Hyppää sisältöön

Naisten ja tyttöjen jalkapallon pelaaminen on kasvussa – se nostaa suomalaisen jalkapallon tasoa, uskoo Palloliitto

Maailmanlaajuinen suosio, arvostuksen lisääntyminen ja kulttuurinmuutos vaikuttavat siihen, että jalkapallo on yhä enemmän kaikkien laji.

Kajaanilaiset FC Wimman pelaajat tähtäävät korkealle, maajoukkue on monen tavoitteena.

Jalkapallon suosio tyttöjen ja naisten keskuudessa on kasvanut, ja Suomessa sen taustalla on muun muassa muutos kulttuurissa, arvelee Suomen Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja.

– Olemme päässeet vahvaan kasvuun ihan nuoremmissakin tytöissä mutta varsinkin esimerkiksi naisten harrastejalkapallossa, mikä on hyvin ilahduttavaa, kehityspäällikkö Heidi Pihlaja toteaa.

Tilanne oli tasainen vielä 2010-luvun loppupuolella, mutta vuosina 2018–2019 Palloliitossa tehtiin systemaattinen päätös ajaa entistä vahvemmin sitä, että jalkapallo kuuluu myös tytöille ja on myös tyttöjen ja naisten laji.

– Painopisteitä yhdistää kulttuurin muutos: puhutaan jalkapallosta naisten ja tyttöjen lajina niin, että se ei ole tyttöfutista, naisfutista tai naisjalkapalloa, vaan se on ihan sitä samaa jalkapalloa, jota pojatkin pelaavat. Kun emme ikinä puhu myöskään poikafutiksesta, miesfutiksesta tai poikajalkapallosta, niin ei ole mitään tarvetta vähätellä sitä laittamalla tyttöjalkapallon leimaa, Pihlaja kiteyttää.

Vuonna 2021 Suomessa oli 37 200 jalkapalloa pelaavaa tyttöä ja naista. Vuonna 2019 jalkapalloa pelasi noin 32 000 tyttöä ja naista. Korona-aikana mukaan on tullut 5 000 tyttöä ja naista.

Naisia on tällä hetkellä 26 prosenttia kaikista rekisteröityneistä harrastajista, joita on yhteensä 141 000.

Kuluva syksy näyttääkin Suomessa valoisalta pelaajamäärien osalta.

– Me olemme kuukausitasolla vähän edellä viime vuoden lukuja, Pihlaja kertoo.

Harjoitusten laatua on kehitetty

Palloliitolla on harrastuksen aloittamiseen liittyviä ohjelmia, jotka tähtäävät siihen, että tytöillä on matalan kynnyksen mahdollisuus liittyä mukaan jalkapalloon.

Lisäksi tyttöjen harjoitusten laadun kehittämiseen on kiinnitetty huomiota: valmentajia tuetaan, jotta harjoitukset kehittyvät lähemmäs poikien tasoa. Heidi Pihlajan mukaan työtä on tehty myös Helmareiden ja naisten pääsarjan brändien kehittämiseksi viestinnän ja markkinoinnin keinoin.

– Meidän lähivuosien tavoite on kasvattaa lukua siten, että joka kolmas pelaaja olisi tyttö tai nainen. Toki samalla toivomme, että miesten ja poikienkin määrä kasvaa, sanoo Pihlaja.

Pelaajien lisäämisen lisäksi oleellista on Pihlajan mukaan se, että myös päätöksenteossa ja eri rooleissa, kuten valmentajina ja tuomareina, on enemmän tyttöjä ja naisia.

15 vuoden ikä on haastava harrastuksen jatkumiselle

Jalkapallon harrastamisen kipukohtia ovat muun muassa ikään ja kasvuun liittyvät kysymykset. Kajaanilaisessa jalkapalloseurassa FC Wimmassa on todettu, että 15 vuoden ikä on usein haastava harrastuksen jatkamiseksi.

Seuran valmentaja Janika Möttönen tarttuu ongelmaan höllentämällä tahtia. Hän kokee, että valmentajilla on iso vastuu saada nuoret hankalamman iän ohi.

– Täytyy aistia ja fiilistellä. Jos treeneissä näkyy, että pelaajat ovat väsyneitä ja treeni tökkii, silloin unohdetaankin kaikki tekniset ja taktiset hinkkaukset ja vaihdetaan harjoitusta. Kisat herättävät tunteita, niissä tulee iloa ja naurua. Kun huomaa, että meininki on iloisempaa, niin jatketaan teknisiä ja taktisia asioita.

Vallitseva maailmantilanne ja epävarmuus vaikuttavat myös lasten ja nuorten harrastamiseen sekä perheiden huoleen siitä, miten harrastukset rahoitetaan.

FC Wimman puheenjohtaja Terje Uurtomies kertoo, että jalkapallon harrastamisen turvaamiseksi aloituskustannukset pidetään alhaisina.

– Teemme paljon talkootyötä ja myös yhteistyötä eri hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa, jotta saamme myös vähävaraisille mahdollisuuden aloittaa harrastuksen. Yhteistyökumppanit ovat tärkeässä roolissa, jotta pystymme turvaamaan harrastuksen kaikille, toteaa Terje Uurtomies.

Valinnan mahdollisuus on oleellista

Kehityspäällikkö Heidi Pihlaja kertoo, että Palloliitto hakee tutkittua tietoa työn tueksi. Esimerkiksi Suomi tänään -mielikuvatutkimus kertoo, että jalkapallon arvostuksen nähdään nousevan tulevaisuudessa. Jalkapallo on suomalaisten mielissä toiseksi arvostetuin urheilulaji jääkiekon jälkeen.

Naisilla voi olla mahdollisuus menestyä korkealle, jos urheiluun panostetaan. Pihlaja ei kuitenkaan näe ideaalina vertailua isoihin jalkapallomaihin kuten Englantiin, Ranskaan, Espanjaan, Saksaan tai Italiaan.

– Ne ovat valtavia jalkapallotalouksia, ja esimerkiksi Englannissa on tällä hetkellä yli 80 ihmistä keskittymässä liigassa naisten jalkapallon kehittämiseen. Heillä puhutaan kymmenistä miljoonista punnista, siinä missä meillä puhutaan ehkä 100 000 eurosta, Pihlaja kuvailee.

Sen sijaan Pihlajan mukaan voi vertailla toisiin pohjoismaihin. Ruotsi on ollut pitkään edelläkävijä naisten urheilun kehityksessä, mutta myös sillä on haasteita Länsi-Euroopan maiden nostaessa päätään ja saadessaan parhaat pelaajat.

Silti Ruotsi on noin 10 vuotta edellä Suomea naisten pääsarjan kehityksessä ja maajoukkueen arvostuksessa, Pihlaja kertoo.

– Jos haen vertailukohtaa Ruotsiin, niin meillä on tekemistä ja näen, että ennen kaikkea se tekeminen liittyy naisten urheilun arvostukseen, Pihlaja sanoo.

Oleellista on mahdollisuus valita maajoukkueen tai ulkomaille lähtemisen ja harrastamisen väliltä.

Suomen Palloliitossa uskotaan, että naisten ja tyttöjen pelaamisen lisääntyminen lisää myös suomalaisen jalkapallon tasoa. Samoilla linjoilla on FC Wimma.

– Pelaajille luodaan usko siihen, että kovasti töitä tekemällä voi päästä aina kansainväliselle huipulle asti. FC Wimma onkin tuottanut tasaisin väliajoin pelaajia Helmari-putkeen. Kun ruohonjuuritasolla taso nousee, myös kansallinen taso nousee, arvelee Terje Uurtomies.

Mitä mietteitä juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 25. syyskuuta klo 23 saakka.

Suosittelemme sinulle