Keskipohjalainen N63 Herbs -osuuskunta tavoittelee pääsyä Euroopan erikoiskasvimarkkinoille.
Ensimmäisiä osuuskunnassa tuotettuja erikoiskasveja ovat ruusujuuri ja maraljuuri.
Jos liikeidea on tarpeeksi kiinnostava ja kansainvälistymissuunnitelma realistinen, on kansainvälisiä markkinoita tavoitteleville tarjolla myös apua ja rahoitusta.
Mullat pois
Halsualainen luomuviljelijä Kimmo Kentala kaivaa kasvipenkistä muovin alta lähes jalkapallon kokoisen ruusujuuren ja ravistaa siitä mullat pois.
– Tämä on hyvän kokoinen yksilö, yli kilon painoinen, Kentala sanoo.
Kuusi vuotta maassa kasvanut ruusujuuri pilkotaan ja pestään. Kuivunut juuri haketetaan lastuiksi ja jauhetaan kuivatuksen jälkeen jauhoksi.
Pellon kasvupenkin teko ja suojamuovin levitys voidaan tehdään koneella.
Joitain koneita voidaan myös muokata sopiviksi juurien puhdistukseen, kuivaukseen ja paloitteluun.
– Vanha porkkanoiden pesukone odottaa koekäyttöä ja juurten kuivauskaappi on varta vasten juurten kuivaamiseen tehty. Normaali rankojen haketin tekee juurista lastua. Joka vaiheessa on paljon käsityötä, kertoo Kentala.
Tuhansia juuria kasvamassa
N63 Herb perustettiin vuonna 2020, kertoo osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jenni Kentala.
Tällä hetkellä osuuskunnassa on viljelijöitä Halsuan, Toholammin ja Vetelin kuntien alueelta.
– Sen jälkeen ollaan kasvatettu juurten viljelyaloja Halsualla ja Toholammilla, ja käynnistetty Centria ammattikorkeakoulun kanssa tutkimus juurten jalostamisen mahdollisuuksista, Kentala sanoo.
N63 Herbs osuuskunta toimii nimensä mukaisesti maapallon 63:lla leveyspiirillä ja sen pohjoispuolella.
– Nimi kuvastaa kasvupaikkaa, koska sillä on merkitystä kasvavatko juuret yöttömässä yössä vai vain yössä. Yöttömän yön alueilla juuriin tulee isommat määrät tiettyjä vaikuttavia aineita, kertoo biologin koulutuksen saanut Jenni Kentala.
Osuuskunnan tavoite on saada mukaan lisää nuoria yritti- ja luonnonkasvien tuottajia, jotta sillä olisi pitkä tulevaisuus ja mahdollisuus vastata maailmalla olevaan yrtti- ja rohdoskasvien kysyntään.
– Jos haluat myydä isolle toimijalle, puhutaan sadoista kiloista joka vuosi. Se taas tarkoittaa, että viljelypinta-alaa pitää olla paljon – kymmeniä, jopa satoja hehtaareja, Kentala sanoo.
Osuuskunnan päätös panostaa ruusujuureen tarkoittaa, että juuria on jouduttu jo nyt istuttamaan tuhansia.
Koska kasvuaika istutuksesta poimintaan on kuusi vuotta, kasvamassa on eri-ikäisiä juuria.
– Meidän pitää varmistaa, että ruusujuurta tulee vuosittain useampi sata kiloa, jotta suurimmat ostajat kiinnostuvat. Tämä on tosi pitkäjänteistä työtä, kertoo Kentala.
Isoille markkinoille
Keskipohjalaisten tavoite on myydä sato muiden jatkojalostettavaksi.
Jos ja kun osuuskunnassa on tulevaisuudessa enemmän jäseniä, mietitään kannattaako laitteita hankkia itsekin.
Jenni Kentalan mukaan osuuskunnassa ollaan tietoisia ely-keskukselta saatavista tuista ja niitä aiotaan myös hakea, kunhan tutkimustyö Centria ammattikorkeakoulun kanssa valmistuu.
