä on yhteydessä hirvikannan kokoon. Kolarit ovat voineet myös vähentyä koronavuosina, koska ihmiset ovat liikkuneet vähemmän.

Älä vilkuttele valoja

Tarja Korhonen kehottaa autoilijoita varoittamaan muita liikkujia liikenteessä havaitsemastaan hirvestä hätävilkkujen avulla. Ajovaloja ei kannata vilkutella.

– Nykyvalot ovat niin tehokkaita, että jos väläyttää vaikka pitkät päälle, vastaantulija sokaistuu eikä näe senkään vertaa tiellä poukkoilevaa hirveä, Korhonen sanoo.

Muita keinoja lisätä turvallisuutta hirvivaara-alueella autoillessa on oman näköyhteyden takaaminen.

– Tuulilasi ja mahdolliset silmälasit on hyvä pitää puhtaina, jotta näkee hyvin. Auton ajovaloja on syytä käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Jos on mahdollista käyttää pitkiä valoja, niin niillä hirven näkee mahdollisimman aikaisin.

Etenkin jos tie on mutkainen ja kumpuileva, on nopeuden vähentämisen ohessa tarpeen tarkkailla tien reunaa ja pusikkoisia alueita.

– Ennen ajoon lähtöä kannattaa tarkistaa, mistä oman auton hätävilkut kytketään päälle, jotta niillä voi sitten tarvittaessa antaa varoituksen muille.

Toimittaja Juulia Tillaeuksen haastattelussa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tarja Korhonen Ylen aamussa.

Millaisia ajatuksia aiheesta heräsi? Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 8.9. kello 23 asti.

Suosittelemme sinulle