Hyppää sisältöön

Pandemia käynnisti erikoisen muuttoliikkeen – moni opiskelija muuttaa nyt opiskelukaupungista pois: "Olen aina ollut perhekeskeinen"

Useiden korkeakoulujen verkko- ja monimuoto-opetuksen määrä kasvoi korona-aikana, eivätkä kaikki opiskelijat halua palata kampuksille. Ilmiö koskee erityisesti pienempiä korkeakouluja maakunnissa.

LUT-yliopistossa opiskeleva Maria Grandén muutti takaisin kotiseudulleen heti kandivaiheen jälkeen. Niin tekee nyt moni muukin opiskelija.

Yhä useampi korkeakouluopiskelija haluaa suorittaa koko tutkinnon tai suuren osan siitä etänä.

Monet suomalaiset korkeakoulut lisäsivät korona-aikana verkko- ja monimuoto-opetuksen määrää jyrkästi. Osa opiskelijoista ei enää halua palata kampuksille pandemian väistyttyä.

Esimerkiksi Espoosta kotoisin oleva Maria Grandén, 24, muutti Lappeenrannasta takaisin pääkaupunkiseudulle toisen opintovuotensa keväällä.

– Minulla oli aina sellainen piilevä ajatus muutosta, koska tosi moni tuttu on muuttanut maisterivaiheessa pois. Koronan alettua Lappeenranta muuttui todella hiljaiseksi, ja se vauhditti päätöstä, koska olen todella perhekeskeinen, toteaa neljännen vuoden kauppatieteiden opiskelija Grandén.

Hän aikoo suorittaa maisterivaiheen opinnot LUT-yliopistossa pääasiassa etänä: koululla hän käy vain pakollisissa tenteissä tai ryhmätöiden esittelyissä.

– Etäopiskellessa olen saanut parhaimmat arvosanat. Lappeenrannassa ollessani en ikinä oikein mennyt luennoille, vaan katsoin tallenteet, sillä etäopiskelu sopii minulle.

Ilmiö on huomattu niin korkeakouluissa kuin muiden opiskelijoiden keskuudessa. Esimerkiksi työpaikka, perhe- ja kaverisuhteet sekä pitkät välimatkat saavat opiskelijat jäämään tai muuttamaan takaisin kotiseuduilleen.

Yliopisto-opintojen perässä muutetaan useammin

Opetushallituksen tilastopalvelun mukaan pandemia näyttäisi hieman lisänneen niiden uusien opiskelijoiden osuutta, jotka eivät muuttaneet koulutusmaakuntaan. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat jäävät yliopisto-opiskelijoita useammin kotiseudulleen.

Alemman AMK-tutkinnon kohdalla vuonna 2019 opiskelijoista viidesosa ei muuttanut opintojen vuoksi, kun taas viime vuonna vastaava luku oli 24 prosenttia. Alemman yliopistotutkinnon kohdalla taas ei-muuttaneiden määrä kasvoi 16 prosentista 19 prosenttiin.

– Ammattikorkeassa koulutusmaakuntaan muuttaneiden osuus ei ole vaihdellut vuosien aikana juurikaan, mikä voi johtua siitä, että AMK valitaan yliopistoa useammin asuinmaakunnasta, kertoo tutkija Jukka-Pekka Jänkälä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otukselta.

Osittain muutos voi selittyä silläkin, että uusia opiskelijoita otettiin sisään vuosina 2020 ja 2021 enemmän kuin aiempina vuosina. Vuonna 2020 aloitti lähes 15 prosenttia ja viime vuonna reilut 20 prosenttia enemmän opiskelijoita kuin ennen pandemiaa.

Otuksen kolmen vuoden välein toteutetusta Opiskelijabarometrista käy kuitenkin ilmi, että etäopiskelu ja eri paikkakunnalla asuminen on yleistynyt vauhdilla. Vuonna 2019 joka kymmenes vastaajista oli ilmoittanut asuinpaikan, joka on eri maakunnassa kuin pääasiallinen korkeakoulu. Tänä vuonna osuus oli noin neljäsosa.

– Opiskelijabarometriaineisto kerättiin tänä vuonna helmi–maaliskuussa, jolloin korona vielä jylläsi ja korkeakouluissa oli etäopiskelujärjestelyitä. Siksi näin korkea osuus etäopiskelijoita ja toisella paikkakunnalla asuvia ei välttämättä ole pysyvä, Jänkälä pohtii.

Vuoden 2019 aineisto sisältää yli 11 500 vastaajaa ja tänä keväänä kerätty aineisto yli 5 300 vastaajaa. Alla olevasta kuvaastaja näkyy opiskelijoiden asuminen maakunnittain.

