Hyppää sisältöön

Borta bra men hemma bäst – vai onko?

Suomessa opiskelevat ruotsalaiset kiertävät tänä syksynä ja ensi keväänä kotimaansa lukioita: tarkoitus on markkinoida Suomea ja houkutella lisää maanmiehiä naapurimaahan opiskelemaan.

Mitä hemmettiä me Suomessa tehtäisiin?

Se oli ruotsalaisen Jesper Franssonin ensimmäinen ajatus, kun ystävä yritti ylipuhua hänet mukaansa, hakemaan opiskelupaikkaa Pohjanlahden itäpuolelta. Kuten niin monelle muulle ruotsalaiselle, Suomi oli hänelle vain harmaa alue kartalla.

Fransson haki näyttelijäkouluun myös Ruotsissa. Sattumalta hänet kuitenkin hyväksyttiin Helsingin Taideyliopiston ruotsinkieliselle näyttelijälinjalle, ja sillä polulla hän on edelleen.

33-vuotias Fransson ei ole katunut valintaansa. Takana on neljä vuotta opintoja.

Katso, kun Jesper Fransson improvisoi kohtauksen Hamletista suomeksi. Teemana ovat opiskelijaedut Suomessa:

Jesper Fransson ei ole suinkaan ainut ruotsalaisopiskelija Suomessa. Opetushallinnon tilastopalvelun (siirryt toiseen palveluun) mukaan ruotsalaisia tutkintoon johtavaan koulutuksen opiskelijoita oli maassa noin 850 vuonna 2020.

Ylivoimaisesti eniten opiskelijoita tulee Suomeen Venäjältä ja Virosta.

Ruotsalaisten määrä on pysynyt melko samana 2010-luvun ajan, mutta nyt sitä pyritään kasvattamaan.

Tuoreessa projektissa Suomessa opiskelevat ruotsalaiset kiertävät kotimaansa lukioita kertomassa kokemuksistaan. Vierailut toteutetaan tänä syksynä ja ensi keväänä.

Fransson on yksi noin 20 opiskelijasta, jotka ovat lupautuneet mukaan hankkeeseen niin sanottuina kielilähettiläinä. Tarkoitus on avartaa lukiolaisten kuvaa Suomesta, nostaa esiin naapurimaan kaksikielisyys sekä houkutella lisää ruotsalaisia Suomeen opiskelemaan.

Hanke on saanut alkunsa suomalaisen Svenska kulturfonden -säätiön tuella.

Kun Franssonilta kysyy, mitä hän aikoo kertoa nuorille, hänen ei tarvitse miettiä kauaa.

– Minulla ei ole mitään todisteita tälle, mutta uskon, että suomalaiset opiskelijat ovat maailman rikkaimpia, hän sanoo ja nauraa.

Fransson luettelee pitkän listan opiskelijaetuja, joita on tarjolla Suomessa, mutta ei läheskään samassa mittakaavassa hänen kotimaassaan.

Opiskelijahintaiset lounastarjoilut, opiskeluterveydenhuolto sekä halvat opiskelija-asunnot ovat asioita, joilla hän uskoo ruotsalaisten mielenkiinnon heräävän.

Jesper Fransson.Jesper Fransson.

Jesper Fransson itse sai ensimmäisen opiskelija-asunnon Kalasatamasta, kivenheiton päästä koulusta – vain viikon odotusajalla.

Nyt hän asuu vuokralla Kalliossa.

Mahdollisuuksien mukaan kielilähettiläät vierailevat samalla alueella, jossa ovat itse opiskelleet tai käyneet lukion Ruotsissa.

Projektin koordinaattori Annika Jokela uskoo, että kun sanansaattaja tulee omalta paikkakunnalta, markkinointi toimii paljon tehokkaammin.

Hän vahvistaa, että ruotsalaiset tuntevat Suomen ja sen kaksikielisyyden huonosti. Monelle on yllätys, että maassa voi opiskella ruotsin kielellä.

Ja vain harva tietää, että Suomessa on jopa kahdeksan korkeakoulua, jotka tarjoavat osittain tai täysin ruotsinkielistä korkeakouluopetusta.

Kuin ulkomailla, mutta kuitenkin kotona

Emil Welvestam, 27, päätyi Suomeen silloisen tyttöystävänsä vanavedessä.

Vasta täällä asuessaan hän oppi, että Suomessa voi opiskella myös ruotsiksi. Suhde kariutui, mutta Welvestam päätti jatkaa elämäänsä Helsingissä.

Vanhempien ja ystävien yleisin kysymys oli: miksi?

