Hyppää sisältöön

Muumiotautisten omenien käsittelyyn on tarjolla verkossa vääriä ohjeita – lue biologin vinkit sairaiden hedelmien hävittämiseen

Biologi Leena Luoto käy taistelua piintyneitä, vääriä neuvoja vastaan. Kompostointi on paras ratkaisu muumiotautisille omenille, sillä itiöt eivät leviä maaperässä.

– Älä polta muumiotautisia omenoita. Äläkä laita niitä sekajäteastiaan, neuvoo biologi Leena Luoto. Kuva: Johanna Manu / Yle

Jos kotipuutarhurilla on hedelmäpuita, hän tuskin on välttynyt törmäämästä omenien tai luumujen muumiotautiin.

Ensin hedelmään tulee ruskeita laikkuja. Sitten laikkujen keskelle syntyy homemaista kasvustoa, josta leviää valkoista itiöpölyä. Kyse on Monilia fructigena -nimisestä sienestä.

Moni kotipuutarhuri on siinä uskossa, että muumiotauti leviää maaperään, ja siksi hedelmät pitäisi joko polttaa tai laittaa sekajätteeseen jätekeräysastiaan. Näin ei suinkaan ole.

Muumio-omenien kompostoimisesta varoitellaan syyttä suotta.

– Netti on siitä kiusallinen, että kun sinne jotain kirjoittaa, niin siellä se pysyy – kuin entisaikojen kalliomaalaukset. Ihmiset hakevat tietoa verkosta, mutta eivät välttämättä katso, onko ohje viime vuosituhannelta vai miltä vuosikymmeneltä, harmittelee biologi Leena Luoto.

Luoto ylläpitää myös suosittua Facebook-tiliä nimeltä Puutarhan parhaaksi. Hän tietää some-maailman kataluuden, miten siellä asiat lähtevät helposti pyörimään omalle radalleen.

– Kasviaineksen polttaminen ei ole enää tätä aikaa. Nythän kaikki orgaaninen aines pyritään muuttamaan mullaksi, ei suinkaan tupruttamaan taivaan tuuliin.

Leena Luodolla onkin luonnon omaan kiertokulkuun liittyvä, osuva sanonta.

– Mitä luonto tuottaa, se luontoon mahtuu. Kyllä luonto itsessään käsittelee aineen.

Mainiota mullan raaka-ainetta

Muumiotauti ei siis leviä maaperässä, vaan se tapahtuu ilmateitse.

– Kun hedelmä on killunut puussa ruskeana ja valkopintaisena, se on jo levittänyt itiöitä. Ilmatilaahan ei voi sulkea, Luoto muistuttaa.

Yhden asian Leena Luoto haluaa puskea jokaisen kotipuutarhurin päähän.

– Kompostointi on oiva keino päästä eroon muumiotautisista omenista tai luumuista. Hyvänä satovuonna niitä voi olla vietävän paljon.

Kompostoinnin puolesta puhuu myös Martta-järjestö, jonka sivulla on yksityiskohtaiset ohjeet (siirryt toiseen palveluun) omenajätteen hävittämiseksi.

On turhaa täyttää jäteastioita muumiohedelmillä. Viisaampi osoite on komposti, jonka päälle laitetaan syksyn lehtiä. Kuva: Johanna Manu / Yle

Muumiotaudista on olemassa vain vähän kansantajuisia julkaisuja. Tieto on ohutta, ja väärinkäsityksiä toistellaan.

Siksi Leena Luoto nojaa mielellään emeritusprofessori Risto Tahvosen oppeihin. Niitä Luoto on kuunnellut Helsingin yliopistossa kasvipatologian oppiaineessa. Sama mies toimi myös Piikkiön puutarhantutkimuslaitoksen johtajana.

– Jos muumiohedelmät laitetaan huolellisesti kompostiin ja peitetään lehdillä tai mullalla, kompostin lahottajasienet ja bakteerit valtaavat mätänevän muumiotaudin sienirihmaston. Kun komposti on kypsynyt vuoden tai pari, koko muumiohedelmä on muuttunut vedeksi, hiilidioksidiksi ja mullaksi, Luoto selvittää.

Jos ei omalla pihalla ole mahdollista kompostoida, kannattaa kysyä kunnalta, mikä siellä on biojätteen käsittelyjärjestys. Monet kunnat ottavat puutarhajätettä vastaan maksutta.

Muumiotautia voi yrittää vähentää kahdella tavalla:

  • Tautiset omenat, luumut ja lehdet pitää haravoida pois puiden alta.
  • Muumiohedelmiä ja lehtiä kannattaa ruiskuttaa kompostissa urealla. Se kiihdyttää lahottajamikrobien toimintaa.

Pieniä ympäristötekoja

Ilmastonmuutoksen vuoksi kannattaa muistaa, että kun kompostoit lehtiä tai silppuat niitä nurmikolle talvea vasten, sidot samalla hiiltä.

– Ihmisetkin voisivat alkaa arvostaa lehtiä ja muumio-omenia, jos puutarhajätteelle olisi olemassa hiilensidontaindeksi, Leena Luoto sanoo.

Kotipuutarhuritkin voivat siis tehdä ympäristötekoja?

– Joka ikisessä puutarhassa voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja hiilensidontaan.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 25. syyskuuta kello 23:een asti.

Suosittelemme sinulle