Keskivertosuomalainen heittää 20–25 kiloa syömäkelpoista ruokaa roskiin joka vuosi.
Luku on noussut jälleen keskusteluihin Hävikkiviikon myötä. Teemaviikko kannustaa pohtimaan omaa ruokahävikkiään ja muistuttaa muun muassa ruuantuotannon ympäristövaikutuksista.
Moni onkin kertonut muun muassa WWF:n muutaman vuoden takaisessa kyselytutkimuksessa, että pyrkii vähentämään aterioidensa ilmastokuormaa juuri hävikkiä karsimalla.
Kuluttajahävikin osuus ruokavalion ympäristövaikutuksista on kuitenkin oikeasti pieni.
Se on noin neljä prosenttia, kun lihan osuus on 45 ja maitotuotteiden 20 prosenttia, kertoo 2019 ilmestynyt Ruokaminimi-hankkeen loppuraportti. Kuluttajahävikkiin kohdistuvat toimet eivät raportin mukaan juuri karsi ruokavalion ilmastokuormaa.
Yhden liha-aterian vaihto kasvisperäiseen joka viikko pienentää ympäristövaikutuksia enemmän kuin hävikin puolittaminen. Näin kertoo tietokirjailija ja ruoka-asiantuntija Mari Koistinen YleX:n haastattelussa.
– Puhutaan ihan eri mittaluokan asioista. Käsitys ruokahävikin ympäristövaikutuksista on ollut aika vinksallaan. Nyt oikea tieto on alkanut levitä esimerkiksi sosiaalisen median kautta.
Koistinen huomauttaa, että hävikkityötä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hänen mielestään yhteiskunnan varoilla pitäisi tukea myös kampanjaa, joka tähtäisi lihankulutuksen reiluun vähentämiseen.
– Hävikin vähentämisen ilmastovaikutukset ovat saaneet liikaa huomiota. Suomessa hävikkiviikko on kohdistunut liikaa kuluttajahävikin vähentämiseen, hän toteaa.
Hedelmiä, kasviksia ja kahvia joutuu roskiin eniten
Keskivertokansalaisen vuotuinen ruokahävikki oli esillä lauantaina Jyväskylässä. Hävikkifoorumi ja Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset kokosivat Wemmi-markkinoille niistä pöydän, jonka antimet perustuivat Luonnonvarakeskuksen eli Luken tutkimuksiin.
– Toivomme kovasti, että lihaa ja kalaa ei menisi ollenkaan roskiin, koska niillä on muita enemmän ympäristövaikutuksia, sanoo Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Eeva-Liisa Kivimäki.
Eniten roskiin menee hedelmiä, kasviksia, vihanneksia ja marjoja.
Kakkospaikkaa pitävät juomat kuten kahvit ja teet. Jokainen kaataa kahvia suoraan viemäriin keskimäärin kaksi ja puoli litraa joka vuosi. Kuluttajaliiton tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kahvi on nyt kiilannut jopa kasvisten ja hedelmien edelle hävikkiykköseksi.
Marjat, hedelmät, kasvikset ja vihannekset ovat pysyneet Luken tietojen kärjessä, mutta kahvin ja teen hävikkiosuus on niissäkin noussut.
Viljatuotteita menee roskiin kolmanneksi eniten, mutta määrä on vähentynyt.
– Luulen, että se johtuu leivän ja viljan syönnin muutoksesta esimerkiksi karppauksen myötä. Pullaa ja vaaleaa leipää kuluu entistä vähemmän, Kivimäki sanoo.
"Elämä on sellaista, että hävikin minimointi ei aina onnistu"
Mari Koistinen heitti toissapäivänä roskiin pilaantuneen luumun ja kaurakermaviilityyppisen tuotteen jämät. Hävikkiä kertyi ainakin 60 grammaa, hän arvioi YleX:n haastattelussa.
Juuri sen verran menee roskiin ruokaa päivittäin, jos vuodessa hukkaa sitä 25 kiloa.
– Määrä on tosi pieni. Kaikki hävikki pitäisi pystyä minimoimaan, mutta elämä on sellaista, ettei se aina onnistu, Koistinen toteaa.
Monet nuoret kokevat Kuluttajaliiton kyselyn mukaan epäonnistuneensa ruokahävikin karsimisessa.
Koistinen lohduttaa heitä.
– Siitä ei kannata tuntea huonoa omaatuntoa. Keskittykää mieluummin eläinperäisten tuotteiden vähentämiseen, hän sanoo.
Koistinen huomauttaa, että yritykset harvoin pyrkivät nollaamaan hävikkinsä, koska se ei ole kannattavaa.
Siksi hänen mielestään on hassua, että kuluttajille myydään pian vanhaksi meneviä tuotteita punaisin alennushinnoin ja perustetaan hävikkikauppoja. Kuluttajan pitäisi ratkaista ongelma.
– Näin ei tapahdu, koska järjestelmä on sellainen kuin on. Kaupat ovat tehneet tästä ison hyveen ja organisaatiot mainostavat, että olemme vastuullisia, kun vähennämme hävikkiä. Se johtaa kuluttajia ja yhteiskunnallista päätöksentekoa harhaan, Koistinen toteaa.