– Tämän erikoiskasvihankkeen avulla meillä on mahdollista esitellä toimintaa muille viljelijöille ja saada lisää kiinnostuneita mukaan viljelyyn ja ehkä koneistukseen, kertoo Kentala
Matka Euroopan "isoille markkinoille" on taas eri juttu.
– Mietimme parhaillaan, palkataanko erillinen markkinointihenkilö, joka etsii kontakteja. Toinen mahdollisuus on myös jalostaa tuotteet niin pitkälle, että voisimme päästä Business Finlandin Food from Finland -ohjelmaan mukaan, kertoo Kentala.
Food from Finland
Business Finlandin lanseeraaman Food from Finland -ohjelman ohjelmajohtaja johtaja Esa Wrangin mukana Suomen elintarvikemarkkinat ovat todella pienet verrattuna koko Euroopan markkinoihin.
– Jo pelkästään Saksassa markkinat ovat 14-kertaiset verrattuna Suomeen, noin 226 miljardin luokkaa, kertoo Wrang.
Food from Finland -ohjelmassa on mukana noin 200 yritystä, joista virallisia ohjelman jäsenyrityksiä on 160. Näille yrityksille ohjelma on auttanut löytämään oikeat markkinat, kumppanit ja tuotteiden jakelukanavat
Yrittäjällä pitää kuitenkin olla tarjottavana jotain innovatiivista ja uutta.
– Pitää olla selkeä kansainvälistymissuunnitelma, jota voidaan auttaa. Kansainvälistymisen matka pitää ymmärtää ennemmin maratoonina kuin pyrähdyksinä, sanoo Wrang.
Yrityksen alkuvaiheen rahoitusta annetaan myös, mutta ennen sitä kannattaa käydä paikallisen Ely-keskuksen oven takana.
– Business Finlandin rahoituksella on ehkä alueellista rahoitusta tiukempi seula, kertoo Wrang.
Kansainvälisille markkinoille elintarvikkeilla ja juomilla on neljä mahdollista reittiä:
1) raaka-aineen myynti toiselle teolliselle toimijalle
2) HoReCa-myynti eli hotellit ja ravintolat
3) Verkkokauppa
4) Vähittäiskauppa.
– Pieni toimija voi isossa ympäristössä tehdä valintoja, jotka suosivat tuotetta. Esimerkiksi Jymy luomujäätelö valitsi luomukaupat ja nyt sitä myy 500 saksalaista kauppaa, jotka keskittyvät luomuun, Wrang sanoo.
Tällaiset valinnat eivät ole välttämättä esimerkiksi Suomessa tai muilla pienillä markkinoilla mahdollisia.
Alkutuotteen jalostaminen tuo kannattavuuden
Jenni Kentala kertoo, että tulevaisuudessa tavoite on nostaa ruusujuuren ja muiden kasvien jalostuksen astetta, niin että niistä tehtäisiin jauhojen lisäksi erilaisia tuotteita.
– Tabletteja, kapseleita, uutteita tai öljyjä esimerkiksi, sanoo Kentala.
Jalostusasteen noston syy on yksikertainen.
– Pakatun lopputuotteen hinta on yleensä kymmenen kertaa suurempi kuin pelkän alkutuotteen eli kasvin. Ja se on helpompi saada kauppoihin, kertoo Kentala.
Ruusujuuri edellä
Kun N63 Herbs tulevaisuudessa saa myyntikanavat auki suurille määrille ruusujuurta, tavoite on saada markkinoille muitakin luonnon yrttejä ja tuotteita.
– Tällä hetkellä teemme tuotekehittelyä ruusujuuren lisäksi maraljuuren, nokkosen ja väinönputken kanssa, Jenni Kentala sanoo.
Ruusujuuren pääkasvupaikka on Skandinaviassa mutta se kasvaa myös muualla, Maraljuuren koti on Venäjällä. Molemmat juuret kuuluvat adaptogeenisiin kasveihin.
Aiheesta voi keskustella torstaihin 29. syyskuuta kello 23 asti.
Lue seuraavaksi: