Hyppää sisältöön

Kasvitieteilijä Pehr Kalmin koepuutarhan tulevaisuus on vaakalaudalla – puutarhaneuvos Arno Kasvi avaisi sen luontokohteeksi suurelle yleisölle

Arno Kasvi lähti tutkimaan koepuutarhan tonttia ja löysi sieltä arvokkaita kasveja. Puutarhan muuttaminen yleiskohteeksi ei kiinnosta ainakaan tällä erää turkulaissäätiöitä tai Turun kaupunkia.

Suomen puutarhatalouden isänäkin pidetyn kasvitieteilijä Pehr Kalmin koepuutarha on päässyt pahasti rämettymään. Turun Hirvensalossa sijaitsevalle kohteelle etsitään parhaillaan uutta omistajaa.

Pehr Kalm eli ja vaikutti Turussa 1700-luvulla. Hän toi tutkimusmatkoiltaan Pohjois-Amerikasta ja Englannista mukanaan uusia kasveja Suomeen.

Kalm oli läheisessä yhteistyössä kasvitieteilijä Carl von Linnén kanssa, ja tiedot sekä kasvit liikkuivat tiuhaan tahtiin Linnén kotikaupungin Uppsalan ja Turun välillä.

Kalm tutki kasveja Turun tuomiokirkon läheisyydessä sijainneessa Turun Akatemian kasvitieteellisessä puutarhassa. Hänellä oli kuitenkin oma tila Turun keskustan liepeillä, Hirvensalossa. Hän perusti sinne ulkomaisten kasvien koepuutarhan vuonna 1752.

Puutarhaneuvos Arno Kasvi kokosi arvokkaita kasveja puutarhapöydälle. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Puutarhaneuvos Arno Kasvin mielestä koepuutarha pitäisi rakennuksineen herättää henkiin. Siitä pitäisi tehdä luontokohde suurelle yleisölle.

– Tämä on moreenipohjainen lämmin mäki, ja lämpimämpi ja suojaisempi paikka kuin Turun keskustan puutarha. Kasveilla oli paremmat edellytykset täällä kuin keskustan jäykässä savimaassa, kertoo Kasvi.

Pehr Kalmin koepuutarhan päätalo on suojeltu rakennus. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Pikainen "botaniseerauskierros" tuotti monipuolisen saldon

Puutarhaneuvos Arno Kasvi toimi vuosikymmeniä Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhurina. Hän on eläkkeelläänkin aktiivinen ja liikkuu paljon luonnossa.

Arno Kasvi teki "botaniseerauskierroksen" Kalmin koepuutarhassa. Hän löysi nopeasti lukuisia kasveja, jotka voivat olla Pehr Kalmin puutarhan peruja.

– Kaikkein tunnetuin Kalmin Suomen tuomista kasveista on aitaorapihlaja. Sitä kasvaa Ouluun saakka. Tässä on mahonia, jota Kalm toi Amerikan seudulta. Humalaa löysin sekä kultasadetta, erilaisia vanhoja musta- ja punaherukkalajikkeita.

Kasvi lajitteli löytämänsä kasvit puutarhapöydälle. Erityisesti hän innostui kahdesta kasvista.

– Tässä on Linnén Kalmille antama mehitähti, jota Kalm lähetti varmasti jopa kirjeissä eteen päin. Sitä sanotaan myös kattosipulaksi, eli se on sammaleen näköinen kasvi, joka kasvaa kallioiden lisäksi esimerkiksi katoilla tai ränneissä. Tulikukka on vanha lääkekasvi. Se kukkii edelleen, ihastelee Kasvi.

Arno Kasvi esittelee videolla kasvikierroksensa antia.

Puutarhan kunnostaminen vaatii asiantuntijoita

Arno Kasvi huomasi kierroksellaan Kalmin koepuutarhan tontilla, että raivaustyötä on paljon. Hänen mielestään ammattilaisten pitäisi tehdä suunnitelma, miten edetä.

– Omenapuut tuolla alarinteessä ovat jääneet kokonaan heinikon valtaan. Keltavuokkokasvusto oli aiemmin tuolla tien laidassa. Sielläkin on rehevä heinikko.

Kasvi toivoo, että puutarha avautuisi yleisölle.

– Tässä on monta osakohdetta. Lähellä oleva lintulahti kannattaa hyödyntää. Parkkipaikoille on tilaa, ja linja-auto kulkee tänne. Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa on välillä liikaakin väkeä, puutarha kuluu. Tarvitsemme uusia luontokohteita ja niihin palveluja.

Kasvin mielestä tontilta löytyneet kasvit kertovat omaa tarinaansa kuinka suomalaiset puutarhat ovat versoneet aikojen saatossa nykyloistoonsa.

– Jos joku on saanut vaikka puolet näistä kahdestatoista kasvilajista omalle pihalleen kasvamaan, voi ajatella, että hän on saanut ne alun perin Kalmilta tai kartanonomistajilta. Suomalaiset tarvitsevat puutarhoja, koska meillä on niin pitkä, pimeä talvi.

Pehr Kalmin koepuutarhan päätalossa on vielä esillä edellisten asukkaiden huonekaluja. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Turun kaupunki ja säätiöt eivät heti innostu

Puutarhaneuvos Arno Kasvi on yrittänyt saada Turun kaupunkia ja yksityisiä rahoittajia innostumaan Kalmin koepuutarhan kunnostamisesta. Hän kirjoitti Turun Sanomien lukijapalstalle (siirryt toiseen palveluun) aiheesta.

Turun kaupungin apulaispormestari Heikki Pälve kertoo Ylelle, että hänen tietojensa mukaan asia ei ole ollut heillä esillä.

– Sinänsä kaupunki ei voi ostaa kaikkia suojeluarvoja omaavia kiinteistöjä, ja tässä suhteessa kohtelun tulee olla tasapuolista. Jos se jotenkin lähtisi etenemään, niin varmaan museon tai matkailun maanhankinnan arvioinnin prosessin kautta. Se tehdään, kun ostetaan tai myydään omaisuutta, kertoo Pälve.

Åbo Akademin säätiöstä kommentoidaan, että he eivät koe, että säätiöllä olisi roolia keskustelussa Kalmin Sipsalon kiinteistön tulevaisuudesta.

Turun Yliopistosäätiön toimitusjohtaja Mikael Luukanen kertoo, että Turun Yliopistosäätiössä ei ole ollut keskustelua kiinteistöstä.

– Apurahasäätiönä ainut tehtävämme on tukea Turun yliopistoa, eikä suora hankinta ole siinä mielessä mahdollistakaan, kertoo Luukanen.

Kiinteistö on kuitenkin kiinnostanut ostajia heti sen tultua myyntiin. Kiinteistönvälittäjä Jussi Hyrkäs kertoo esitelleensä paikkaa jo useille henkilöille.

– Päätalo on suojeltu täysin, ja ympäristön maisemointi on luvanvaraista, eli siihen on pakko hakea rakennuslupa. Heitä löytyy, jotka arvostavat vanhaa. Haluaisin myös, että tämä säilytettäisiin, ettei kaikkea historiaa tuhota, sanoo Hyrkäs.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella (siirryt toiseen palveluun) 25.syyskuuta kello 23 asti.

Lue myös:

Pehr Kalm mittaa Niagaran putoukset Ylen jutussa Suomalaisia tutkimusmatkailjoita

Suosittelemme sinulle