Opiskelijabarometrin yhteistyökumppanina olleen Suomen opiskelija-asunnot ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusulla on omat aavistuksensa siitä, miten trendi kehittyy.

– Oma hypoteesini on, että jatkossakin valtaosa etenkin nuorista perustutkinto-opiskelijoista muuttaa opiskelupaikkakunnalle, mutta opintojen edetessä asuinpaikan valintaa alkaakin ohjata enemmän muut seikat, kuten työ tai mahdollisen kumppanin työt ja opinnot.

Hyvinvointi huolettaa

Opiskelija- ja ylioppilaskunnissa on huomattu, että opiskelija valitsevat yhä useammin etäopintoja tai muuttavat toiselle paikkakunnalle pian opintojen alkamisen jälkeen.

Lappeenrannassa sijaitsevan LUT-yliopiston ylioppilaskunta LTKY:n hallituksen puheenjohtaja Roosa Grönbergin kokemuksen mukaan etäopiskelun suosio näkyy erityisesti kauppatieteen aloilla.

Hänen mukaansa kauppatieteissä on ollut jo pidempään tapana, että viimeistään kandivaiheen jälkeen opiskelijat suuntaavat töiden perässä toisaalle, usein Etelä-Suomeen.

– Korona-aikana kun kampuskin meni kiinni, muuttoilmiön korostuminen on erittäin ymmärrettävää.

LTKY:n hallituksen puheenjohtaja Roosa Grönberg on itsekin neljännen vuoden kauppisopiskelija. Kuva: Marika Anttonen / Yle

Grönbergin mukaan nykyään opiskelijat "karkaavat" opiskelupaikkakunnalta yhä aikaisemmassa vaiheessa.

– Minua huolestuttaa, luodaanko vahingossa lisäpaineita siitä, pitäisikö jo toisena vuotena lähteä pois töihin. Toivoisin, että opiskelijat muistaisivat, että opiskelu on heidän kokopäivätyönsä. Se on rankkaa ilman lisätöitäkin.

"Paikasta riippumatta"

Vaikka korkeakouluopiskelijoiden lähiopetuksen määrä lisääntyi tänä syksynä, LUT-yliopiston opinnoista 40 prosenttia on verkko-opintoja. Myös esimerkiksi Lappeenrannan-Lahden ammattikorkeakoulu LABissa ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa XAMKissa yli kolmasosan opinnoista voi tehdä verkko- ja monimuoto-opintoina.

LABissa on Lahden ja Lappeenrannan kampusten lisäksi verkkokampus, jossa voi opiskella yhteensä 17 tutkintoa täysin verkossa. Verkossa on niin insinööri- kuin sosiaali- ja terveysalankin opintoja.

– Opiskelu tapahtuu paikasta riippumatta. Jonkin verran voi olla aikasidonnaisuuksia, jos tavataan verkossa ja tehdään töitä opettajavetoisesti, kertoo LABin vararehtori Merja Heino.

Myös esimerkiksi Itä-Suomen ja Oulun yliopistoissa on huomattu opiskelijoiden toivovan lähiopetuksen rinnalle verkko- ja monimuoto-opetuksen lisäämistä.

Oulussa verkko-opetuksen määrä on jäänyt selvästi korkeammaksi kuin ennen koronaa, ja se vaihtelee noin 20–40 prosentissa kaikista opinnoista.

Itä-Suomessa varsinaisten kokonaan verkossa suoritettavien kurssien osuus on vielä vähäinen, mutta erilaiset opetusmuodot toimivat rinnakkain. Verkko-opetuksen määrää on lisätty jo ennen korona-aikaa.

Yliopistot peräänkuuluttavat edelleen lähiopetuksen tärkeyttä.

– Yliopistoon kiinnittyminen on erittäin tärkeää sekä yliopistolle, Oulun alueelle että koko Suomelle. Etäopetuksen kohdalla kiinnittymistä ei juuri tapahdu, joten siksikin se pitää suunnitella erittäin hyvin ja riskit tiedostaen, toteaa johtaja Vesa-Matti Sarenius Oulun yliopiston koulutuspalveluista.

Sarenius lisää vielä, että yliopiston tarkoitus on myös tuottaa akateemista työvoimaa omalle alueelleen ja toisaalta koko Suomeen.

– On vaikeaa nähdä, että esimerkiksi kokonaan ulkomailta tutkinnon suorittava voisi mitenkään työllistyä Suomeen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 29.9. kello 23:een asti Yle Tunnuksella.

Suosittelemme sinulle