– He olivat kaikki yllättyneitä, mutta nyt he ovat tottuneet siihen, Welvestam kertoo huvittuneena.

Nyt hän lukee valtiotieteitä Helsingin yliopiston itsenäisessä ruotsinkielisessä yksikössä, social- och kommunalhögskolanissa. Myös hänellä on pelkästään hyviä asioita kerrottavanaan, niin koulutuksesta kuin uudesta kotikaupungistaan.

Varsinkin julkinen liikenne on Emil Welvestamin mukaan paljon parempi Helsingissä kuin esimerkiksi Tukholmassa.

– Kaikissa liikkumavälineissä on puhtaampaa ja niissä on enemmän tilaa, hän kehuu.

Welvestam liikkuu kätevästi metrolla Lauttasaaren kodistaan koululle. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Asuntomarkkinoita ei voi edes verrata toisiinsa, Welvestam toteaa.

– Jos haluan vuokrata täällä asunnon, voin vain selailla netistä ilmoituksia ja huomenna minulla voisi jo olla avaimet kädessäni. Ruotsissa ylipäätänsä, Tukholmassa varsinkaan, tilanne ei todellakaan ole näin helppo.

Emil Welvestam.Emil Welvestam.Emil Welvestam.

Welvestamin mielestä ruotsalaiset ovat nykyään paremmin kartalla Suomesta.

Hän uskoo sen johtuvan Nato-prosessista, joka toi Suomen ihmisten tietoisuuteen.

Jopa Ruotsin valtamediassa Suomea kutsuttiin isoveljeksi (siirryt toiseen palveluun) ja pääministeri Sanna Marinia kuvailtiin nahkatakissaan (siirryt toiseen palveluun) rokkitähdeksi.

Emil Welvestamia yllätti eniten se, miten kokonaisvaltaista opiskeluelämä Suomessa on. Kaikki toiminta varsinaisten opiskelujen ympärillä, kuten järjestöt ja osakunnat, vievät mukanaan.

Tämä on Annika Jokelan mukaan yleinen kokemus projektissa mukana olevilla opiskelijoilla. He eivät ole kokeneet yksinäisyyttä, vaikka eivät ole tunteneet ketään entuudestaan.

– Monet ovat sanoneet, että he kokevat olevansa ulkomailla ja kotona samaan aikaan, Jokela kertoo.

Projektikoordinaattori uskoo, että Suomi voisi olla sopiva kohde monelle ruotsalaiselle, joka haluaa lähteä vaihtoon. On todettu, että ruotsalaiset opiskelijat ovat kiinnostuneita ulkomaan opinnoista, mutta eivät halua matkustaa kovin kauas.

Suomi olisi hyvin turvallinen vaihtoehto monelle, joka miettii jatko-opintoja, toteaa Jokela.

Unelmien työpaikka

Ennen Suomeen tuloaan Jesper Fransson osasi vain yhden sanan suomeksi: kiitos.

Sen hän oli oppinut seuraamalla draamasarja Varustamoa (ruotsiksi Rederiet), joka pyöri Ruotsin televisiossa kymmenen vuotta vuosituhannen taitteessa.

Sarjan tapahtumat sijoittuivat ruotsinlaivalle.

Fransson kertoo videolla ensimmäisestä työhaastattelustaan Suomessa, kun hän ei vielä ymmärtänyt sanaakaan suomea:

Nyt, neljän Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen Fransson puhuu suomea hämmentävän hyvin. Kielen hän on oppinut omien sanojensa mukaan kadulla ja töissä.

Vasta tänä syksynä hän on käynyt suomen kielen tunneilla oppiakseen vähän grammatiikkaa. Koska se menee päin helvettiä, hän sanoo nauraen.

Helsingissä Fransson tienaa elantonsa tekemällä hanttihommia opintojensa ohessa. Päätyönä on seistä Helsingin Kaupunginteatterin narikassa.

Hänen unelmansa? Päästä joskus esiintymään Kaupunginteatterin lavalle.

Suomeksi.

Jesper Fransson joutuu tasaisin väliajoin selittämään maanmiehilleen, että Suomessa voi opiskella ruotsiksi. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle

Entä miten kävi ystävälle, joka sai Franssonin hakemaan paikkaa teatterikoulusta Suomessa?

Hänen hakemuksensa myöhästyi postista, eikä hän koskaan edes tullut mukaan Suomi-reissulle.

Vuotta myöhemmin hänetkin hyväksyttiin näyttelijäkouluun. Luulajaan.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki keskiviikkoon 28. syyskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi: