Hyppää sisältöön

Vaaralliset villisiat valmistautuvat talveen ihmisten ilmoilla – jos kolaroit, älä nouse autosta vaan soita apua

Villisiat voivat olla tulevaisuudessa tuttu näky pohjoisemmassakin Suomessa. Tällainen on tulokaslaji, jota kannattaa varoa.

Villisiat liikkuvat usein laumoissa. Yksin liikkuva sika on todennäköisesti karju. Kuvituskuva. Kuva: Mostphotos
Eino Haajanen,
Kirsi Lönnblad

Vaaralliset villisiat ovat hämmentäneet ihmisiä Kaakkois-Suomessa viime viikkoina. Esimerkiksi eilen Kouvolan Inkeroisissa henkilöauto törmäsi villisikaan, joka pakeni loukkaantuneena maastoon. Sitä aiemmin metsästäjien haavoittamaa sikaa etsittiin Virolahden Vaalimaalla tuloksetta.

Vaalimaan siasta julkaistiin jopa vaaratiedote, jossa pyydettiin välttämään liikkumasta alueella, sillä harmittomalta tuntuva "possu" voi olla oikeasti hengenvaarallinen.

Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Mervi Kunnasranta kertoo, että vaara syntyy silloin, kun villisika on uhattuna tai haavoittunut.

– Jos autolla törmää villisikaan, ei kannata mennä ulos katsomaan, miten kävi. Se on iso ja nopea eläin, Kunnasranta kertoo.

Jos törmäät villisikaan, soita apua

Loukkaantunut tai ärsytetty villisika voi olla ihmiselle hyvin vaarallinen, sillä se saattaa hyökätä ihmisen kimppuun.

– Se juoksee päin ja puskee ihmistä haaroihin. Villisian torahampaat ovat terävät kuin veitset ja repivät auki haaroissa kulkevat isot verisuonet, kertoi Virolahden riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Raimo Niemistö viime viikolla.

Kaakkois-Suomen riistanhoitoyhdistyksen riistasuunnittelija Jouni Tolvanen muistuttaa, että kolarin sattuessa pitää aina soittaa hätänumeroon.

– Ei kannata mennä kokeilemaan, missä kunnossa se on, vaan tehdään hälytystoimenpiteet autossa ja odotetaan apujoukkoja paikalle, sanoo Tolvanen.

Tolvanen on sitä mieltä, että kaikkien tulisi ehdottomasti varata autojensa hansikaslokeroihin riistaonnettomuusohje (siirryt toiseen palveluun), josta on apua onnettomuuden sattuessa.

Pienempien töytäisyjen yhteydessä poliisi ei aina tule paikalle. Jos ei ole mahdollista jäädä odottamaan suurriistayhteyshenkilöitä, voi ohjeen vaikka ripustaa aurauskeppiin merkkinä onnettomuuspaikasta.

Pääosin terveet villisiat väistävät ihmistä, mutta emosika voi puolustaa porsaitaan. Yksin liikkuvat villisiat ovat todennäköisesti karjuja.

Villisiat varautuvat Tolvasen mukaan nyt talveen ruokaa etsimällä. Siksi villisian herkuttelu viljapellollakaan ei ole aivan tavaton näky tähän aikaan vuodesta. Todennäköisempää on törmätä villisikaan hämärällä kuin kirkkaassa päivänpaisteessa.

Villisika on Luken Mervi Kunnasrannan mielestä älykäs eläin, joka osaa hyödyntää ympäristöään tehokkaasti.

– Tehokas metsästäminen tekee sen varmasti vielä viisaammaksi, kun sieltä ne tyhmimmät ammutaan pois, sanoo Kunnasranta.

Villisiat eivät lopu jatkossakaan

Villisika on tulokaslaji, joka on tullut uudelleen Suomeen omin sorkin idästä. Pääosin niitä on Venäjän rajan tuntumassa ja itäisellä Uudellamaalla, mutta vaeltelevia yksilöitä on havaittu jopa Oulun ja Tornion seudulla.

Suomessa villisikoja on niin paljon, että niiden kantaa hallitaan metsästämällä.

Villisikoja metsästettiin viime vuonna Suomessa ennätysmäärä: reilut 1 400 yksilöä.

Kaakkois-Suomen osuus kattaa tästä valtaosan eli reilut 900 villisikaa. Koko Suomen kannan arvellaan kuitenkin pysyvän suurin piirtein viime vuosien tasolla eli reilussa 3 000 siassa. Tammikuussa Suomessa oli noin 3 100 villisikaa Luken arvion mukaan.

Väyläviraston riistakamera tallensi vihersiltaa ylittävän villisian vuonna 2020 Pyhtäällä. Kuva: Trafikledsverket

Luontaisia vihollisia villisioilla ei Suomessa juuri ole. Kaadetuista villisioista maksetaan näytepalkkio, joten metsästystilastot ovat hyvin ajan tasalla. Näytteitä kerätään, jotta saadaan tietoa afrikkalaisen sikaruton levinneisyydestä. Afrikkalainen sikarutto on sikaeläimissä leviävä tappava, viruspohjainen verenvuotokuume.

Lue lisää: Afrikkalainen sikarutto voi levitä rekkakuskien eväsroskien mukana Suomeen, varoittaa Ruokavirasto – uhkaisi monen elantoa

Ilman metsästystä kannan koko olisi todennäköisesti tänä vuonna kasvanut, arvioi Luken erikoistutkija Mervi Kunnasranta. Uusin kanta-arvio saadaan taas alkuvuodesta.

Luken Kunnasranta sanoo, että pitkän aikavälin ennuste on, että kanta kasvaa. Lämpenevä ilmasto helpottaisi villisikakantojen ulottumista laajemmalle alueelle ja pohjoisemmalle alueelle Suomessa. Pakkanen ja lumi eivät villisikaa houkuta.

– Niin sanotusti “routa porsaan ajaa Venäjälle”.

Lue lisää: E18-tien ylittävällä sillalla kulkee ihmisiä, kettuja, ilveksiä ja jopa karhuja – riistakamerat nappasivat tuhansia kuvia kulkijoista

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida aiheesta 15.9. kello 23:een asti Yle-tunnuksella.

Suosittelemme sinulle